11.08.2009 / Nastola
11.08.2009 Tästä radanrakentajien muistomerkistä ei liene vielä kuvaa täällä, joten laitetaan. Taustalla kivimuuria, mikä on säilynyt lähes yhtenäisenä Uudenkylän ja Mankalan välillä. Muuri tekee tässä kohdin erikoisen harppauksen varsin kauas rautatiestä.
Kommentit
| 11.08.2009 17:45 | Lassi Seppä: | Tuo muuri onkin askartanut mieltä. Mikä sen tarina on ? | |
| 11.08.2009 19:16 | Timo Salminen: | Väitetään (en ole löytänyt enkä oikeastaan tosissani etsinytkään varmistusta), että kiviaidan olisivat pystyttäneet radanrakennuksen aikana 1860-luvun lopussa naiset ja lapset, joille piti heillekin löytää jonkinlaista tekemistä työmaalla. Asia voisi ehkä selvitä päivätyöluetteloista, kun ehtisi etsiä. Aidan tarkoitus lienee ollut estää karjaa tulemasta radalle. - Tähän muistokiveen on näemmä onnistuttu merkitsemään vuosiluvut oikein toisin kuin esimerkiksi Oitin hautausmaan muistokiveen. Oitin kivessä on nimittäin ainoana vuosiluku 1867 eli vuosi, jolloin rataa ei vielä rakennettu. | |
| 11.08.2009 21:03 | [Tunnus poistettu]: | Onkohan Kinnissä olevasta radanrakentajien leipäuunista yhtään kuvaa? | |
| 12.08.2009 06:48 | Tunnus poistettu: | Kivimuureja tai niiden jäänteitä löytyy muualtakin ratojen varsilta. Mikä lienee ollut tarkoitus. Eivät ne juuri estä ihmisiä tai karjaa radalle menemästä ja maastopalon rajoitukseenkin vaikutus lienee pieni. | |
| 12.08.2009 09:01 | Tuomas Pätäri: | Aidasta olen kuullut tarinoita, mutten ikinä tarkoitusta. Kuka tietäisi? Karja ei liene tällä pätkällä loogisin selitys. | |
| 12.08.2009 12:24 | Tunnus poistettu: | En tosiaan tiedä varsinaista tarkoitusta, mutta lähes koko ikäni radan varrella asuneena olen aina olettanut tarkoituksena olleen palontorjunnan. Olen monta veturin kipinöistä alkanutta pienempää ja tosi vakavaa paloa ollut todistamassa. | |
| 14.08.2009 08:37 | Pauli Ruonala: | Jostakin luin että valmistuessaan koko rata oli aidattu joko kiviaidalla tai peltojen kohdalla vaijerista tai vastaavasta metalliköydestä tehdyllä aidalla jossa oli puupylväät. Muut kuin kiviaidat ovat hävinneet jo aikaa sitten. Eräs syy aitojen rakentamiseen oli estää lehmiä kulkemasta radalla. Suomessa lehmiä pidettiin metsissä kesällä vielä 1960-luvulla. Vastaavista järjestelyistä ks. kuvan http://vaunut.org/kuva/48313 keskustelua. Toinen hyvä syy oli varmaan se että ihmisiä haluttiin aidalla muistuttaa siitä että radalla ei saa kulkea. Esim. Lohjalla asukkaat kulkivat talvisin usein Lohjan asemalta kaupunkiin Lohjan sähkörataa pitkin koska se oli ainoa tie joka aurattiin säännöllisesti. | |
| 14.08.2009 11:08 | Tunnus poistettu: | Aidattujahan radanvarret ovat olleet ja ovat osin edelleenkin ja varmasti juuri karjan varjelemiseksi. (Ihmistähän ei estä mikään). Matalahkosta karkeasti ladotusta kiviaidasta kiipeää monikin eläin sujuvasti. Kiviaitoja on erityisesti metsäisillä alueilla. Voi olla, että kivien saatavuus on osa materiaalin valintaa, mutta voi sillä palontorjuntavaikutuksellakin olla osuutensa. | |
| 14.08.2009 23:50 | Tapio Muurinen: | Yleinen selitys tuolle kiviaidalle on karu. Aleksanteri II avasi Riihimäen-Pietarin radan rakentamisen 1860-luvun jälkipuoliskon pahojen katovuosien jälkiseurauksena. Työmaalle tuli jopa yli 10000 ihmistä kaukaakin; tultiin perhekunnittain ruokapalkalla. Kalman koura korjasi kovaa satoa kulkutautien levitessä. Naiset ja lapset rakensivat tuota kiviaitaa, johon materiaalia oli yllin kyllin. Tosin näyttää siellä olevan isojakin lohkareita, joita nälkäisten heikkojen ihmisten on lähes mahdoton siirrellä. - Karja liikkui silloin kesäisin vapaana metsissä paimenpoikien saattelema. Tosin juuri näillä paikkeilla, Salpausselän karuilla kankailla ei ollut hyviä ruokamaita, mutta ehkä sopivia kulkureittejä. - Mikä on kiviaidan perimmäinen tarkoitus, mutta tarina on kaunis ja uskottava. | |
| 15.08.2009 00:53 | Jorma Toivonen: | Aidattujahan rata-alueet ennen olivat. Olen kuullut, että näitä kiviaitoja teetettiin työllistämis-tarkoituksissa "laman aikana", jotta monille riittäisi edes pieni leivänkannikka murkinaksi elannoksi, uunit ruokaa varten??? Mitään varsinaista muuta syytä näillä ei liene. | |
| 06.11.2009 12:35 | Tapio Muurinen: | Tuosta Antin mainitsemasta leipäuunista - se taitaa olla aika hankalasti "käsillä", vai miten on? Se sijaitsee km 247:llä. Jotain tarinaa siitä löytyy. - "Kivikasan" paikka oli säilynyt vain muistitietona, ja olisi varmaan hautautunut sammaleisiin ja unohtunut täysin, ellei eräs kuljettaja olisi näyttänyt paikan nuorelle lämmittäjälleen ja kertonut sen tarinan. Vasta 1960-luvun alussa, n. 30 v. myöhemmin, silloiselle lämmittäjälle kypsyi ajatus tälläisen muiston säilyttäisestä. Sijainniltaan paikka oli 1880-luvulla kaukana kaikesta. Lähin suurempi kylä oli Mäntyharju, jonne tuli matkaa n. 15 km. Koska kallioisessa maastossa oli lohkottuja kiviä runsaasti, päätettiin rakentaa työläisille oma leipäuuni. Tuotiinko jauhot hevosilla vai veneillä jostain kauempaa pohjoisesta, keitä olivat leipurit; mökin tyttäriä vaiko itse työläisiä? - VR osallistui uunin esiinkaivamiseen ja puhdistamiseen. Niin kuin muistomerkille kuuluu, alue ympäröitiin vahvalla kettingillä ja pystytettiin kilpi "Tämä paistinuuni oli Savonradan rakentajien käytössä vv. 1886-1889". - Missä kunnossa muistomerkki on tänään? Pika-pikamatkaaja sitä tuskin huomaa, ellei vasiten osaa hakea. | |
| 11.12.2009 07:31 | Arto Lopia: | Tuollaista kiviaitaa on Hyvinkää-Karjaa välilläkin ja sen lisäksi on piikkilanka-aidan jäämiä koko sillä matkalla minkä olen tutkinut. Lehmänkantturat todellakin laidunsi kesäisin metsässä, mutta tuskinpa niitä moinen matala kivimuuri olisi pysäyttänyt. Kai ne ovat vain olleet aikansa työvoimapolittisia ratkaisuja, niinkuin nykyään surullisen kuuluisat työvoimapoliittiset koulutuksetkin? EDIT: Siis em. aidat ja muurit ovat vain radan eteläpuolella, mutta miksi siis vain siellä? |
|
| 03.04.2011 16:04 | [Tunnus poistettu]: | Onko jollain koordinaatteja tästä kivestä ja siitä uunista? | |
| 26.10.2013 11:36 | Jukka Martio: | Kuvan esittämästä hautausmaasta on kuva ajalta, jolloin näkymä oli avoimempi savotan jäljiltä: http://vaunut.org/kuva/74644 | |
| 11.03.2017 00:04 | Esa J. Rintamäki: | Kuulemma kruununmakasiineissa oli jonkin verran viljaa, mutta sen mahdollisesta jakamisesta tuli riitaa (pitikö säästää siemenviljaksi?) Mainittakoon vielä että saattoipa ratatyömaalle otettu työntekijä jaksaa pistää vain yhden lapionpiston, kun lyyhistyi ja erkani tästä elämästä... | |
| 11.03.2017 16:42 | Tuomas Pätäri: | Kuvan koordinaatit lisätty nyt 6 vuotta pyynnön jälkeen. | |
| 25.09.2017 16:07 | Tapio Nikula: | Kuvatekstissä ihmeteltiin, että muuri tekee mutkan tuon muistomerkin kohdalla. Mutka on siksi, että muuri ympäröi sitä hautausmaata. Ja aidattuja olivat ainakin etelän rautatiet. Piikkilanka-aidan tolppa oli vakioitu pyöreä paalu ( d noin 100 mm), jonka yläpää oli kaksin puolin viistetty teräväksi. Ei jäänyt vesi seisomaan. Vielä pari vuotta sitten oli Puksun ja Malmin välillä radan länsipuolisen kevyen liikenteen väylän ja radan välissä (sen ainoan kumpareen päällä) kyseisiä tolppia melko lahonneena. Piikkilankoja ei enää ollut. Savossa en muista aitoja kuin ratavartijoiden mökkien kohdalla. | |
| 25.09.2017 19:47 | Kari Haapakangas: | Karttanimi Lepomaa ja paikka on vanha hautapaikka. On ollut kuivaa huumori noilla main. Kiintoisia ovat muutkin lähistön paikannimet radanvarressa. Kivinenportti ja punainenportti. Niin, ja vankitie. |
|
| 25.09.2017 20:25 | Tuomas Pätäri: | Kuvatekstiä aikoinaan kirjoittaessani en tainnut tietää, että muistomerkin lisäksi paikalla on hautausmaa. Muurin mutkan ihmettely johtui varmaankin siitä. | |
| 25.09.2017 22:19 | Marko Anttila: | Lahden kaupunginmuseon inventaario v. 2014 luonnehtii aitaa kipinäaidaksi, jollaisia rakennettiin vain 1800-luvun puolen radanrakennuksissa. Tämän mukaan kipinäaidan tarkoitus oli toisaalta rajata rata vapaaksi karjasta ja toisaalta "estää junan rattaista lentävien kipinöiden pääsy maastoon" (suora lainaus). Raportissa mainitaan myös rautaristi, jonka asettajista ei ole tietoa. Ao linkki johtaa inventointiin ja sen liitetiedostona on inventointiraportti, jonka sivulta 25 alkaen käsitellään Lepomaa, ratavartijan tontti ja kipinäaita, https://www.kyppi.fi/palveluikkuna/mjhanke/read/asp/r_hanke_det.aspx?HANKE_ID=10676 |
|
| 20.06.2019 14:16 | Ossi Rosten: | Kuvatekstiin: Tuo harppaus kauas radasta selittynee rataoikaisulla. Käsittääkseni tämä osa muurista on siis ollu radan eteläpuolella aikanaan (jos nyt muistan oikein miten maastossaa joku vuosi sitten tuota tutkailin). Maastokartasta on vanhaa ratalinjaa hankala hahmottaa enää kun alikulkutyömaa ja sorakaivaukset on sotkenu maastoa jonkin verran... | |
| 21.06.2019 13:05 | Juha Pokki: | Palaan tähän kiviaita-asiaan, koska tämä kuva nousi tuohon "uutisvirtaan" ja samalla katselen ulos ikkunasta vastaavanlaista kiviaitaa, joka on tässä kotitilani pihapiirissä aikanaan pystytetty nimenomaan lehmien rajaamiseksi laitumelleen. Muistan omassa lapsuudessani noin 30 vuotta sitten, että lehmä ei tuollaisen polvenkorkuisen kiviaidan yli tullut kertaakaan, vaan karjan saattoi huoletta jättää matalan kiviaidan huomaan. Lehmä kun ei varsinaisesti mikään esteratsu tai kiipeilijä oma-alotteisesti ole. Eri asia ehkä, jos se tuntee olevansa uhattuna tms. Eli sikäli kiviaitojen ideana on hyvinkin voinut olla karjan rajaaminen pois radalta. |