04.08.2009 / Oulu, Oulu tavara
04.08.2009 Dv12 2515 vaihtotöissä Oulun ratapihalla.
Kommentit
| 07.08.2009 00:23 | Toni Puolatie: | Jaksaa.. EI jaksa... Jaksaa... Ei jaksa... | |
| 21.10.2012 21:27 | Jimi Lappalainen: | Kyllä se jaksaa :) | |
| 21.10.2012 21:41 | Toni Lassila: | Ovatkos Deeverit kuinka "leluja" Seeproihin verrattuna vaihtotöissä? :) Dr16 taitaa oviensa ja kaiteidensa takia soveltua vaihtotöihin vielä huonommin, tosin voimaahan niissä piisaa hyvin. Vempu taisi olla aika avuton raskaan junan edessä, vai oliko? Dv15:n 750hv ei ole paljoa veturimittakaavassa. Vetovoimahan vaikuttaa tehoa enemmän vaihtotyökoneissa. Vaihtotyöveturi voi olla painava ja melko tehoton, mutta silti se jaksaa liikutella raskaita runkoja. |
|
| 21.10.2012 22:07 | Topi Lajunen: | Eivät ne leluja ole, mutta eivät ole yhtä ketteriä käänteissään. Suunnanvaihto ja vaihteiston täyttyminen ottavat jonkin verran enemmän aikaa. Dr16 sopisi raskaaseen vaihtotyöhön mainiosti - mitäpä niillä ovilla ja kaiteilla on väliä, kuljettajahan pysyy ohjaamossaan tauosta vähintään seuraavaan taukoon. :) | |
| 21.10.2012 22:11 | Ari-Pekka Lanne: | Seepra on erikoistunut pieniin nopeuksiin ja raskaiden junien vekslailuun. On vaihteistoöljyn lisäjäähdytyskennot jne. Mutta oikein mihinkään muuhun ymmärtääkseni Dr14 ei sovikaan - tavarajunassakin nopeus hyytyy 75 km/h:iin. Tehoa on vähemmän kuin Dv12:ssa, mutta vetovoimaa reilusti enemmän. Painoa täytyykin olla, että pito riittää. Ihmeen pitkiä öljyjunia Vemput kiskoivat vielä 10 vuotta sitten Viheriäisiin. Tuli joskus videokuvattuakin moisia junia, mutta jokohan "madot on syöneet" kasetit? Pitäisiköhän minunkin harkita videonpätkien digitointia ja ehkä jonkinlaista youtube-tiliä..? Deeverit ovat vetureiden yleismiesjantusia, jotka pärjäävät välttävästi melkein missä tahansa tehtävässä - Hesan lähijunassa (pakettikatkon aikana), (viimeksi Vaasan) InterCityssä, pikurissa, taajiksessa, tavarajunassa, vaihtotyössä, laskumäkityössä - mutta eivät taida olla kaikkein parhaita työkaluja oikein missään erityisessä tehtävässä. |
|
| 21.10.2012 22:30 | Petri Nummijoki: | Olen ymmärtänyt, ettei Dv15- ja Dv16-vetureissa voimansiirto kuumentunut raskaassa vedossa yhtä herkästi, kuin Dv12-vetureissa ja vetovoimakäyränkin mukaan Dv15- ja Dv16-vetureille ilmoitetaan suurempi liikkeellelähtövoima. Jos siis keli on hyvä ja pyörät pitävät niin Dv15 tai Dv16 voi selvitä raskaammankin junan kanssa kuin Dv12. Huonolla kelillä Dv12-veturilla saattaa olla etua suuremmasta painostaan johtuen. (Käyttäjä muokannut 21.10.12 22:32) |
|
| 22.10.2012 13:56 | Vesa-Matti Turunen: | Olen aika vähän perehtynyt veturikalustoon syvemmin, mutta mikä niissä Dr16:n ovissa ja kaiteissa tekee kyseisen veturityypin heikoksi vaihtotöihin? (tämäkö on syy, ettei niitä käytetä vaihtotöissä?) | |
| 22.10.2012 14:05 | Toni Lassila: | "Alkuvuodesta 2007 Kouvolassa vaihtotyössä olleet veturit todettiin vaihtotyöhön sopimattomiksi ja ne palautettiin Ouluun. Suurimpana ongelmana ja vaaratekijänä vaihtotyömiehistön kannalta pidettiin huonoja portaita ja sisäänkäyntiä ohjaamon sivusta.": Näin kertoo wikipedia. | |
| 22.10.2012 14:17 | Petri Nummijoki: | Dr16-veturin ohjaamo on korkealla ja sinne kiivetään yksiä portaita, jota on alettu pitää työturvallisuusriskinä vaihtotyöhenkilökunnalle, joka voi joutua kapuamaan veturin kyytiin ja sieltä pois kymmeniä kertoja työpäivän aikana. Muutoin Dr16 lienee vaihtotöissä erittäin hyvä. Voi olla, että huonolla kelillä Dr14 jaksaisi liikutella raskaampaa junaa kuin Dr16, koska Dr14-veturissa kaikki akselit ovat yhteenkytketyt mutta hyvällä kelillä pyörien pitäessä on Dr16 vetovoimakäyrän mukaan jo hyvin alhaisellakin nopeudella (10-15 km/h) Dr14-veturia selvästi vahvempi eikä Dr16 ole kova käryämäänkään ainakaan Dv12-veturiin verrattuna. | |
| 22.10.2012 15:05 | Topi Pikkarainen: | Mitäpä jos Toni lopettaisi Wikipediattamisen? Wikipedia ei ole aina täyden tiedon lähde, mutta saattaa tässä tapauksessa olla totta. | |
| 22.10.2012 16:23 | [Tunnus poistettu]: | Kyllähän seepra jaksaa helposti vettä yli 40 vaunun junia. | |
| 22.10.2012 16:40 | Toni Lassila: | Kyllä sen tiedän, että Wikissä ei aina ole täyttä asiaa. Ison Vaaleen tapauksessa kaikki oli totta. Dr16:n huono soveltuvuus vaihtotöihin johtuu nimenomaan portaista ja oven sijoiuksesta. Olen tämän omin silminkin havainnut. Vanhemmalla Valmetin/Lokomon "perushytilla" varustetuissa koneissa, eli Dv12, Dv15-16 ja Dr14 on helppo käynti hytistä käyntisillalle. |
|
| 22.10.2012 17:33 | [Tunnus poistettu]: | sori toi kirjoitus virhe, vetää. Toni taitaa olla oikeassa. Olen kuullut tuota juttua aiemmin mutta en wikipediasta. | |
| 23.10.2012 00:32 | Topi Lajunen: | Minä en vain ymmärrä, miksi vaihtotyöporukan tarvitsisi kiipeillä ohjaamoon ja takaisin. Hehän ovat joka tapauksessa pukeutuneet säänmukaisesti, ja tarkenevat varsin hyvin esimerkiksi käyntisillalla... Portaiden ja oven sijainti saattoi olla se lopullinen syy vaihtotyöidean hylkäämiseen, mutta eri asia onkin onko se _pätevä_ syy. | |
| 23.10.2012 08:11 | Juhana Konttinen: | Veturimies-lehdessä 3/2007 asiaa käsiteltiin tuoreeltaan. ( http://www.vml.fi/easydata/customers/vml/files/Veturimieslehdet/taitto_3-07.pdf ). Siitä saa käsityksen, että Kotkassa kuljettajat olisivat ehdottomasti ottaneet Vaaleen työkalukseen. Vaihtotyömiehistö kritisoi alkuperäisiä porras ja oviratkaisuja. Porrasmuutoksien jälkeen koko hanke oli jo haudattu ja keksitty vetureille uudet sijoitukset. Maallikon näkökulmasta ymmärrän hyvin vaihtotyömiehistön halua päästä välillä veturin hyttiin sääsuojaan, joka Dv12/15/16 ja Dr14-kalustossa onnistuu kätevästi veturin liikkuessakin. Veturin seinää pitkin kiipeily tolppia vilisevällä sähköistetyllä ratapihalla kuulostaa hyvin ikävälle. Toisaalta voidaan kysyä, eikö työolosuhteita voitasi parantaa lisäämällä vaihtoityöporukoiden sääsuojia ratapihoilla? (Käyttäjä muokannut 23.10.12 08:12) |
|
| 23.10.2012 09:22 | Ari-Pekka Lanne: | Topi ei ilmeisestikään ole ollut ulkotöissä? Vaihtotyömiehistön asu on kuulemma hyvinkin lämmin ja vedenpitävä, mutta kyllä se siltikin 20-30 asteen pakkanen pääsee aina jostain välistä puraisemaan, jos koko työvuoron hilluu ulkosalla. Koiranilmoja on monennäköisiä. Siihen vielä ajoviima. Tuntuisi työturvallisuudenkin kannalta fiksummalta ajatukselta olla ohjaamon sisällä kuin roikkua veturin portailla, kun ollaan siirtymässä työkohteesta toiseen, varsinkin jos on vähänkin pidemmästä siirtymisestä kyse. Kiinteiden sääsuojien ongelma ratapihoilla on siinä, kun vaihtotyömiehistön työ on liikkuvaa. Joskus muinoin saattoi jossain vilkkailla ratapihoilla ollakin melkein yksi mies per vaihde, mutta nykyään vaihteet ovat enimmäkseen sähkökäyttöisiä, tai sitten vaihde on niin harvoin käänneltävä, ettei sen luona ole tarvetta pidempään oleskella. Porissa vaihtotyömiehistöllä on tarvittaessa sääsuoja molemmissa päissä runkoa, jos käydään vaikka Ruosniemessä. Konduktööri on keulassa olevassa Fh:ssa Dv12:n työntäessä vaunuja. Eikö Dr16+Fh olisi asianmukainen yhdistelmä vaihtotyössä? =o) |
|
| 23.10.2012 09:39 | Juhana Konttinen: | Fh = asjaa! http://vaunut.org/kuva/33073?t=Fh | |
| 23.10.2012 11:40 | Topi Lajunen: | Olen ollut ulkotöissäkin. Mielipiteeni on tästä huolimatta edelleen voimassa. :) | |
| 23.10.2012 12:33 | Ari-Pekka Lanne: | Saat pitää mielipiteesi! ;o) Mistä sen tietää vaikka olisit oikeassakin. Anteeksi nyt aiheessa jumittaminen, mutta kun tuli vielä mieleen vertaus kumipyöräpuolelta, jakelu- ja keräilymanöövereistä. Keräilyä lähinnä jätteiden keräily. Hyvin lyhyillä siirtymisillä voi nähdä hanttimiehen roikottavan itseään jossain auton ulkopuolella. Mutta kyllä ne apumiehet niissäkin töissä kiipeilevät suosiolla sinne hyttiin. :o} |
|
| 23.10.2012 22:15 | Tapio Muurinen: | Dr16 veturin sopivuutta raskaaseen vaihtotyöhön testattiin Kotkassa jo kesällä 2005. Se osoittautui jopa paremmaksi kuin Dr14 sellaisiin tehtäviin. 4500 tonnin irtiotot olivat ripeitä, eivätkä ratamoottorit liioin lämmenneet kovassakaan työssä, vaikka ukona oli lämmintä yli 20 astetta. Samat roikat, ja jopa 6000 t koukussa liikkuvat Belaruksillakin, mutta lyhyehköjä matkoja. Moottori saa kierrättää silloin nesteitä isoilla kierroksilla, että liikettä syntyy. Dv12:lla samaiset roikat täytyy jakaa 2-3:een. | |
| 24.10.2012 22:59 | Jorma Toivonen: | Melko monella paikkakunnalla taidetaan nykyään hoidella vaihtotyöt ratapihahenkilökunnan voimin radio-ohjaimella - ei tarvetta kiipeillä ohjaamon lämpimään ja kiusauksena käyttämään kiellettyjä veturin ohjaimia (taitanee olla jonkinlainen hidastus ohjaiden muutoksessa?). Mutta ihmeen vähän on tiedoitettu noilla kauko-ohjaimien kaukaisuudessa tapahtumissa käytöistä johtuvista vetureiden suuntalaatikoiden vaurioista tai törmäilyistä. Yhtenä ilmenneenä ongelmana on paljastunut veturin yhteistyökyvyttömyys monikäytössä, mikäli tuossa kauko-ohjaimessa ilmenee joitain virhetoimintoja - mutta eihän tuo tietenkään voine olla teoriassakaan mahdollista... | |
| 25.10.2012 14:47 | Jouni Ijäs: | Tarviiko 4500 tonnin roikkaa välttämättä jakaa 2-3 osaan? Eikö ainakin Kokkolassa ajettu dv12:lla 40-50 vaunun täysiä vok-letkoja Ykspihlajan satamaan? | |
| 25.10.2012 15:29 | Petri Nummijoki: | Niin no eihän Dr14 ole lisäpainoilla varustettunakaan kuin noin 25-40 % Dv12-vetureita painavampi riippuen minkä valmistuserän Dv12-vetureihin vertaa. Jos siis Dr14-veturilla on nykäisty 6000 tonnin juna liikkeelle niin varmaan kitkan puolesta 4500 tonnia on Dv12-veturilla mahdollinen. Mutta vanhemmilla 25- ja 27-sarjan Dv12-vetureilla on voimansiirron kestotehoraja 17 km/h ja uudemmilla 26-sarjan vetureilla sekä 2501:llä se on 14 km/h, joten tätä pienemmällä nopeudella niissä ei voi käyttää jatkuvasti täyttä tehoa ilman voimansiirron ylikuumenemisen vaaraa. Sen sijaan Dr14-veturilla voi käsittääkseni ajaa täydellä teholla jokseenkin ajonopeudesta riippumatta ja pitkään jatkuvaa ajoa suurella teholla ja pienellä nopeudella se voi kestää hyvinkin kaksinkertaisesti Dv12-veturiin verrattuna. Jos siis Dr14-veturilla esim. 4500 tonnia on vaihtotöissä maksimipaino jossain tietyssä tilanteessa niin Dv12-veturin osalta voi jo 2000-2500 tonnia olla riittävä samassa tehtävässä. | |
| 25.10.2012 17:14 | Kimmo T. Lumirae: | Olen kuullut kans Dv12:lla siirrellyn 2000 t roikkia mutta siinä se alkaa olla; tietysti joku alamäki jonnekin satamaan suotuisissa oloissa menee melkein rullaamalla. Yli 1000 t roikilla Dv12:n voimansiirron kuumeneminen on iso ongelma yli viiden promillen nousuissa. | |
| 25.10.2012 18:51 | Pasi Utriainen: | Kemiralla (Siilinjärvi) vaihtotöiden tekeminen Dr16-veturilla on ollut arkipäivää noin vuoden ajan. Muun muassa Uuteenkaupunkiin menevä, toisinaan varsin raskas (>3500 tn) juna kootaan ja vedetään Sij:n asemalle yhdellä Dr16:lla. | |
| 25.10.2012 22:17 | Robert Sand: | Kokkolasta Pihlajaan (Ykspihlaja) vietiin ennen 45 vokkivaunua kahdella Dv:llä, yksi veti ja toinen työnsi. Joskus kun "kaupungissa" (kokkolan ratapihalla) ei ollut kuin yksi päivystäjä (kaikki muut olivat Ykspihlajassa) vietiin vaunut yhdellä Dv:llä. Onnistui jos keli oli suhteellisen hyvä. 45vokkia kuormassa painaa noin 4000t + veturi. (Käyttäjä muokannut 25.10.12 22:23) |
|
| 26.10.2012 00:28 | Jouni Ijäs: | Itsellä on video,(latasin kai joskus juutubesta) jossa deeveri vetää 40 vokkivaunua Ykspihlajan satamaan Laajalahdentien tasoristeyksessä. Kelpaa kyllä katsoa aina uudelleen ja uudelleen. |