17.03.2010 / Kehärata, Lentoasema

17.03.2010 40 metriä maanpinnan alapuolella. Täällä tulee olemaan Kehärata-Lentoasema-rautatieasema.

Kuvan tiedot
Liikennepaikka: Lentoasema (Liikennepaikan tiedot) Kuvauspaikka: Kehärata
Kuvaaja: Stanislav Voronin
Lisätty: 17.03.2010 15:08
Muu tunniste
Rautatieinfra: Asemarakennus
Sekalaiset: Työmaa
Sijainti: Rataverkon ulkopuolella

Kommentit

17.03.2010 16:09 Mika Hakala: Tähän tulee siis Suomen ensimäinen oikea metro eli tunnelbaana. kun taas varsinainen metro oikeeta nähnytkään.
17.03.2010 16:28 Tunnus poistettu: Ollaan kohtalaisen syvällä, mutta kyllä nykyinenkin metropätkä käy melko alhaalla. Rautatieaseman vesivuodon ei olisi tarvinnut olla paljoakaan pahempi, niin katastrofin aneet olisivat olleet käsillä.
17.03.2010 17:44 Tuukka Ryyppö: Mika: Ihan vaan sellaista kyselisin, että millä sä tuon väitteesi perustelet?
17.03.2010 18:08 Mika Hakala: Siten, ettei se ole kunnon maanalainen (tunnelbaaana). meneekö edes neljäsosakaan tunnelissa. Tässähän suunitelman mukaan maanalainen osuus pituuteen nähden on suurempi. Ainii joo, olihan sitä Vantaankoskelle asti jo tehty.
17.03.2010 19:13 Topi Lajunen: Mun mielestä on jokseenkin tarpeetonta kategorisoida raskasta raideliikennettä metroiksi ja ei-metroiksi. Esim. Helsingin alueella toimii kaksi eri raskasta raidejärjestelmää paikallisliikenteessä. Toista operoi VR brändillä "lähijuna", ja toista HKL brändillä "metro". Molemmissa liikennöinti muistuttaa paljon toisiaan.
17.03.2010 20:10 Tuukka Ryyppö: Mika: Berliinin metrolinjojen pintaosuuksia: U1: 13 asemaa/8 maanpinnalla. U2:29/8 U3:15/6, U5: 20/9, U6: 30/3. Loput ovat kokonaan tunnelissa. Helsingissä on linjalla 14 asemaa, joista haarasta riippuen 6 tai 5 maanpäällisiä. Berliinin linjoista siis kolme on vastaavia. Eivätkö ne ole oikeita metroja?
17.03.2010 20:59 Tuukka Ryyppö: Hassua muuten, että käytit sanaa "Tunnelbana", koska se on käytössä vain Tukholmassa, vaikka siellä kolmesta linjasta vain yksi on oikea metro. Punaisella ja vihreällä linjalla niin pieni määrä asemista on maanalaisia, että on ihan naurettavaa sanoa niitä linjoja metrolinjoiksi. (vai?)
17.03.2010 21:00 Aki Leppänen: Voin olla väärässäkin, mutta itse olen joskus käsittänyt että Metro ei meinaa mitään maan allakulkevaa, vaikka siellä se käsitetään yleensä kulkevan. Vaan metropolitan train tms. Tiheällä vuorovälillä kaupungissa kulkeva juna.
18.03.2010 00:43 Niila Heikkilä: No, muutaman vuoden kun jaksamme vielä odottaa, pääkaupunkiseudun metroa voi pahaa pintametrokriisiäkin poteva henkilö kutsua tunnelimetroksi. Tällöin yhtenäisen kalliotunnelin pituus lähentelee jo 18 kilometriä, ja metron kokonaispituudesta käytännössä puolet kulkee tunnelissa. Mikäli lasketaan vielä Itäkeskuksesta Rastilaan betonikatteen alla kulkeva osuus tunneliksi, alkaa metron kokonaispituudesta olla jo reilusti yli puolet tunneliosuutta. Sitten aikanaan kun länsimetron jatke Matinkylästä Kivenlahteen valmistuu, ainakin joku osa siitäkin rakennetaan tunnelimetrona. Länsimetron ykkösvaiheen valmistuessa puhuttaneen samalla Suomen pisimmästä tunnelista, johon yleisöllä mahdollisuus päästä. Tässä kuvassa lattialla oleva pohjavesi siirtää asiayhteyden kätevästi maailman toiseksi pisimpään kalliotunneliin, eli 120km pitkään Päijännetunneliin, joka risteää kehäradan tunnelin lentokentän kakkoskiitotien kohdalla. Hypoteettinen suunnistusvirhe louhinnassa tai odottamaton ruhje kalliossa, ja kaikki tämä on täynnä Päijänteen vettä.
18.03.2010 13:34 Tunnus poistettu: Juuri tuohon edellämainittuun vihjasin rivien välissä. Usko insinööriin on tässä(kin) maassa vahva mutta...
18.03.2010 14:49 Tuukka Ryyppö: Päijännetunneliko nykyään enää maailman toiseksi pisin? Mikä on pitempi?
18.03.2010 15:17 Tuomas Haikonen: Wikipedia kertoo seuraavaa:
"Päijännetunneli on Päijänteestä Helsingin seudulle johtava raakavesitunneli, joka tuo vettä noin miljoonan asukkaan ja teollisuuden käyttöön. 120 km pitkänä se on maailman toiseksi pisin tunneli heti Delawaren vesitunnelin jälkeen."

http://fi.wikipedia.org/wiki/P%C3%A4ij%C​3%A4nnetunneli
18.03.2010 16:27 [Tunnus poistettu]: Tästä keskustelusta mulle heräsi sellainen kysymys, että mitä sana "metro" itse asiassa tarkoittaakaan? Metropolijohdannainen se kaiketi on, mutta minkä verran?
18.03.2010 16:46 Tunnus poistettu: Sananselittäjät sun muut etymologit sen selittäkööt, mutta minunkaan mielestäni sanalla ei sinänsä tarkoiteta maanalaista rataa tai junaa, vaan ison kaupungin alueella liikkuvaa, kuitenkin lähinnä rataa käyttävää julkista liikennevälinettä, joka mm tilan ahtauden vuoksi laitetaan osin tunneleihin tai sillolle.
18.03.2010 18:11 Timo Valtonen: Chemin de fer métropolitain eli kaupunkirautatie.

Katso historiallista taustaa: http://en.wikipedia.org/wiki/Compagnie_d​u_chemin_de_fer_métropolitain_de_Paris
18.03.2010 19:30 Mika Hakala: joskus ala-asteella 1995-2001, noina vuosina käytiin läpi, ilmeisemmin 2. tai 3.luokalla kulkuvälineitä. Ja kysyinkin tuolloin, että mikä se metro on? opettaja selitti sen junaksi, joka kulkee maan alla. Sitten yläasteella oli tuo tunnelbaana. Kun ensimäisen kerran kävin synnyinseudulla Helsingissä kesällä 2002, mummon luona niin oli se pettymys kun koko metro piti ajaa ja tunnelia oli vain Kampista-Sörnäisiin? asti.
Siitä on siis lähtöisin se, että oikea metro menee tunnelissa, sekä maalla, oikeestaan korvessa kasvaneena vuodesta -89 lähtien on tottunut paikallisille tavoille, jossa Helsingistä mökeille tulevat ovat sitä mitä ovat (omahyväisiä, raittiita, hienostuneita ja eivät ehkä syö lihaakaan).
18.03.2010 20:24 Risto Saarela: Olen samaa mieltä kuin Leppäsen Aki ja Naskalin Markku eli AL: "Metro ei meinaa mitään maan alla kulkevaa, vaikka siellä sen käsitetään yleensä kulkevan. Vaan metropolitan train tms. Tiheällä vuorovälillä kaupungissa kulkeva juna."ja MN:" (metro-)sanalla ei sinänsä tarkoiteta maanalaista rataa tai junaa, vaan ison kaupungin alueella liikkuvaa, kuitenkin lähinnä rataa käyttävää julkista liikennevälinettä, joka mm tilan ahtauden vuoksi laitetaan osin tunneleihin tai silloille." Muut määritelmät tuntuvat vähän kuin - anteeksi hyvät herrat - jokelleltaisiin hiekkalaatikolla. Vastaanotan nyrkiniskuja =).
18.03.2010 21:01 Topi Lajunen: Mun mielestä tuokin määritelmä on tarpeeton. Tuon mukaan esimerkiksi Helsingin kaupunkiratojen lähiliikennekin on "metro". No, miksi se ei olisikaan. Metron määritelmäksi voisin periaatteessa hyväksyä seuraavan: "Kaupunkialueella liikkuva raskas (ei katukelpoinen) raideliikennemuoto, joka ei ole yhteensopiva kaupunkialueiden välisen raideliikenteen (rautatiet) kanssa." Mutta tämäkin määritelmä on mielestäni tarpeeton. Otetaan esimerkiksi Japani, kun siellä nyt tuli käytyä ja ihmeteltyä. Osakassa toimii muutama eri rautatiefirma, joista kaikki ajavat myös puhtaita "metromaisia" kaupunkijunia. Lisäksi Osakassa on "subway", jossa kulkevat junien kanssa täysin samaa kokoluokkaa olevat kulkineet. Subway käyttää sivukiskovirroitusta, rautatiet ajojohtimia. Kuitenkin eräs rautatiefirma ajaa yhtä linjaa, joka osittain käyttää keskustassa subwayn kanssa samaa rataa. Näin ollen kauempana keskustastakin tämä rautatielinja on sivukiskovirrotteinen. Onko nämä rautatien junia vai metrojunia? Vastaus on: "mitä väliä?" :) (Britanniassahan on ihan kiistattomasti rautatielinjoja virtakiskoilla, ja muualla maailmassa ajolangallisia järjestelmiä brändätty metroiksi.)
18.03.2010 21:44 Ari Palin: Oslossa osa metroverkosta on varustettu virtakiskon sijasta ajojohtimilla. Tosin työ myös tällaisten rataosuuksien muuttamisesta virtakiskollisiksi on käynnissä. Parhaillaan muutostyön alla on ainakin Holmenkollenin rata. Ajojohdollisuus johtuu historiasta. Oslon metroverkko on kasattu vähitellen erillisistä yksityisistä rautateistä, joista Holmenkollbanen on yksi. Aluksi yhdistettiin erikseen verkon länsiosan radat keskenään ja itäosan radat keskenään. Tämän johdosta metroverkon itä- ja länsiosat olivat erillään toisistaan, kunnes ne yhdistettiin tunnelissa Oslon keskustan alla. Verkon länsiosassa käytettiin ajojohtovirroitusta ja itäosassa sivukiskovirroitusta. Vuodesta 2006 idän ja lännen yhdistäviä osuuksia on ollut kaksi, kun keskustan kehärata valmistui. Toinen Oslon metroverkon erikoisuus oli se, että ainakin Kolsåsin radalla lännessä myös raitiovaunut käyttivät samoja kiskoja, mutta sekin on tainnut viimeaikaisen remontin myötä jäädä historiaan.
18.03.2010 23:27 Timo Valtonen: Sekoitetaan vielä vähän pakkaa. Berliinissä on busseja (Bus), raitiovaunuja (Straßenbahn), lauttoja järvillä, joilla ja kanavilla (Fähre), periaatteessa maan alla, mutta usein myös maan päällä ja pilareillakin kulkevia junia (U-Bahn) ja ns. kapunkiradan junia (S-Bahn), jotka myös kulkevat maan alla, maanpinnan tasossa tai pilareilla. Kaiken kruunaavat Metrobussit (Metrobus) ja Metroraitiovaunut (Metrotram), jotka harvemmin sukeltavat tunneliin. Nämä ovat lähinnä päälinjoja, joita liikennöidään 20 tuntia vuorokaudessa vähintään 10 minuutin välein. ( selitystä englanniksi: http://www.bvg.de/index.php/en/17104/nam​e/Metro+Routes.html )

Sitten on vielä pikabussilinjoja. Neukkulasta ja muualta Itä-Euroopasta tuttuja reittitakseja sen sijaan ei Berliinissä ole.
19.03.2010 12:36 Tuukka Ryyppö: Berliinissä /oli/ reittitakseja joulukuuhun 2009 asti. Mikäli siis reittitaksilla tarkoitetaan sitä pikkubussijärjestelmää, joka ei oikeasti ole taksia nähnytkään ;) Kaupungin laita-alueiden yöbussilinjat toimivat aivan samalla tavalla kuin Venäjän marsut, Viron ekspress-bussit tai Kenian tai Bolivian vastaavat laitteet. Kyytiin avaamalla pakun liukuovi käsin, ovi suljetaan itse perässä (kun ensin on lyöty pää kattoon). Maksu hoituu kuljettajan olan yli. Nykyään nuo yöbussit on syrjäytetty virallisemmanoloisilla pikkubusseilla, joihin noustaan edestä ja joissa on käytävä bussin läpi. (eli samalla epähiivatilla kuin isossa osassa Pietaria ja Moskovaa nykyään) Vähän harmittaa, koska niissä uusissa ei ole tekokuituista seeprantaljaa sisustuksena :D

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!