18.09.1966 / Helsinki, Helsinki asema
18.09.1966 Sr12 2702 jonkun paikkurin vetäjänä Helsingin asemalla noin puolipäiviltä.
Kommentit
| 18.11.2010 00:08 | Valtteri Keski-Säntti: | Deeveri on tässä asiallisessa kuvassa vain pari kuukautta vanha. | |
| 18.11.2010 09:55 | Jani Aas: | Kuvassa Sr12 on kieltämättä voimakkaan näköinen ja uhkea ilman katolla nykyään majailevaa ilmastointilaitetta. | |
| 18.11.2010 20:42 | [Tunnus poistettu]: | Äsärrä on tainnu saada vähän kupeeseensa heti uutena kun on hytin maalausta paikattu ja numeroita vaihdettu. | |
| 18.11.2010 21:55 | Tapio Muurinen: | Antsan tarkka havainto panee epäilemään, että minulla on kaksi kuvaa vaihtaneet sijaa. Tämän onkin vuotta nuorempi, ja tämä http://vaunut.org/kuva/38732 vuotta vanhempi. Tuota hytin kuvetta katselin ja aloin epäilemään itsekin jo aikaisemmin. Näin historiaa kirjoitetaan taas uudelleen. - Savuvanasta päätellen juna voisi olla jo liikkeellä, ja lämmittäjä/koneapulainen tähystää, että hyvin päästään laiturista. | |
| 19.11.2010 07:42 | Petri Nummijoki: | Totta kyllä, ettei Sr12 vaikuta tässä kuvassa vasta valmistuneelta mutta lieneekö linkin takana oleva kuvakaan syyskuulta 1965 tai jos on niin olisiko juna P12 eikä P14? Minulla on käsitys, että P13/14 ehti olla Hr13-vedollakin Dm4- ja Sr12-kauden välillä. Koska junassa P14 oli vielä keväällä 1965 Dm4, kun sen törmäsi Korian lähellä Lättähattujunan kanssa niin olisiko P13/14 ehtinyt jo syyskuuhun 1965 mennessä vaihtua Sr12-vedolle? Olisiko peräti niin, että P13/14 muuttui Hr13-vedolle siinä vaiheessa, kun P11/12 siirtyi Hr13-vedolta Sv12/Sr12-vedolle ja P13/14 tuli Sr12 kiertoon niihin aikoihin, kun P11/12 muuttui pääsääntöisesti Dm9-rungolla ajettavaksi. Junan P11/12 vetovoimasta on keskusteltu mm. kuvien http://vaunut.org/kuva/55865 ja http://vaunut.org/kuva/57021 yhteydessä. | |
| 19.11.2010 09:35 | Tunnus poistettu: | Asian vierestä: Tästä tulee taas mieleen, että Helsingin pääasema on pirunmoinen pussinperä. Perusstadilaistenkin pitäisi vähitellen ymmärtää, että pakollinen ahtautuminen johonkin niemennokkaan on älytöntä, etenkin liikenteellisesti. Pasila olisi paljon parempi keskusasemaksi. Siitä sitten pendelijunalla ns. keskustaan. (Käyttäjä muokannut 09.04.17 20:23) |
|
| 19.11.2010 10:36 | Risto Itkonen: | Junassa olevaa avoimella käyntisillalla varustettua F-sarjan 2-akselista konduktöörivaunua on tuskin käytetty pikajunissa? Olen nähnyt kyllä Pieksämäellä 2-akselisia EK-sarjan pariovellisia lähiliikennevaunuja lisäpikajunissa 1960-luvulla. | |
| 19.11.2010 10:50 | Tapio Muurinen: | Luen mielenkiinnolla noita Petrin päätelmiä, mutta niinä 4-5 kertana kun 1960-luvulla matkustimme H/P14:llä Inkeroisista Helsinkiin - 1967 oli viimeinen - ei kertaakaan sattunut sunnuntaisin vetovuoroon Hr13. Elokuussa -65 on 2702 päässyt kerran kuvaan http://vaunut.org/kuva/48614?m=1&kv=1965&paik=Kouvol ja toisen kerran syyskuussa. Tuolloin oli tapanani dokumentoida kuvallisesti käyttämiämme junia, jos mahdollista. Syyskuulta -65 löytyy seuraava ja ainoa kuva tästä samaisesta. Tuntuu vähän hassulta, että olisin odottanut Helsingissä lähes kaksi tuntia P12:n saapumista. | |
| 19.11.2010 11:34 | Kimmo T. Lumirae: | Huomiotani kiinnitti tuo seinän teksti: että oikein Helsingissä ollaan. Nimittäin ainakin joskus 1970-80 -lukujen taitteessa aseman laiturialueen eteläseinässä ei lukenut lainkaan että "Helsinki" vaan "Helios"...ja tämä tarina on tosi. Markku: eiköhän Pisara-rata korjaa tämän asian ja jättää suuren osan asemasta sille mille se on alun perin rakennettukin: muualta Suomesta saapuville kaukojunille. On kuitenkin edullista päästä junalla "perille". | |
| 19.11.2010 11:49 | Tunnus poistettu: | Menee taas ohi kuvan aiheesta, mutta pakko kommentoida: Pisararata on hieno tulevaisuuden visio, mutta se ei poista sitä ongelmaa, että kaikki pitää tunkea yhteen nienennokkaan. | |
| 19.11.2010 14:25 | [Tunnus poistettu]: | Etupään merkit näyttää tippuneen jonnekkin. Millonkahan se tuo muoti tulikaan ettei niitä käytetä? | |
| 19.11.2010 23:16 | Tapio Muurinen: | Jostain syystä ne etumerkit riisuttiin näistä ensimmäisistä 15:tä Äsärrästä, jotka Helsinkiin uutena sijoitettiin, heti kohta tuoreeltaan, mutta ne pantiin takaisin noin 1970-luvun alussa. - Antsa varmaan itse voi päätellä, miksi ne riisuttiin. Näitähän käytettiin silloin paljon Helsingin lähiliikenteessä. - Lopullisestihan ne merkit katosivat vasta paljon myöhemmin; oliko vasta 1980-luvulla näistä tyypeistä? | |
| 20.11.2010 10:29 | [Tunnus poistettu]: | Olen aivan sanaton, muistini mukaa etumerkit pääsääntöisesti poistettiin 80-luvulla. Merkittömuuteen siirtymäaika oli vuosia, kai sen mukaan kuinka henkilökunta tiedosti kumpi on etupää veturissa. :-)) Toiseen asiaan, oliko Helsingissä junarungoille höyrylämmitys? Näyttää Äsärrän ja lätän välissä olevan nippu höyryletkuja. | |
| 21.11.2010 12:56 | Tapio Muurinen: | Minulla on sellainen muistijälki, että tuossa lähtevien kaukojunien päässä oli höyryliitäntä, samoin Töölön ratapihan huoltoraiteilla oli jokunen. Talvella ei tullut Helsingissä käytyä 1960-luvulla; joku "stadin kundi" voisi muistaa paremmin. | |
| 21.11.2010 16:15 | Eljas Pölhö: | P13/P14 muuttuivat Dm4-junista Hr13-vetoisiksi aikataulukauden vaihteessa 30.5.1965. P11/P12 muuttuivat samalla päivällä Hr13-junista Sv12-juniksi (2500-sarjan Dv12) ja n. 27.6 sitten Sr12 (2700-sarjan Dv12)-vetoisiksi. Tiedot ajalta 22-26.6. puuttuvat. | |
| 21.11.2010 17:52 | Tapio Muurinen: | Noin se tietenkin on. - Jostain syystä vain nuo Hr13-vetoiset Kotkan H/P-junat 13-14 eivät ole tallentuneet hippokampukselle, vaikka vanhemmat Dm4-vedolla ovat. Kaippa ne olivat liian tavanomaisia. Kestiköhän se vaihe paria vuotta pitemää, koska syksyllä 1967 oli jo Sr12 vuorossa, kun viimeisen kerran Hesassa pistäysimme päivänmukin. | |
| 21.11.2010 18:06 | Petri Nummijoki: | Aikataulukirjan A-osa vuodelta 1963 kertoo, että Helsingissä saadaan vaunujen lämmitykseen höyryä lämpökeskuksesta kaikkiaan 46 raiteelle, joiden yhteispituus on 5000 m. | |
| 21.11.2010 18:10 | Petri Nummijoki: | Käsittääkseni P13/14 on ollut jo kesällä 1966 Sr12-vetoinen, joten Hr13-vedolla juna oli korkeintaan vuoden. | |
| 21.11.2010 18:21 | [Tunnus poistettu]: | Kuinkahan noissa vaunuissa hoidettiin tuo lämmitys pääsääntöisesti; otettiinko veturista höyryä jos oli semmonen kone josta sitä sai, höyryveturi, Dr12 tai Sr12 vai vaunun omalla lämmitysjärjestelmällä? Tuossa kuvan 2702:ssa näyttää höyrynkehitintä käytetyn takakonesuojan savutorvien suojuksen nokisuudesta päätellen. (Käyttäjä muokannut 07.05.14 17:55) |
|
| 21.11.2010 18:55 | Eljas Pölhö: | P13/14 oli Hr13-vetoinen ainakin 20.5.66 asti. Sitten seuraava aikatauluvuosi ei ole käsillä, joten en voi kommentoida listojen kanssa. Kesäkuusta 1967 lähtien vuosi eteenpäin oli taas varmasti Sr12 ilman yhtään havaittua poikkeusta (n. 40-50% junista kirjattu Tapani Kilpisen toimesta). | |
| 21.11.2010 18:59 | Eljas Pölhö: | Myös vuoden 1965 aikataulukirjan A-osa (15.8.65 alkaen) antaa 46 raidetta ja 5000m. Toisena oli Turku 12 raidetta ja 2000m ja kolmantena Riihimäki 10 raidetta ja 1795m. | |
| 21.11.2010 19:06 | Olli Aalto: | Kyllä tuota höyrylämmitystä käytettiin melko aktiivisesti 1970-luvun puoleenväliin saakka, jonka jälkeen alkoivat kehittimet lähteä kävelemään ja höyryveturit poistua liikenteestä. Sr12 ja Hr12-sarja jaksoi lämmittää kovilla pakkasilla muistaakseni 7-8 vaunuisen junan, lopuissa vaunuissa jouduttiin käyttämään yksikkölämmitystä (puuvaunuissa halkokattilaa ja sinisissä öljy) ja myös silloin jos Clayton kiukutteli eikä höyryä tullut, joka ei ollut lainkaan harvinaista. Höyryvetureiden ja Fo:sta muutetun Fol-junanlämmitysvaunun lämmityskyvystä en osaa sanoa. Höyrylämmityksen käyttö edellytti luonnollisesti, ettei höyrykattilan ja lämmitettävän vaunun välillä ollut vaunuja, joista läpimenevä höyrylämmitysjohto puuttui. (Käyttäjä muokannut 21.11.10 19:06) |
|
| 21.11.2010 20:54 | Petri Nummijoki: | VR:n historiikki ilmoittaa Sr12-veturin kyenneen lämmittämään kovalla pakkasella 5-9 vaunua vaunujen ilmastoinnista riippuen. Siten 7-8 vaunua on varmaan hyvä keskiarvo Sr12-veturille. Mutta Hr12-veturissa lämmitysteho oli 1200 kg höyryä tunnissa, kun Sr12-veturissa se oli 430 kg. Siten tuntuisi aika oudolta, jos Hr12-veturi ei kyennyt lämmittämään yhtään pidempää junaa. Lämmitystehon suhteessa Hr12-veturin pitäisi selvitä 20-22 vaunuisen junan kanssa siinä missä Sr12 7-8 vaunulla. | |
| 21.11.2010 20:58 | Jukka Virtanen: | Tankista noin metri keulaa kohti on jokin laatikko, mitä se pitää sisällään? | |
| 21.11.2010 21:04 | Jimi Lappalainen: | Melkein samanlainen kuva: http://vaunut.org/kuva/38732 | |
| 21.11.2010 21:10 | Olli Aalto: | Ajattelin, että molemmissa sarjoissa olisi ollut yhtä tehokkaat kehittimet, joten mätkäisin tuon Hr12:n siihen lisäksi. Varmasti Hr12 jaksoi lämmittää pidempiäkin runkoja, sitä en epäile yhtään noin ison höyryntuottokyvyn ollessa kyseessä. Paljonkohan Fol tuotti höyryä tunnissa? | |
| 21.11.2010 23:31 | Jorma Toivonen: | Tuon laatikon tarkoitus taisi olla alunperin "raskaiden työkalujen" säilytys. Tyhjähän se yleensä oli, joskus siellä saattoi olla apukytkimet (= ketjut vaunujen kytkemiseen varsinaisen vetokytkimen vaurioiduttua), elleivät roikkuneet puskinlevyssä. | |
| 22.11.2010 08:09 | Petri Nummijoki: | Muuten kuinka yleisesti junissa P11/12, P13/14 ja P43/44 esiintyi 60-luvulla Sr12-paria? | |
| 22.11.2010 12:15 | Eljas Pölhö: | Sr12 parista Kouvolan suuntaan ei yhtään havaintoa toukokuun loppuun 1968 mennessä, P43-P44 juhlapyhien ulkopuolella 3 ja 2 kertaa noini sadasta havainnosta/vuosi. | |
| 22.11.2010 12:23 | Petri Nummijoki: | Ajettiinko Kouvolan suuntaan juhlapyhinäkin yhdellä Sr12-veturilla vai oliko silloin Hr12 tai Hr13 vetovastuussa? Onko havainnoissa listattu vaunumääriä, joista näkisi, kuinka pitkillä kokoonpainoilla yhtä Sr12-veturia käytettiin. | |
| 22.11.2010 13:02 | Eljas Pölhö: | Vielä pikavastaus, sitten meneekin pitkään ennen kuin ole taas näiden tietojen äärellä: P11 oli 2xDm9 29.11.67 asti, paitsi 2.11.67 oli 2711+40aks. 22.12.67 oli 2712+2702, 23.12.67 oli 2711+2702. Keväällä 1968 oli silloin tällöin Hr12 tai Hr13. P12 2xDm9 30.11.67 asti, 1.12=?, 2.12 2343, 3.12.67 alken Sr12, paitsi 23-24.12 2xSr12, keväällä 1968 vaihtelevasti Sr12, Hr12 ja Hr13. P13-P14 samalla aikataulukaudella 1 x Sr12 ilman tiedossa olevia poikkeuksia, paitsi P14 3.4.68 oli Hr1 1018, 14-16.4.68 oli joka kerta 2321. P13 oli 13-15.4.68 joka kerta 2321. 4.4.68 P13 oli 2706, mutta en ehdi etsiä onko 1018 paluujuna tiedossa (listat on junittain). Edit. hakuammunnalla löytyi 1018 veturina Psl-(Kv), havaittu Järvenpäässä 3.4.68 klo 14:09. Vaunumäärät on listattu äärimmäisen harvoin, useimmin ns. matkakertomuksissa, mutta ne eivät ole yhtä kattavia. |
|
| 22.11.2010 23:16 | Tapio Muurinen: | Paljon isketty hyvää juttua tähän kuvaan, mutta sen verran jatkan vielä - koska resiinaa jälleen kerran tunkattiin kiskoille - 1. höyrynanto ja kaasupostit poistuivat lähtöraiteilta viimeistään 1970, kun laiturit ja raiteistot uusittiin sähköistyksen tulon myötä. 2. Niitä etupään merkkejä ei minusta laitettu enää takaisin 1970-luvullakaan näihin alkupään Sr12, joista ne kerran pois otettiin. 3. Tupla-Sr12:lla on varmaan ajettu juhlapyhien sesonkiliikenteessä kuten helluntain alla 1969 http://vaunut.org/kuva/36939?u=216&m=1&kv=1969 , ja edellisestäkin näemme. | |
| 03.10.2013 00:11 | Kimmo T. Lumirae: | Jo muutama vuosi on mennyt edellisistä kommenteista mutta huomioitani kiinnitti melko nuoressa Dv:ssä eräs seikka: katon väritys. Siinä on hyvin terävärajainen tumma, koko katon kokoinen alue, mutta Dv:n kattohan oli veturinkermanvärisen värinen. Vai oliko? Ehdotuksia? | |
| 03.10.2013 08:59 | Juhani Pirttilahti: | Katto on kermanvärinen, mutta käytössä nokeentunut ja varikolla siitä on pyyhitty vain hytin sivut. | |
| 03.10.2013 10:39 | Hannu Lehikoinen: | Minä sanoisin, että katto on maalattu mustaksi. Ei voi olla noin tasaisen värinen ja tarkkarajainen, jos olisi nokea. Pohdin hiljattain samaa asiaa Jukka Martion ottamaa kuvaa katsellessa: http://vaunut.org/kuva/86389 . Itse asiassa katto näyttää siltä kuin siinä olisi paksumpikin kerros kuin vain maalia. Luulisi hytin olleen kesäkelillä riittävän lämmin ilman mustaa kattoakin... Siitä lienee yhteisymmärrys, että Vr11/Vv15/Vv16-sarjoissa oli alkujaan musta katto. Olisiko sitten ollut myös vanhimmissa Sv12/Sr12:ssa myös? Kuvasta osui silmään myös toinen minulle uusi detalji: avattavan sivuikkunan malli on vaihtunut jossain vaiheessa. Tässä toinen sivulasi vasemmalta näyttää olevan asennettu kumitiivisteellä suoraan hytin seinään. Minun muistikuvien mukaan vastaava lasi on ollut "aina" asennettuna yhteiseen kehykseen avattavan lasin kanssa. |
|
| 03.10.2013 11:22 | Teppo Niemi: | Mutta mystistä tuossa katon värityksessä on tuo verrokkikuva samasta veturista Helsingissä: http://vaunut.org/kuva/38732. Miksi sitten siinä näyttäisi olevan vaalea katto? | |
| 03.10.2013 12:11 | Jorma Toivonen: | Vaaleita kattoja löytyy vetureista 2703 http://vaunut.org/kuva/41100 vuonna -65 ja 2719 http://vaunut.org/kuva/34377 vuonna -69. Yhtenä syynä katon tummumiseen saattaisi Claytonin käyttö - eikös siitä pitänyt ajoittain puhaltaa noetkin pois? Avattava sivuikkunan oli alunperin tuota mallia, taidettiin vasta 80-luvulla tai 90-luvulla vaihtaa vetoisat ikkunat Hannun mainitsemaan malliin. (samoin Vv15/-16, Vr12). |
|
| 03.10.2013 12:27 | Juhani Pirttilahti: | Valmetin maalauspiirustus Sr12-sarjasta veturista n:o 2701 alkaen kertoo, että katto on ollut kermanvärinen. | |
| 03.10.2013 14:24 | Teppo Niemi: | Täydennetäänpäs tuota Eliaksen kommentin 22.11.2010 tietoja lämmitysraiteista (tiedot järjestyksessä liikennepaikka luku, yhteispituus): Pasila 1, 100, Kerava 5, 1500, Kirkkonummi 3, 1000 Porvoo 2, 300, Lahti 2, 283, Karjaa 1, 154, Tampere 8, 1900, Pori 3, 540, Haapamäki 2, 450, Toijala 4, 200, Seinäjoki 2, 320, Vaasa 4, 600, Kokkola 1, 140, Ylivieska 1, 130, Oulu 4, 1000, Kemi 2,362, Tornio 1, 150, Rovaniemi 1, 280, Kontiomäki 1, 130, Kajaani 1, 120, Kouvola 4, 467, Imatra 4, 1036, Joensuu 1, 290, Nurmes 1, 175, Pieksämäki 3 340, Jyväskylä 2, 350, iisalmi 2, 290, Kuopio 4, 875, Savonlinna 1, 160 ja Varkaus 1, 112. | |
| 03.10.2013 14:41 | Kimmo T. Lumirae: | Hannun lähinäkö on samantapainen omani kanssa: raja on erittäin selvä, ja aivan kuin siinä olisi lista tai muu raja; itse asiassa näyttäisi, kuin katolle olisi ruuvattu sinkkipelti tms. Mutta en ole tosiaankaan nähnyt moista muualla, tai ainakaan kiinnittänyt tällä tavalla huomiota. Mutta sitten nuo Nallet: tuokin tieto/väite on minulle uusi. Sen katon väristä mitään tietämättä, voisiko se olla alkuperäinen alustanharmaa, joka on siis hyvin syvä harmaa, ikään kuin antrasiitinvärinen? Myöhemminhän, Sm1:stä alkaen, kaluston alusta on maalattu sinertävän harmaaksi. Sivuikkunasta: Jorma on oikeassa ja kuvassa näkyy, että veturissa ei ole taustapeilejä, vaan pelkkä viimalasi, jonka koneapulainen on taittanut veturin kulkusuuntaisesti sivuun nähdäkseen taaksepäin paremmin. . (Käyttäjä muokannut 03.10.13 14:44) |
|
| 03.10.2013 15:04 | Teppo Niemi: | Vilkaisin, mitä kuvia löytyi Sr12 vetureista 1960-luvulla ja seuraavien kuvien katon väristä itse sanoisin seuraavaa: Vaaleakattoisia 1960-luvulla: http://vaunut.org/kuva/80815 (2723) http://vaunut.org/kuva/73629 (2718) http://vaunut.org/kuva/63420 (2722) http://vaunut.org/kuva/59305 (2704) http://vaunut.org/kuva/41100 (2703) http://vaunut.org/kuva/34377 (2719) Tummakattoisia http://vaunut.org/kuva/70124 (2704) http://vaunut.org/kuva/32043 (2707) Ja tässä keskustelussa on tullut esille myös juuri 2702, jolla näyttäisi olevan kaksi erilaista katon väritysversiota. Siis mikä on käytännössä oikea Sr12 veturin katon väri+ Ja mikä se on veturien 2702 ja 2704 kohdalla? |
|
| 03.10.2013 16:24 | Kimmo T. Lumirae: | On kiintoisa aihe, täytyy sanoa. Etenkin tuossa Tepon linkkaamassa 2707:ssa on aivan samalla tavalla terävä raja tumman ja kermanvärin välillä, avan kuin lista tai pellin raja. | |
| 03.10.2013 17:44 | Tommi K Hakala: | Olisko tässä 2702:ssa vinyyli tai rättikatto :D | |
| 03.10.2013 23:52 | Jorma Toivonen: | Kautta-aikain Dv12-sarjassa (Sr12) on rakenneltu milloin minkäkinlaisia kokeiluja, en pidä mahdottamana ajatuksena, että kyseessä voisi jonkinlainen testi katon pinnoitteesta. Veturin hallintaan tämä ei vaikuttanut, joten miehistö tuskin havaitsi moista uutuutta. | |
| 04.10.2013 00:06 | Juhani Pirttilahti: | Deeverin hytin katonrajassa oleva lista on mahdollisesti sadevesikouru. :) Tuosta alustanharmaasta vielä... Porkkanaan ainakin löytyi alkuperäistä vastaava tummempi teliharmaa, jolla alustakin on maalattu. Väri löytyy Tikkurilan peltikattomaalien värikartasta numerolla 514 "Grafiitinharmaa". Voisi olla muuten myös sitä dieselien harmaata, mutta en osaa varmaksi sanoa. |
|
| 04.10.2013 00:31 | Jorma Toivonen: | Kun Juhani mainitsi tuon kourun, sellainenhan tuolla ikkunoiden yläpuolella oli - vai onko nykyäänkin? | |
| 23.10.2014 01:25 | Eljas Pölhö: | P12 junia aikataulukauden vaihteessa toukokuussa 1965 alkaneella aikataulukaudella: https://www.dropbox.com/s/r74zmntty5alo2v/PB186624%20P11-P12.png?dl=0 Tämä liittyy keskusteluun kuvassa http://vaunut.org/kuva/96592 Tässä on mielenkiintoisinta juuri aikataulukauden vaihde ja vähän myöhemmin satunnainen Tr1 käyttö korvaavana veturina. (Käyttäjä muokannut 23.10.14 01:27) |