17.05.2009 / Keuruu, Niinisaari

17.05.2009 Niinisaaren "liikennepaikkarakennus". Sisällä kojussa oli suhteellisen siistiä. Kalustukseen kuuluivat mm. pöytä, kamiina sekä pino polttopuita.

Kuvan tiedot
Liikennepaikka: Niinisaari (Liikennepaikan tiedot) Kuvauspaikka: Keuruu Koordinaatit: 62.45032 24.33482 [Google Maps] [Karttapaikka]
Kuvaaja: Jukka Voudinmäki
Lisätty: 17.05.2009 17:03
Muu tunniste
Rautatieinfra: Muu rakennus
Sijainti: Linjalla
Vuodenajat: Kesä

Kommentit

17.05.2009 22:04 Pertti Hiltunen: KESÄTURISTIN 1966 mukaan juna pysähtyi (Lättä)tarvittaessa Niinisaaressa Haapamäen suunnasta n. klo 8.30 ja Seinäjoen suunnasta n. klo 16.10. Tämä voisi viitata siihen, että Haapamäeltä olisi voinut "junasuorittaja" tulla tänne päiväksi töihin. Tietääkö kukaan, onko Niinisaari toiminut välisuojastuspaikkana? Kun kuljin tästä viimeksi, rata oli jousinaula-puupölkky-sorarata, joten se on kuvan mukaisesti nyt tukevoitunut. Kiskot ovat vielä vaihtamatta raskaampiin (huom rinkelit).
18.05.2009 09:34 Jukka Voudinmäki: Teoria välisuojastuspaikasta tuntuu järkevältä varsinkin eilisen jälkeen, kun tänne patikoin. Suota, kalliota, peltoa ja metsää. Asutusta ei aivan lähituntumassa ole, ja kulkuyhteydet - rata poislukien - ovat yhtä hyvät (lue: olemattomat) kuin esim. Mäiskälään. Kaksi hirveä päivysti km:llä 324. Ne aikansa mulkoilivat uteliaasti ja ihmetellen satunnaista patikoijaa, ennenkuin väistivät lähimetsikköön.
27.03.2014 11:35 Tuomo Ala-Keturi: Niinisaaresta seisakkeena sen verran, että onhan tämä ollut ainakin 50-luvulla vielä tärkeä liikennepaikka.
Radan länsipuolella on ollut silloin noin 4-6 pysyvää asumusta, joihin ei ole ollut kunnon tieyhteyksiä, eli autolla ajokelpoisia teitä. Ainoastaan hevosella on kuljettu kylille, mutta jos isolle kirkolle on pitänyt päästä on ollut pakko turvautua junakyytiin. Ja onhan tältä seisakkeelta kuulemma kuljettu junalla kouluunkin niin Valkeajärven suuntaan sekä myös Ähtäriin.
Varsinaista kunnon tietähän tänne Niinisaareen ei ollut vaikka täällä olikin vahtitupa jossa ratavartija asui perheineen. Toki Suojärven suunnasta pääsee ainakin traktorilla kulkemaan kesäisinkin. Taloista pääsi tänne seisakkeelle pitkospuita pitkin koska maasto on paljolti suota, siitä varmaankin nimitys saari.
07.02.2019 16:53 Kimmo Huhta: 13.1.1956 viidennen liikennejakson päällikkö Vilho Aaltonen kirjoitti liikenneosaston päällikölle Niinisaaren puhelinvartiopaikan perustamisesta näin:

"Viime joulukuussa junain kulussa vallinneen epäsäännöllisyyden aikana osoittautui tarpeelliseksi, että Myllymäen ja Valkeajärven liikennepaikkain välillä olisi puhelinvartiopaikka junain kulun ohjaamista varten.

Kuljetustoimiston päällikön kehoituksesta järjestettiinkin sanotulle välille pv-paikka ja suostui Niinisaaren seisakkeen lähellä km:llä 325 asuva ratavartija sijoittamaan puhelinvartijoiksi määrätyt liikenneosaston miehet toistaiseksi asuntonsa keittiöön, jossa puhelinkin oli. Liikenteen sitten asetuttua lakkautettiin sanottu pv-paikka joulun aikaan.

Vastaisen samanlaisen tarpeen varalta tehtyyn tiedusteluun ilmoitti ratavartija, ettei hän enää ole halukas ahtaaseen, huoneen ja keittiön käsittävään asuntoonsa ottamaan puhelinvartijoita. Tämän vuoksi pyysin ao ratajakson päällikköä sijoittamaan paikalle jonkinlaisen kojun, jotta siihen voitaisiin tarpeen vaatiessa sijoittaa puhelinvartiopaikka. Koju onkin nyttemmin sijoitettu Myllymäen ja Valkeajärven välille km:lle 324+600 m eli suunnilleen sille paikalle, jolla suunniteltu Niinisaaren liikennepaikka tulee sijaitsemaan, ja on siellä jo tarpeelliset puhelinyhteydet naapurijunanlähetyspaikkoihin.

Sanottu liikennepaikka, Niinisaari, tullaan tästä lähtien tarpeen vaatiessa tilapäisesti miehittämään ja tullaan sitä tällöin käyttämään tilapäisenä puhelinvartiopaikkana, koska se täyttää Jt:n 123 §:n 9. kohdan tällaiselle pv-paikalle asettamat vaatimukset."
07.02.2019 18:05 Jukka Voudinmäki: Kiitoksia mielenkiintoisesta Niinisaari-datasta.
07.02.2019 19:30 Kari Haapakangas: Mainitusta ratavartijan asumuksesta taitaa olla vielä jotain jäljellä, ainakin mikäli uskomme karttapaikka. Kellari kenties, vaiko navetan jäännökset? Muutoin ovat rakennukset kadonneet, pelto metsittynyt, suo ojitettu ja jopa tontti kadonnut. Mielenkiintoista miten ratavartijan asumus on 1960 ollut niin sanotusti valtion maalla, mutta peltotilkku on muodostanut oman tilansa.

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!