01.04.1942 RLR Riihimäki-Loppi Rautatie avattiin yleiselle säännölliselle liikenteelle hevosvetoisena niin pitkälle kuin se oli valmis 15.4.1910, eli 100v sitten. Kenelläkään ei näytä olleen asiaan sopivaa merkkipäiväkuvaa. Sopivinta mitä löysin itseltäni (eli pv+kk lähinnä 15.4) on 1.4.1942 voimaan tullut aikataulu. Silloin oli jo veturivetoiset junat, moottorivaunut ja rata valmis perille saakka.
18.04.2010 21:07 | [Tunnus poistettu]: | Kiintoisa tuo junien numerointi. | |
18.04.2010 21:08 | Ari Palin: | Kyse lienee kuitenkin matkustusluokasta. | |
22.04.2010 07:09 | Risto Itkonen: | Junien keskinopeus pysähdyksineen vain 9,8 km/h eli hölkkävauhtia! Polkupyörällä ajaisin saman välin 45 min käyttäen vielä suhteellisen leppoisaa vauhtia. Ihmisillä ei ollut tuolloin todella kiirettä! | |
22.04.2010 18:48 | Eljas Pölhö: | Nämä olivat varmaan höyryvetoisia sekajunia. Viimeisessä rauhanajan aikataulussa (1.10.39-31.12.39, ei varmaan toiminut loppuun asti) junien luokkamerkintä oli M ja kulkuajat Riihimäki 7:15-Kesijärvi 8:05, Riihimäki 11:10-Kesijärvi 12:00, Kesijärvi 8:15-Riihimäki 9:15 ja Kesijärvi 14:30-Riihimäki 15:30. Mihinkähän tarkoitukseen radan aikataulut oli laadittu? Ei ainakaan työmatkaliikenteeseen eikä asiointiin Riihimäelläkään paljoa jätetty aikaa. | |
22.04.2010 20:07 | Jorma Toivonen: | H.G.Paloheimo oli mahtimies näillä seuduin, Kesijärvellä oli sahalaitos, jonka tuotteita piti saada maailmalle, sen tarpeisiin tämä rata alunperin taidettiin rakentaa. Santamäessä tiilitehdas, pari kartanoakin taisi radan varrella sijaita. Lasitehtaalle kuljetettiin lasihiekkaa jne. "Teollisuusratahan" tämä periaatteessa oli, toki matkustajiakin kuljetettiin. Jonkinlainen moottorivaunukin yhtiöllä oli, jota sai myös tilata "omaan käyttöön". Radan vaiheista on julkaistu "Lännen pikajuna"-kirja. | |
23.04.2010 00:59 | Jorma Toivonen: | Radan teko aloitettin v.1907 kesällä ja valmistui osittain syksyyn mennessä. 22.3.1909 annettiin virallinen lupa harjoittaa matkustaja- ja tavaraliikennettä hevosvetoisena. 9.6.1909 saatiin lupa liikenteen avaamiselle Santamäen ja Riihimäen välille. 15.4.1910 hyväksyttiin matkustaja- ja tavaraliikenteen taksat. 27.12.1912 katsastettiin rata yleiselle veturi-vetoiselle liikenteelle. Ensimmäinen höyryveturi kulki juhannuksena 1911 Riihimäeltä Kormuun. Vilkkaimmillaan radalla kulki 9 junaparia/pv, tuolloin käytössä oli 5 höyryveturia ja 104 vaunua. Kaikkiaan radalla liikennöi 6 (7) höyryveturia (tuo yksi veturi tilattiin, mutta myytiin muualle), 1 moottoriveturi (v.1949 oli kokeilukäytössä), 3 moottorivaunua ja 1 moottoriresiina (mahtui matkustajia mukaan ja pystyi vetämään "liitevaunua"). Matkustajaliikenne (sekajunat) loppui 15.5.1949 ja viimeinen tavarajuna kulki 1.2.1952. Rata purettiin kesällä 1953. | |
23.04.2010 01:36 | Jorma Toivonen: | Ensimmäinen veturi (Tampella 174/1911) saapui huhtikuussa 1911. Veturi oli varsin heikkotehoinen (n.20hv) ja kevyt (4,5tn), eikä saavuttanut kovin suurta kunnioitusta käyttäjien keskuudessa. Seuraavat veturit n:o2 (kesäkuu 1911), n:o3 (helmikuu 1913), ja n:o4 olivat huomattavasti tehokkaampia (n. 40hv ja paino 10,5tn). Veturi n:o 3 (Tampella 188/1912) on näytteillä Riihimäen paloaseman vierellä. |