??.??.1970 / Kerava, Savio

??.??.1970 Postikortti jostakin 1970-luvun alkupuolelta esittää Savion asemaa.
Olisi mukava saada kuvalle tarkka ajoitus. - Vinkkejä on, mutta ne eivät vielä riitä tarkkaan ajoittamiseen:

- Kuvissa on tallella vielä keltainen asemarakennus ja ylikäytävä turvalaitteineen, mutta ylikäytävä on jo suljettu ajoneuvoliikenteeltä.
- Rata on kolmiraiteinen. Kolmas raide (tehtaan puoleinen, eli itäinen) rakennettiin ilmeisesti 1969.
- Rata on jo tällä kohtaa sähköistetty. - Pasila-Riihimäki -rataosa sähköistettiin 1969-1972. Kuitenkin 26.5.1970 tällä kohtaa oli vasta pylväiden perustukset valettuina, ks. kuva http://vaunut.org/kuva/13717.
- Alikäytävän Rautatiehallitus rakennutti vuonna 1974.
- Asemarakennus purettiin ilmeisesti 1978.


- Näillä tiedoilla kortin kuvat ajoittunevat välille toukokuun loppu 1970 - 1974.

- Tietoja täydennetty kommenttien tiedoilla.

- Sama seutu VR:n Lähiliikenteen ilmakuvissa 1.6.1983: http://vaunut.org/kuva/46478 ja http://vaunut.org/kuva/46479.

Kuvan tiedot
Liikennepaikka: Savio (Liikennepaikan tiedot) Kuvauspaikka: Kerava Tasoristeys: Savio [Tasoristeyspalvelu] Ratakm: 26+000
Kuvaaja: Kurt Ristniemi
Lisätty: 22.11.2009 17:48
Muu tunniste
Rautatieinfra: Asemarakennus, Merkki, Opastin
Sijainti: Asemalla/Ratapihalla
Vuodenajat: Kesä

Kommentit

23.11.2009 09:15 Kurt Ristniemi: Pystyykö ulkonäön perusteella päättelemään, onko kuvan porkkana tyypiltään Dm8 vai Dm9? Tutkin 'Suomen veturit, osa 2. Moottorikalusto' -teoksen kuvauksia, mutta en löytänyt mitään varmaa konstia.
23.11.2009 09:54 Ismo Kirves: Välivaunun sivuovista pystyy päättelemään. Dm8 välivaunussa niitä on 2 kpl ja Dm9 3 kpl. Ovien malli on myös erilainen.
23.11.2009 18:53 Jorma Rauhala: Kasin ja Ysin katolla näkyvät ilmanvaihtosysteemit ovat myös huomattavan erilaiset. Ysissä on isot torpedoventtiilit. Tuo Savion juna vaikuttaisi olevan Ysi: taitto-ovet sivulla ja torpedot katolla.
23.11.2009 21:16 Ari Palin: Tietääkö joku, milloin näissäkin kuvissa näkyvä Savio-Kerava -osuuden kolmas raide on rakennettu? Hiekkaharju-Savio -välillehän raide valmistui vasta 1981. Oliko Saviolla raiteen eteläpäässä jo alun alkaen sn110-vaihde? Rakennettiinko raide alun perin kumitehtaan liikennettä helpottamaan vai jonkin muun syyn vuoksi? Ennen Keravan kaupunkirataa R- ja H-junat hyödynsivät em. sn110-vaihdetta, jottei olisi tarvinnut Keravalla kulkea sn35-vaihteiden kautta.
23.11.2009 23:48 Juhana Nordlund: Kasin erottaa erityisen hyvin siitä, että sen ovet olivat syvennyksissä, kuten juurikin tuossa kuvassa. Eli Savion Porkkana ei ole Ysi. :) Myös ikkunajärjestys sarjoissa oli erilainen - ei vain ovijärjestys. Kasien ikkunat olivat myös pitkulaisemmat (Yseissä oli lisäksi pieniä ruutuja). Ysien ovet laskeutuivat helmalinjan alapuolelle (ja koko porraskotelokin).
24.11.2009 07:56 Juha Kutvonen: Vaikka tuulettimet hämäävätkin, niin kasihan tuo on. Erottuuko alkuperäisestä postikorttikuvasta mahdolliset ikkunamainokset? Ne tulivat porkkanoihin vuonna 1972. - Savion pitkä (alunperin sn120) vaihde asennettiin v. 1969.
24.11.2009 16:43 Kurt Ristniemi: Juha: Kortista on paha mennä sanomaan onko ikkunoissa mainoksia vai ei. Kuvassa ensimmäinen sivuikkuna on 4 mm korkea. Suurennuslasilla katsoessa ei näe mitään mainosliuskojen kaltaista, mutta ei toisaalta voi vakuuttua siitäkään, että sellaisia ei olisi. Ikkunoiden valonheijastukset ja kortin painorasteri häivyttavat tarkuuden tunteen. - Siitä Savion kolmannesta raiteesta: Rata etelään jatkui siis kaksiraiteisena siitä Savion aseman pitkältä vaihteelta eteenpäin? Mikä oli kolmannen raiteen tilanne sitä ennen Savion kohdalla? Saviolta pohjoiseenhan rata oli ollut 'aina' kolmiraiteinen; Vuoden 1923 raidekaaviossa on Saviolla 3 raidetta: pääradan kaksi raidetta ja Keravalta vain Saviolle tuleva sivuraide. Mutta se johti tehdasalueelle. Myöhemmin tämä (sittemmin) Oy Nokia Ab:n teollisuusraide erkani kolmosraiteesta km:llä 26+713, eli reilusti aseman pohjoispuolella. Mutta milloin kolmas raide tuli pääradalle aseman Savion kohdalle? Silloin 1969:kö kun pitkät vaihteet asennettiin?
(Käyttäjä muokannut 24.11.09 16:58)
24.11.2009 21:26 Ari Palin: Pitkästä vaihteesta etelään rata jatkui käsittääkseni kaksiraiteisena, kunnes Korson aseman kohdalla on ollut kolme raidetta, ellei neljäkin. Säilyikö pitkä vaihde samalla paikalla kolmannen linjaraiteen rakentamisen 1981 jälkeenkin vai muuttuiko sen sijainti? Ainakin toinen vastaava vaihde on pitänyt siinä vaiheessa asentaa uuden linjaraiteen puolelle (onkohan siinä alun perin ollut edes turvavaihdetta?). Eräässä englantilaisten kiskoliikenneharrastajien vuonna 1962 kuvaamassa (väri)filmissä pysähdytään lätällä Savion asemalla ja silloin asemalla on ollut vain kaksi raidetta.
24.11.2009 22:28 Eljas Pölhö: Varmistamattoman muistikuvan mukaan: samalla, kun kolmas pääraide muutettiin alkamaan Savion eteläpuolelta, siirrettiin tehtaan raide idemmäksi eli neljänneksi koko matkan Keravalta. Siltä ei ollut yhteyttä pääraiteeseen, ainoastaan Keravan ratapihaan. Tämä tapahtui joskus 1968-69, jolloin matkustin tästä ohi säännöllisesti. Voi se mun muisti kyllä pettääkin.
25.11.2009 17:03 Kurt Ristniemi: Se on justiinsa se muistin kehnous, jonka takia näitä asioita joutuu utelemaan (jos kohta omalta osaltani myös ihan selvä tietämättömyyskin). Nyt taisi tosiaan Eljaksenkin muisti pettää: VR:n koneteknillisen toimiston ratapihajaoston piirustuksen N:o 358, 20.4.1970, mukaan Savion kohdalla ja siitä pohjoiseen on vain kolme raidetta, ja Nokian teollisuusraide erkanee kolmosraiteesta hieman Savion asemasta pohjoiseen, Nokian tehtaiden kohdalla n. km:llä 26+589. Teollisuusraide ei siis jatku Keravalle nejäntenä raiteena. - Pikkuhiljaa historia kuitenkin hahmottuu. Nyt kun vielä jostain löytäisi kuvan ennen Savion pitkän vaihteen asentamista: Jatkuiko Savion sivuraide silloin vielä Keravalle asti. Kolmantena raiteena.
26.11.2009 14:32 Eljas Pölhö: On se vain kurjaa kun aikanaan niin tavallisetkin asiat hämärtyvät vanhetessa. Muistan ihan hyvin kun seurasin teollisuusraiteen rakentamisen edistymistä Keravalle, mutta en enää koska. Seuraava lähes päivittäinen matkustamiseni paikan ohi sattui vuosille 1979-1980, joten se on sitten "toiseksi paras" mahdollisuus.
26.11.2009 16:51 Kurt Ristniemi: Se Savion teollisuusraide ei ole ollut käytössä enää vuosikymmeniin (Ei Fanfaari-huvipuiston lopettamisen jälkeen). Mutta toki pääradan itäreunallakin on silti Savio-Kerava -välillä ratatöitä tehty. Nimittäin kaupunkiradan rakentamisen yhteydessä: Kolmas raide välille Tikkurila-Kerava otettiin käyttöön 31.toukokuuta, 1981. Neljäs raide välille Tikkurila-Kerava otettiin käyttöön 15. elokuuta 2004. Kolmas raide ts. peruskorjattiin, ja neljäs taas rakennettiin kokonaan uutena. Savion teollisuusraiteelle ajettiin siis viimeaikoina (1970-luvulla) kolmannelta raiteelta erkanevan vaihteen kautta. Ja sitähän ei enää ole. - Nyt siis yritän jäljittää sitä, millainen yhteys Keravalta Nokian raiteelle oli 1960-luvulla.
27.11.2009 00:21 Ari Palin: Tuo erillinen teollisuusraide Keravalle selittääkin sitten sen, miksi Kulloontien (mt 148) silta oli jo valmiiksi neljän raiteen levyinen, kun Keravan kaupunkirataa rakennettiin. Raidetta siinä ei enää ainakaan 1990-luvulla ollut, vaan silloin tehtaalta tuleva raide yhtyi välittömästi Saviolla silloiseen itäiseen raiteeseen. Minulla on sellainen mielikuva, että Saviolla tehdasraiteen puoleiselta vaihteelta olisi ollut jälkiä raiteesta ellei jopa itse raidettakin vähän matkaa Keravan suuntaan. Pidin sitä silloin kuitenkin jonkinlaisena vetoraiteena. Olen matkustanut paikan ohi silloin tällöin myös 1980-luvulla, mutta ei ole jäänyt mieleen raidejärjestelyjä. Olisikohan tästä kuvasta apua 1960-luvun tilanteen selvittämisessä: http://vaunut.org/kuva/58070 ? Kuvassa näkyy Keravan ratapihan eteläpää. Näyttäisi siltä, että ratalinja jatkuisi etelään kolmen raiteen levyisenä. Kolmatta raidetta en kuitenkaan kuvasta pysty varmuudella erottamaan.
28.11.2009 11:09 Kurt Ristniemi: Savion tehdasraiteet olivat olemassa ja pääradalta ajettavissa kunnes neljännen raiteen (Keravan kaupunkiradan itäinen raide) rakentamisen yhteydessä yhteys katkaistiin. Sen jälkeen raiteet on pikkuhiljaa vaiheittain purettu pois. Kuvassa http://vaunut.org/kuva/59838 vuodelta 1994 sivuraiteelle vielä pääsee pääradalta. Itäisimmältä, eli kolmannelta raiteelta. - Ari; liittämäsi kuva Keravan ratpihalta 1960-luvulla on kerrassaan oivaa dokumenttia. Savion ja Keravan välistä linjaahan sitä tosin ei näe.
28.11.2009 23:02 Ari Palin: Kiitos kuvasta! Noin hieman muistelinkin, eli Savion tehdasraiteella oli vetoraide pääradan vartta Keravan suuntaan (se vaihteen 543 kohdalle päättynyt). Tuo vetoraide voisi olla jäänne Eljaksen mainitsemasta erillisestä Keravalle saakka jatkuneesta teollisuusraiteesta.
29.11.2009 13:24 Kurt Ristniemi: Savion sivuraiteesta enemmän kuvasarjassa http://vaunut.org/sarja/872, johon tulee tipotellen vielä jatkoakin.
29.11.2009 15:23 Eljas Pölhö: Raidekaavio täällä http://vaunut.org/kuva/59876 Kopsatkaa kiireesti, ennekuin ylläpito huomaa sen.
29.11.2009 18:15 Eljas Pölhö: Äkkiä se raidekaavio hävisi. Niila: se "sumu" vaatii toiston. Siinä lukee "sama". Kun piirtää länsipuolelen etelään matkatessa ja itäpuolen pohjoiseen matkatessa, niin joskus sattuu kömmähdys, jonka huomaa vasta muutama kilometri myöhemmin. Äsken tuli ilmoitus, että kaavio poistettu, koska se ei ole "rautatiekuva". Hankala selittää raiteiden ja vaihteiden kulku ilman kaaviota ja nyt selittävä teksti hävisi kanssa.
(Käyttäjä muokannut 29.11.09 18:16)
29.11.2009 18:44 Eljas Pölhö: Sain kuvatekstin takaisin, joten tässä selitys ilman kuvaa: Riihimäen ja Pasilan välinen raidekaavio junasta piirrettynä. Liittyy keskusteluun Savion sivuraiteesta. Teoriassa pitäisi löytyä vanhempiakin versioita, mutta laitetaan nyt ensin tämä ja toivotaan, että saa pysyä täällä niin kauan, että alkuperäinen kysymys on ratkaistu. Piirtelin näitä kaavoja usein junamatkan ratoksi ja siten ne ovat enemmän suuntaa-antavia kuin eksakteja totuuksia. Kaavasta näkyy, että Keravan vetoraide jatkuu km-tolpan 28 eteläpuolelle, mutta ei Savion sivuraiteelle asti. Muistikuvani on siis ajalta, jolloin kolmatta raidetta joko rakennettiin tai sähköistettiin, mutta miten tilanne silloin tarkalleen meni joko tilapäisesti tai pysyvästi, jää minun puoleltani odottamaan sen ajan raidekaavion löytymistä.
22.10.2010 10:09 Kurt Ristniemi: Keskustelu aiheesta jatkuu Resiinan keskustelupalstalla: http://vaunut.org/keskustelut/index.php/​topic,1538.0.html. Aiheena v. 1970 asennettu Savion pitkä vaihde.
21.12.2010 10:36 Petri P. Pentikäinen: Postikortin ladonnan asjanmukaisuus.
27.07.2011 20:39 Jonne Seppänen: Ladonta kyllä ajattoman ja hillityn tyylikäs, ehkäpä asianmukaisin postikortti heti täysmustan kortin, johon oli painettu neonvihreä teksti "Kouvola by night" jälkeen
01.08.2011 13:23 Topi Lajunen: Yksi tyylikkäin silmiini osunut postikortti oli kokopunainen. Takapuolen pikkuteksteistä saattoi todeta, että kortti liittyi johonkin jalkapallotapahtumaan.

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!