??.??.1963 / Hamina Hillo, Hamina (uusi)
??.??.1963 Uusia Ob-vaunuja kuusitukkikuormassa Hamina Oy:n Koirakarin purkausraiteella Nuutniemessä. Raiteita oli kaksi rinnakkain. Tästä puut purettiin mereen laukaisemalla sivupylväät, jos oli sellaiset vaunut: Hk, Hkk ja Ob. Loput vyörytettiin miesvoimin. Penkka oli mereen viettävä ja rautalevyillä päällystetty. - Sitten puulautat hinattiin redille ankkuroidun tai poijuun kiinnitetyn laivan kupeeseen, vinssattiin ruumaan, ja maailmalle.
Kommentit
| 24.02.2010 15:33 | Tunnus poistettu: | Kuvattu 'meriuitto' onkin minulle tuntematon asia. Olisin kuvitellut, että jo tuohon aikaan olisi ajettu laiva laituriin ja juna viereen ,ja sitten käytetty nosturia. | |
| 25.02.2010 23:41 | Tapio Muurinen: | Merestä lastaamista käytettiin vielä 1970-luvulla http://vaunut.org/kuva/48046?u=832&m=1&paik=Hillo Mereen oli hyvä varastoida puuta suuriakin määriä odottamaan laivausta. Ei vaatinut tilaa eikä konevoimaa, jos olisi myöhemmin jo ollutkin. Sotien jälkeen Hamina oli maamme johtava raakapuun viejä. Etenkin kaivospuuta vietiin valtavat määrät. - Kun vaunun tolpat laukaistiin, piti kettingit olla kytkettynä kuten kuvassa. Muuten irralliset tolpat olisivat lentäneet ties minne, yleensä mereen. maamme |
|
| 26.02.2010 09:44 | Tunnus poistettu: | Hieno kuva tuon linkin takana. Siellähän sitä puuta lilluu. Nopea purkaa junasta, mutta ilmeisen hidasta nostella laivaan. Ennen oli työvoimaa, eikä ollut niin mahdoton kiirekään. | |
| 26.02.2010 17:04 | Turo Takanen: | Taidetaan merestä lastaamisella saavuttaa myös se etu, että puu pysyy kosteana ilman erillistä kastelua? | |
| 27.02.2010 13:07 | Tapio Muurinen: | Varsinkin 1950-luvulla meni paljon raakapuuta ulkomaille jalostettavaksi, ja silloin ei haitannut, jos se oli märkää. Mutta esimerkiksi kaivospuut, pylväät (lennätinpylväät) ja haapatukit kastuivat vain olosuhteiden pakosta. Paljon näihinkin lahtiin on vajonnut vettynyttä puutavaraa. - Kerrotaan, että 1940-luvun kun näitä Nuutniemen raiteistoja rakennettiin, niin puupinot alkoivat heti kasvaa radan varteen, mihin kiskotus edellisenä päivänä oli päättynyt. Silloin tarvittiin paljon työvoimaa. Kävin minäkin tänne yhtenä kesänä pyrkimässä jotain 14-15 vuotiaana, mutta en silloin päässyt. Laivoja lastattiin urakalla. Vilkkaimpina päivinä oli töissä yli 1000 miestä (myös naisia). Ammattiporukat pääsivät varsinkin pylväslaivoissa hyville palkoille, mutta propsilaivoissa palkat jäivät paljon pienemmiksi. Sen takia "hyvät" laivat menivät aina vakituisille porukoille. | |
| 27.02.2010 17:29 | Tunnus poistettu: | Ovatko sinua, Tapio, satamakaupungin poikana kiinnostaneet Väinö Riikkilän kirjat? | |
| 27.02.2010 19:01 | Tapio Muurinen: | Kyllä samoissa saarissa on Pertsan ja Kilun kanssa "seikkailtu" ihan oikeasti. |