27.02.2010 / Zürich, Uetliberg, Sveitsi
27.02.2010 Kapearaiteinen Uetlibergin rata 800 metriä merenpinnan yläpuolella.
Kommentit
| 23.02.2011 20:15 | Jani-Petteri Leppänen: | "The Üetliberg (also spelled Uetliberg) is a mountain in the Swiss plateau, part of the Albis chain, rising to 873 m (2864 ft). The Uetliberg offers a panoramic view of the entire city of Zurich and the Lake of Zurich. There is also a hotel in the name of "Uto Kulm" on this small mountain. The two towers on the mountain are a look-out tower (rebuilt 1990) and the Uetliberg TV-tower (132 m, rebuilt 1968). The summit is easily accessible by train from Zurich." (Wikipedia) (Käyttäjä muokannut 23.02.11 20:18) |
|
| 25.02.2011 17:45 | Juhana Nordlund: | Tämä S10:hän risteää johdinautolinjan 32 kanssa. Tasoristeys on Friesenbergissä. http://vaunut.org/kuva/57266?m=1&maa=164 | |
| 22.02.2012 20:29 | [Tunnus poistettu]: | Tämä taitaa olla kitkajuna eli ei ainakaan näy hammaskiskoa. | |
| 22.02.2012 22:53 | Kimmo T. Lumirae: | Eikä suinkaan ole kapearaiteinen vaan 1435 mm eli normaaliraiteinen ja sellaisena Euroopan jyrkin, juuri kuten Kari kirjoitti, ilman hammaskiskoa etenevä rautatie nousun ollessa 79 promillea. | |
| 23.02.2012 07:44 | [Tunnus poistettu]: | Se vasta jotain on! No, moottorivaunut nousevat yleensäkin jyrkemmästä mäestä kuin veturijunat koska painojakauma on sopivampi. Siksihän mm. Pilatusbahnilla ajetaan juuri sähklmoottorivaunuilla. | |
| 23.02.2012 13:32 | Topi Lajunen: | En ole ammattifyysikko, mutta en näe painojakaumalla suoraan vaikutusta nousukykyyn. Kitkapainosta (paino vetävien pyörien päällä) suhteessa kokonaispainoon riippuu "kaikki", vähän yleistäen. Toki moottorivaunuihin saadaan vetäviä akseleita enemmän, jolloin radan suurin sallittu akselipaino huomioonottaen saadaan helposti parempi kitkapaino kuin neliakselisella veturilla. Mutta samahan onnistuisi myös vetureita lisäämällä. | |
| 23.02.2012 14:53 | Kimmo T. Lumirae: | Joo. Ensinnäkin Pilatusbahn on hammasrata, joten siellä nousukyky ei riipu kitkasta. Toisekseen, tuo painojakauma ei voi vaikuttaa asiaan. Ja kolmanneksi, Furka-radan ramppi, 100 promillea, lienee maailman jyrkimpiä kitkalla ajettavia osuuksia (wikipediasta ei ole tällä kohtaa paljoa hyötyä, liekö jonkun jenkin kokoama artikkeli tämä aiheesta maailman jyrkimmät kitkaradat) ja Furkalla ajetaan nimenomaan veturijunia. Mainittu ramppi oli aiemmin varustettu hammaskiskolla, mutta 1982 liikenteeseen otetut uudet Ge 4/4 III -koneet ovat niin kovia pelejä vetämään ilman hammaskirkoakin, että se on voitu purkaa pois. Veturi käyttää mm. paineilmapuhallusta kiskojen puhdistamiseen. Kokonaan toinen juttu on, että monet jyrkkiä ratoja operoivat yhtiöt ovat katsoneet moottorivaunut järkeviksi hankinnoiksi, koska tavaraliikennettä ei juurikaan ole. |
|
| 02.03.2012 07:32 | [Tunnus poistettu]: | Pilatusbahnin kohdalla sähköistäminen on sikäli järkeenkäypää, että Sveitsissä on eräs maailman halvimpia sähkönhintoja: koskia on jopa ylitarjonnaksi asti ja ne on hyödynnetty todella mallikelpoisesti niin sähkön tuotannossa kuin luonnonsuojelullisestikin; voimalat on rakennettu miltei kaikki sellaisiin jokiin joilla ei ole mittavaa matkailullista tai kalastustaloudellista merkitystä. Sveitsissähän jopa pariin höyryveturiin asennettiin sotavuosina sähkökäyttöinen lämmitysjärjestelmä, koska hiili oli kallista tuontitavaraa ja höyryveturit katsottiin käytännöllisemmiksi järjestelytyössä. Mutta on hammasradoilla veturijuniakin. Funinkulaarit sen sijaan taitavat olla liki poikkeuksetta sähköistettyjä, yksi taitaa olla pelkästään painovoimalla. Höyryvetureita tai edes höyryvinssiä ei vielä ole osunut silmiini... siinä saattaisi olla erinomainen idea turistirysäksi mutta kiinnostuuko kukaan jolla olisi mahdollisuuksia toteuttaa... käytettiinhän paikalleen tuettua höyryveturia jossa oli varta vasten pidennetty savupiippu ja erityinen voimansiirtopyörä mm. St. Gotthardin tunnelin ilmastoinnin voimanlähteenä varsin kauan ennenkuin sähkösysteemit kehittyivät nykyiselleen. |
|
| 02.03.2012 10:03 | Eljas Pölhö: | Funikulaarityypit: http://www.funimag.com/Funimag-PermanentSections.htm (näkyy olevan höyrykattila käyttövoimaosastossa). Tässä on paljon erilaisia, mm vanhin vuodelta 1515 (silloin aluksi puukiskot) http://www.squidoo.com/funicular Täällä on ollut höyryvoimaa http://en.wikipedia.org/wiki/Scarborough_funiculars Tässä saksankielinen lista, josta löytyy höyryä (Dampf) käyttövoimasarakkeesta (Antrieb) http://de.wikipedia.org/wiki/Liste_der_Standseilbahnen |
|
| 02.03.2012 11:08 | [Tunnus poistettu]: | No kiitoksia! Löytyisikö vastaava yhtenäinen hammasradoistakin? | |
| 02.03.2012 11:30 | Eljas Pölhö: | Saksankielisessä Wikissä on kohtuullinen lista hammasradoista http://de.wikipedia.org/wiki/Zahnradbahn Jutun lopussa mainitut Walter Heftin kirjat kertovat 99% täydellisesti kaikki 1970-lukuun mennessä rakennetut (myöhempiä täydennöksiä on hyvin vähän, WH toimi näiden parissa ammatikseen). | |
| 02.03.2012 15:38 | [Tunnus poistettu]: | Kiitoksia! |