04.06.1942 / Imatra, Immola

04.06.1942 Historia on osa ajan virtaa, on asioita jotka taakse jääneet on, muttei unohtaa pidä. Muistakaa jottei menneisyys palaisi. [Hitler ja Ryti]

Kuvan tiedot

Liikennepaikka: Immola (Liikennepaikan tiedot) Kuvauspaikka: Imatra

Kuvaaja: Tuntematon (Lisännyt: Jyrki Längman)
Kuvasarja: Immola 1942
Lisätty: 19.04.2011 21:32

Muu tunniste
Sekalaiset: Tapahtuma
Sijainti: Asemalla/Ratapihalla
Vuodenajat: Kesä

19.04.2011 22:47	Mika Hakala:	Viittaatko persujen voittoon? "Iso jytkyhän" voi olla hyvinkin se paras suomelle (tai sitten ei). Toivottakoot että järki voitaa pakkoruotsit, globaalihullut että mm. ratojen rullauttamisen. Onhan olemassa oleva ja kartalla näkyvä väylä aina kaavoitusta parempi.
19.04.2011 23:01	[Tunnus poistettu]:	Tästä tulee yhden vaalikauden mittainen keskustelu, mikäli aiheesta aletaan kommenteissa keskustella. Kommenttien määrä ylittää takuuvarmasti myös nämä: http://vaunut.org/kuva/7157 Jotta juttu jää varmasti tähän, sanon vaan sen, ettei minusta pakkoruotsi, globaalihulluus ja ratojen rullaus kulje aivan käsi kädessä, eikä varsinkaan persujen puolue- ja/tai hallitusohjelmassa. Faktaa on se, että Soini on nokkela jeppe, mutta entäpä ne muut persut? Tuskin millään puolueella kautta Suomen eduskunnan historian ole ollut noin monesta eri yhteiskuntaluokasta noin laajamittaista jäsenistöä. Tämä tarkoittaa samalla myös sitä, että persujen kenttä on hyvinkin levällään. Itse omistan puolueen jäsenkirjan sijaan SRHS:n jäsenkirjan ja olen ollut muutamaa vuotta lukuunottamatta SRHS:n täysjäsen jo vuodesta 1990. Kiitokset vaan sinne SRM:n suuntaan, jossa arvon Bergströmin Matti löi niin minulle kuin Hannullekin kouraan SRHS:n liittymiskaavakkeet. Niinpä sitten sai SRHS kaksi uutta perusmartsarilaista (PM) listoilleen.
19.04.2011 23:01	Marko Anttila:	Se mikä kuvassa kiinnostaa on ratapiha. Onkohan kyseessä juurikin Immolan laiturivaihteen ratapiha vai kenties Immolasta lähteneen syrjäraiteen raiteisto? Tekisi mieleni uskoa jälkimmäiseen. Lentokentälle ei ole tainnut mennä raidetta, ainakaan liikennepaikkaluetteloiden perusteella. (Ja sen politiikan voisi viedä muualle pois täältä. Kiitos.)
19.04.2011 23:18	[Tunnus poistettu]:	Immolahan tuo ymmärtääkseni oli, tai siis tarkemmin Kaukopään sivuraide. Tuossa jotain pientä lisäinfoa aiheesta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Adolf_Hitle​r#Mannerheimin_vieraana ja tossa vähän lisää: http://www.raja.fi/rvl/k-sr/home.nsf/pag​es/7FD2428D777510FCC2256FF1003AC2A1?open​document
20.04.2011 05:37	[Tunnus poistettu]:	Tämähän on Suomen vaiettua historiaa - ei ihmeellä kannata yrittää vaieta kuoliaaksi sitä että täällä kävi ei toivottu vieras! Hänelle muuten Marski sanoi sanoitta kolmeenkin kertaan: "Mitäs tänne tungit, moukka!" Ja mitenkä sen teki: 1. Tapaamispaikka oli Immola eli Kaukopään tehtaiden vieressä; Kaukopää löyhkäsi siihen aikaan kaikista sellutehtaista kaikkein pahiten - natsiupseerit saivat pidätellä oksennusta miltei koko vierailun ajan mutta eihän se moiseen tottuneita suomalaisia hätkäyttänyt, kaikkein vähiten Marskia joka oli vanha sotakarhu ja tottunut taistelukenttien karmeimpiinkin tuoksahduksiin. 2. Saksalaiset upseerit tolkuttivat koko ajan ettei Hitlerin läsnä ollessa saa edes samana päivänä tupakoida - mutta Mannerheim sen kun kärytti sikariaan loppuun asti, hyvä ettei puhaltanut viimeisiä savuja suoraan aatun silmille! 3. Ravintolavaunussa sama peli jatkui: ensin tarjoiltiin estoitta alkoholia - vaikka siitäkin oli sanottu ettei se ole sopivaa raivoraittiin Hitlerin ateriaan osallistuessa. 4. Konjakin päälle Mannerheim jakoi kaikille väkevät kuubalaissikarit jotka myös pantiin palamaan - myös saksalaiset kenraalit polttivat vähät välittäen Hitlerin hetki hetkeltä mustemmasta muodosta! Ja kaiken huipuksi: tunkeilija hyötyi koko vaivastaan vain ylimalkaisia kommentteja säästä ja maisemista - sotatoimista puhua yritettäessä Marski johdatti tylysti puheen muualle edes yrittämättäkään säästää aatun tunteita. Sen mukaisesti Hitler sitten raivosikin paluukyydissä Keitelille - ja lentokoneen miehistö joka oli oppinut vihaamaan kyseistä Hitlerin mielistelijää nauroi sisäänpäin minkä uskalsi. Jutut tästä läksytyksestä levisivät laajalle ja Keitelin arvovalta - mitä sitä nyt yleensä olikaan - sai lopullisen tuhoiskun. No, hänhän oli vain "kyllä-mies" joka kelpasi myötäilemään, oikean työn teki kenraalieversti Jodl joka oli sotilaan ammattitaidoltaan jotain aivan muuta ylöspäin.
20.04.2011 07:00	Kimmo Säteri:	Liekö Hitlerin vierailun vastenmielisyyttä vielä korostanut se, että "Aatu" oli tunnetusti lyhyenläntä, kun taasen Mannerheim kaiketi hieman päälle 1900 mm pitkä...;)
20.04.2011 13:30	Marko Anttila:	Eihän tämä enää viime vuosina ole ollut kovinkaan vaiettu tapaus, onhan tapauksesta esitetty dokumenttejä sekä televisiossa että radiossa, ja myös salaa nauhoitettua johtajien keskustelua vaunussa on esitetty radiossa, ja on edelleenkin tarjolla Ylen elävässä arkistossa, http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&​ag=1&t=&a=376. Pitää muistaa että Immola ja Kaukopää olivat kaksi erillistä liikennepaikkaa muutaman kilometrin päässä toisistaan. Vuonna 1942 Kaukopää oli asema tai pysäkki ja Immola oli siis laiturivaihde eli aika vaatimaton liikennepaikka. Kaukopää tosin ei silloinkaan tainnut olla paljoa muuta kuin tehtaan käyttöön sopiva ratapiha(t). Imatran asemista ja ratapihoista on erinomainen artikkeli Resiinassa 3/92.
20.04.2011 15:25	[Tunnus poistettu]:	Niin, tänään - mutta aivan liian kauan oli vaiettu asia.
21.04.2011 11:08	Timo Valtonen:	Entisen luokkakaverini sukulaisia asui tuolloin Immolassa. Kerran pikkupojat tulivat kotiin ja tohkeissaan selittivät nähneensä kun Hitler tuli käymään. Vanhemmat hermostuivat moisesta tyhmästä höpötyksestä ja taisivat antaa tukkapöllyäkin pojille kun vain jatkoivat moisesta hulluudesta puhumisesta. Pian vierailun tapahtuminen julkistettiinkin ja vanhemmat joutuivat toteamaan, että oikeassa ne pojat olivatkin.
27.04.2011 14:18	Eljas Pölhö:	Katso myös keskustelu kuvassa http://vaunut.org/kuva/69088
22.02.2013 02:04	Janne Pohjala:	Paikka oli Kaukopään sivuraide, eli joka oheisessa kartassa lähtee Rönkän eli Vuoksenniskan aseman kohdalta kohti pohjoista. Paikka oli siten Vuoksenniska ja lentokenttä jonne kone laskeutui Immolan lentokenttä. Immolassa oli myös asema, mutta siellä tapaamista ei pidetty. Paikan valinnan syy ei kuitenkaan ollut haju, vaan se että Kaukopään tehtaat oli suojattu hyvin ilmatorjunnalta, siltä varalta että joku olisi tehnyt lentohyökkäystä Hitleriä vastaan ja koska paikka oli suojaisempi ja vähemmän silmiinpistävä kuin Immolan asema. Lisäksi Immolassa oli vain päärata Elisenvaaraan ja vähän näkösuojaa asemalla, eikä IT:tä. http://sphotos-h.ak.fbcdn.net/hphotos-ak​-snc7/578419_504770002885644_710702590_n​.jpg Joidenkin lähteiden mukaan Hitlerin Condor oli törmätä huonossa näkyvyydessä Kaukopään savupiippuun, mutta tässä voi olla myös perspektiivivirhettä katsojien paikasta johtuen. Toisaalta olisi varmaankin aikakirjoihin päästy jos Aatu olisi päättänyt matkansa yhdessä piipun kanssa Saimaan rannalle.
22.02.2013 13:32	Timo Valtonen:	Tuo Condorin tehtaanpiippuun melkeintörmäys on jo monessa yhteydessä kumottu juttu. Sen sijaan laskeutuessa Hitlerin koneen rengas syttyi palamaan, joka näkyy tässä kohdassa 0:16 https://www.youtube.com/watch?v=FghFsjFS​JtI Tuli saatiin nopeasti sammutettua ja rengas korjattua sillä aikaa kun Hitler tapasi Marskin. Englanniksi tekstitetty pätkä Hitlerin ja marskin keskustelusta (oikeastaan Hitlerin yksinpuhelua) näkyy tästä: https://www.youtube.com/watch?v=E8raDPAS​vq0 Hitler ja Mannerheim olivat niin täydellisiä vastakohtia olemukseltaan, että Hitler vaikutti pahoja tehneeltä koulupojalta, joka oli lähetetty rehtorin luo puhutteluun. Tämä tulee esille radionauhoituksen "viralliselta" osuudelta, jota en tähän hätään löydä.Tässä viitattu keskustelu on herrojen yksityiskeskustelusta, joka vahingossa nauhoitettiin.
22.02.2013 15:46	Kimmo T. Lumirae:	Tuo youtubepätkä on erittäin kiintoisa, samoin kuin koko tämä juttu ja koko lähihistoria :o}
23.02.2013 09:37	Joni Lahti:	Kuvat, joissa Hitler, Ryti ja Mannerheim tapaavat toisensa Immolassa, löytyvät sivulta http://www.jukkajoutsi.com/imatra.html Aiemmin epäilin toisen kuvan yhteydessä, että Rydin takana pasteerava upseeri olisi italialainen yhdysupseeri, mutta tämä kuva kertoo selvästi, että kyseessä on suomalainen ilmavoimien everstiluutnantti. Immolassa toimivan lentolaivue 24:n komentaja oli noihin aikoihin evl Gustaf Magnusson aina toukokuuhun 1943 saakka. Tosin sanoen vahva arvioni on, että kyseessä on G. Magnusson. Magnusson saavutti lopulta kenraaliluutnatin arvon.
23.02.2013 11:07	Jukka Voudinmäki:	Onko kenelläkään tietoa, mikä tuo yksinäinen raiteenpätkä Jannen 22.2. linkkaamassa kartassa on? Viitisen senttiä Saimaanhovista koilliseen / yläoikealle. Näkyy myös vuoden 1945 Imatran pitäjänkartassa http://koti.kapsi.fi/~timomeriluoto/KART​AT/Pit%C3%A4j%C3%A4nkartat/Pit%C3%A4j%C3​%A4nkartta%201:20.000%20Imatra%201945%20​%282+0%29.jpg
23.02.2013 12:23	Tapio Muurinen:	Jukan kysymykseen raiteenpätkästä - arvelen paikalla sijainneen Kaukopään hiilikentän. Talvikauden hiilet tuotiin junalla lähivarastoon. Hiilet levitettiin sektorinmuotoiselle kentälle sähkökäyttöisellä laahakuljettimella, jonka vaijereiden taittopyörä oli raskaalla alustalla ja liikkui sektorin kaarella kiskoja pitkin. Samanlainen periaate oli mm. Haminan satamassa Kymin Oy:n hiilikentällä.
23.02.2013 16:01	Kimmo T. Lumirae:	Eka Magnusson on vakinimi mm. Joppe Karhusen kirjoittamassa sotakirjallisuudessa. Kuuden pudotuksen lentäjä-ässä, jonka laivue on saavuttanut maailmanennätyksen pudotussuhteessa: 850 pudotettua viholliskonetta 32 oman lentäjän hinnalla.
24.02.2013 14:12	Joni Lahti:	Korjausta kommenttiini. Gustaf "Eka" Magnusson oli Mannerheinristin ritari ja saavutti kenraalimajurin arvon vuonna 1993 vähen ennen kuolemaansa. Tokokuussa 1943 Magnusson nimitettiin lentorykmentti 3:n komentajaksi ja lentolaivue 24:n komentajaksi tuli Kimmon maitsema silloinen majuri Jorma "Joppe" Karhunen.
27.02.2013 19:25	Janne Pohjala:	Mannerheimin vaunun ja junan paikka lienee ollut Saimaanhovilta Kaukopään tehtaille päin, kohdassa missä radan ja Saimaan välissä on pieni metsäkannas. Tässä toinen filmi, laitoin linkin valmiiksi kohtaan 6:02 min, jossa Hitler ja Mannerheim keskustelevat junan vierellä ja taustalla näkyy muutamien puiden takaa Saimaa: https://www.youtube.com/watch?v=NyXhSzrj​Tsc;t=362 Vieraat tulivat autoilla junan viereen kartassa näkyvää tietä pitkin.
27.02.2013 20:02	Janne Pohjala:	Kaukopäässä oli hiilikenttäkin ja voi olla että tuo liittyy siihen. Tai hetkinen. Tutkitaan.
27.02.2013 23:19	Janne Pohjala:	Otetaan tuo pitäjäkartta pohjaksi: http://koti.kapsi.fi/~timomeriluoto/KART​AT/Pit%C3%A4j%C3%A4nkartat/Pit%C3%A4j%C3​%A4nkartta%201:20.000%20Imatra%201945%20​%282+0%29.jpg Ja aletaan kohdistaa siihen piirrettyä Kaukopään savupiippua ja rakennuksia tämän teoksen sivun 238 vasemman yläreunan kuvaan: http://lib.tkk.fi/Diss/2005/isbn95122798​94/isbn9512279894.pdf Voisiko puuvarasto tuossa kuvassa olla siinä kohdassa heti tehtaan länsipuolella mikä näkyy tuossa kuvassa viuhkan muotoisena puuvarastona? Tuossa 1935 kuvassa näyttäisi olevan tuollainen vaijerirata + nostin jolla puita on nostettu viuhkan muotoiselle varastoalueelle. Tällöin tuo kaareva radan pätkä voisi olla tuon nostimen viuhkan leveässä päässä ja vaijerikuljettimen toinen pää liikkua näillä kiskoilla? Tuossa yksi kuva jossa saattaisi näkyä tuon sivun 238 kuvassa näkyvä nosturin alatorni Saimaan rannassa: http://suomenmuseotonline.fi/fi/kohde/Lu​sto+-+Suomen+Mets%C3%A4museo/V94003%3a89​83?freetextSearch=kaukop%C3%A4%C3%A4&ite​mIndex=3 Ja tässä toinen kuva Saimaalta tehdasalueelle päin jossa taitaa näkyä kummatkin nosturin tornit. Rannassa I -muotoinen kiinteä pylväs ja kauempana puuvaraston toisella puolella A-muotoinen toinen pylväs: http://suomenmuseotonline.fi/fi/kohde/Lu​sto+-+Suomen+Mets%C3%A4museo/V94003%3a82​60?freetextSearch=kaukop%C3%A4%C3%A4&ite​mIndex=17 Tuo takimmainen ei ole ihan pieni, sillä tuo kuvan savupiippu on 126 metriä korkea, joten tuo mistä tuo kirjan sivun 238 kuva on otettu voi olla jopa 30-40m korkeudessa. Tuosta viimeisimmästä kuvasta käy myös ilmi että puuvarasto oli todella viuhkan muotoinen, joten tuo iso A-pylväs liikkui noilla kysymilläsi kiskoilla?
27.02.2013 23:36	Tapio Muurinen:	Nyt, kun saatiin näin paljon lisäinfoa, niin kysytty raiteenpätkä kuuluu selvästi puuvarastokentän kuljettimen liikutteluun. Hiilikenttä voisi olla pienempi varastokenttä puuvaraston itäpuolella, lähempänä HVK:ta (höyryvoimakeskusta).
28.02.2013 00:00	Janne Pohjala:	Aivan, hiilikenttä voisi hyvinkin olla tuossa idempänä, sähkölinjan karteen vieressä, jolloin se menisi lähemmäs voima-asemaa. Kovin paljoa hiiltä ei tuotannon ollessa tainnut kulua, koska soodakattilalaitos poltti mustalipeää ja höyryä riitti myöhemmin myös Kaukopää 2:lle, jonne sitä vietiin isoa putkea pitkin. On tuo nostin ollut aikalaisekseen melkoinen peli. Liekö sekin ollut Euroopan suurin, kun kerran tehdas oli. Olikohan 1960 -lukua kun Kaukopään rata vedettiin Imatra tavara - Suhosen ylikäytävä - Vuoksenniska satama ja siitä Saimaan rantaa pitkin Kaukopäähän. Tällöin tämä "Hitlerin rata" purettiin. Saimaanhovin pihassa on muistokivi visiitistä. 1979 Imatran tavara ja Gutzetin puoli näytti tältä: http://vaunut.org/kuva/29760?paik=imatra
28.02.2013 09:12	Kari Haapakangas:	Ihanko tosi? Muistokivi Hitlerin visiitistä? Jotenkin tuntuu, että tuollaisia 'Hitler kävi täällä' -muistomerkkejä ei maailmalta pahemmin löydy :D :o
28.02.2013 12:47	Mika Koukkari:	Mielenkiintoinen romaani aatun vierailuun liittyen on Ville Kaarnakarin Operaatio Chevalier. Jännitystä ja toimintaa kyllä piisaa kuvan maisemissa, minkä verran liene sitten kirjailijan taiteellista väritystä...
28.02.2013 18:16	Janne Pohjala:	Keri, oikeassa olet. Muistokivi on pystytetty 1984, joten siinä lukee tietenkin vain "Mannerheim 75v". Sivu 75: http://kanava.etela-karjala.fi/LiiteTied​ostoNayta.asb?DokumenttiID=29257&TauluNi​mi=Tiedote&NakymaID=216&TiedoteID=27119
28.02.2013 18:47	Eljas Pölhö:	Erittäin kiinnostava linkki Jannelta. Kiitos siitä. Pintapuolisesti katsoen linkissä esitelty selvitys on varsin selkeäpiirteinen. Kuka tekee vastaavan rautatieaiheesta?
28.02.2013 20:13	Janne Pohjala:	Kiitos Eljas. Tarkoititko rautatieaiheella tuon Rönkkä (Vuoksenniska pys) - Kaukopää -tehdasraiteen historiaa? Voin pohjustaa sitä hieman, sillä perustalla mitä asiaa olen selvittänyt siksi kun ukkini oli töissä Vuoksenniskan sataman asemalla, kunnes 1934 jäi vaunujen väliin kun niitä tiivistettiin kun hän oli välissä ja poistui keskuudestamme. "Kiskot vievät Karjalaan" kirja ISBN 978-952-5200-58-4 kertoo sivulla 116 että 1888 valtiopäivät päätti rakentaa Karjalan radasta haararadan Imatralle. Rata Viipurista Antreaan (40 km) ja yhteys Imatralle avautuivat säännölliselle liikenteelle 1892. Antreassa oli tuolloin Suomen pisin rautatiesilta, joka ylitti vuoksen. Ukkini toimi ensin Antreassa, sitten Jaakkimassa ja tuolta hän siirtyi Vuoksen sataman asemalle joka oli luonnonkaunis paikka Saimaan rannalla. Antreasta rata Imatralle oli 32 kilometrin pituinen josta jatkui 6 rataa harakan lastauspaikalle ja Vuoksenniskan sataman asemalle. Rannassa oli laituri josta matkustajat ja tavarat saatiin lastattua vaunuihin, Osuuskaupan laiturimakasiini, kaksi VR:n makasiinia, asemarakennus ja kolme rautatieläisten asuintaloa. 1900 -luvun alkupuolella satamasta jatkettiin rataa puuhiokelaitokselle, joka tuotti hioketta Tainionkosken tehtaille. Tämä "Hitlerin rata" eli Kaukopään teollisuusrata syntyi tarpeesta kun 1935 valmistuneelle Euroopan suurimmalle sellutehtaalle tuli saada rautatieyhteys jo sen rakentamisvaiheessa. Niinpä Simola - Lappeenranta-Imatra-Elisenvaara -rata päätettiin rakentaa. Sisältäen mahtavan pohjoismaisen suurimman rautateiden kääntösillan Saimaan kanavan kohdalla, sekä Vuoksen ylittävän Mansikkakosken sillan, joka on edelleenkin käytössä. Rata Imatralle valmistui 1934, Simpeleelle 1936 ja 1937 koko yhteys Elisenvaaraan saakka oli valmis. Vuoksenniskan Rönkän asema valmistui jo 1934 josta pitäjäkartan mukainen teollisuusrata rakennettiin Kaukopään rakennustyömaalle. Tästä 1960 luvun taitteeseen kaikki tavaraliikenne Kaukopäähän kulki Rönkän ja tämän radan kautta. Sotien jälkeen Virasojan (Imatra tavara) aseman merkitys kasvoi, Suhosen ylikäytävä korvattiin sillalla ja ratapiha laajeni sataman suuntaan Gutzeitn ratapihana. Samaan aikaan liikennemäärät Elisenvaaran radasta Joensuun radaksi muuttuneella pääradalla kasvoivat, koska alueluovutusten vuoksi Karjalan radan liikenne kulki nyt tätä rataa pitkin. Kahden raideparin Rönkän asema muuttui liian ahtaaksi tavarajunineen, kun Kaukopäähän rakennettiin 1950 -luvulla uusi kartonkilinja ja tuotanto kasvoi. Niinpä Saimaan rantaan huonoon maastoon päätettiin rakentaa uusi pengerretty rautatieyhteys Virasojan - Vuoksen sataman kautta Kaukopäähän, joka yhdisti yhtiön tavara-alueen ja Imatra tavaran toisiinsa. Tällöin Rönkän-Kaukopään ratayhteys päätettiin purkaa. Paikalla kulkee nyt tieyhteys tehtaalle, Saimaanhovintie: http://goo.gl/maps/eq7sN
28.02.2013 20:29	Janne Pohjala:	Sellainen kysymys minulla olisi näihin tehdasratoihin liittyen, että Tainionkoskeen tehtailla, siis sillä ensimmäisellä paperi- ja rullatehtaalla, joka sijaitsi Tainionkosken saarella ja rannalla, oli oma tietääkseni kapearaiteinen rautatiensä. Tämä näkyy tuossa pitäjäkartassa kun siirrytte kohtaan missä Vuoksi alkaa Saimaasta. Tätä rautatietä käytettiin tukkien siirtämiseen Niskalammen satamasta tehtaalle, koska Vuoksessa niiden uittaminen olisi ollut perin hankalaa. Lisäksi sillä siirrettiin valmiit tuotteet padon yli Vuoksen itäpuolelle, jossa oli laiturialue jossa kapearaiteinen ja leveäraiteinen rautatie kohtasivat. Paikasta ei ole jäljellä kuin ratavalli. Onko kellä tietoa tästä kapearaiteisesta rautatiestä? Mitä vetureita ja kalustoa? Kuvia? rautatie purettiin ilmeisesti samoihin aikoihin 1960 -luvulla kun koko vanha Tainionkosken tehdaskin purettiin ja uusi tehdas valmistui Harakan sahan paikalle, Vuoksen suun itäpuolelle.
28.02.2013 20:38	Janne Pohjala:	Tähän "Hitlerin rataan" liittyen voin koittaa kaivaa olisiko tuolla laatikoissa jotain kuvia, sillä äitini tuolloin parikymppisenä nuorena töissä tuon Rönkän aseman vieressä olleessa postikonttorissa. Todennäköisesti myös silloin Kun Hitler kävi siinä 800 metrin päässä. Epäilen kuitenkin ettei niitä ole, koska Imatra oli tuolloin sotilasaluetta, johon tarvittiin luvat oleskeluun ja kuvaaminen oli kiellettyä. Alueella oli kuitenkin paljon siviiliväkeä, koska terästehdas, kuparitehdas ja paperitehtaat "Vuoksen Ruhr" haluttiin pitää täydessä tuotannossa sekä sotatarviketeollisuuden tarpeisiin, että vientiin, jotta voitiin ostaa ulkomailta sotatarvikkeita. Ja toki Lentoasema 6, eli Immola oli kokonaan sotilasaluetta, minne Condor laskeutui. Itse suoritin asepalveluksen rajasissinä Immolassa. Rajakomppanian rakennus oli ja on vieläkin 250 metriä siitä lentohallin edustasta, jossa tuo Hitlerin maahan tulon filmi on kuvattu. Halli on edelleen pystyssä vaikka 1944 osa siitä sortuikin pommituksessa. Tuli tuo itä-länsi -kiitotie, johon Condor laskeutui erittäin tutuksi alokasaikana, siellä kun harjoiteltiin maahan-ylös-viheltää harjoitukset..
28.02.2013 20:45	Eljas Pölhö:	Sanoin tarkoituksella ympäripyöreästi ajatellen kahta erilaista asiaa. Toinen olisi tehdä koko Suomen kattava rautatiemuistomerkkilistaus ja toinen olisi tehdä Imatran alueen kattava rauteiden "ennen ja nyt" esitys. Minusta Imatran alue on rautatiehistoriallisesti yksi maan mielenkiintoisimmista kohteista. Siitä on ollut ansiokas esitys (oikeammin kolme) Resiinassa 3-1992. SIVUMENNEN: Näitä historiallisesti merkittäviä juttuja voisi varmaan skannata tänne Resiinan sivustolle "Lukusaliin" ihan systemaattisesti edeten. Kaikilla ei ole, eikä koskaan tule olemaan, kaikkia numeroita. Tiedot jäävät tavallaan osittain pimentoon uudemmilta historioitsijoilta ja harrastajilta. Voisin melkein panna pääni pantiksi, että Imatra-artikkelien kirjoittajat (Ilkka Kuha, Timo-Pekka Lange ja Markku Nummelin) olisivat tyytyväisiä, jos heidän perusteelliset tutkimuksensa saisivat uutta julkisuutta ja ehkä innostaisivat muitakin jatkamaan tietojen keruuta.
28.02.2013 20:54	Eljas Pölhö:	Tainionkoskella oli laaja 600mm-rataverkko ja siellä toimi useita höyryvetureita: 2 kpl Krauss, 2 kpl Orenstein&Koppel, 1 Tampella ja 1 DuCroo & Brauns.
28.02.2013 21:30	Janne Pohjala:	Juu. Täytyy sanoa että kieltämättä Imatra ja Vuoksenlaakso Ruhr, oli 1920-1970 välillä eräs rautatieliikenteen kuuma paikka. Myöhemmin myös Neuvostoliiton liikenteen osalta Enson ylityspaikan kautta. Paljon Vuoksen sataman ja aseman tietoja löysin myös Facebookista missä on Olipa kerran Vuoksenniska ryhmä, jossa on kuvia ja tietoja näistä radoista ja asemista. Iso kiitos myös vaunut.org:ille. Täältä löysin sen kanan, jolla äitini kertoi sodan aikana Vuoksenniskan lukiolaisia kuljetetun satamasta Imatran lyseoon, joka oli aivan Imatrankosken aseman vieressä, sekä sen "Imatran Riston", jonka kuumana ollessa Imatran talleilla viisivuotiaana ensi kerran kävin veturin kabiinissa ja istumassa kuskin paikalla. Hyvin on se kokemus jäänyt mieliin. Liekö veturi ollut Tr1 1088 ja opas P. vainionpää. Veturi taitaa olla nykyisin Toijalan ABC:n pihalla. Tässä kuitenkin vielä täydessä vauhdissa 1972: http://www.vaunut.org/kuva/9041?t=1088 Kiitos tiedoista noista Tainionkosken 600mm kalustoista!
28.02.2013 21:31	Janne Pohjala:	Ja toki uusi Imatra-artikkeli olisi perin mielenkiintoinen lukea!
28.02.2013 22:16	Eljas Pölhö:	Janne, kipaiseppas blogiini http://poelhoe.blogit.fi/ ja poimi sieltä Sivut - Aikataulut - Aikataulupaketti 1a. Siinä on mielenkiintoisia paikallisjunia Imatralta ajalta, jolloin useimmat lähteet väittävät, ettei niitä enää ollut (niitä kun ei enää merkitty "Turistiin". Jos joku ei aikoinaan poiminut aikataulupaketteja 1a, 1b, 2a ja 2b mun Applen varastosivuilta, niin nyt saatte uuden mahdollisuuden. Liitin ne äsken blogiini. Ai niin: Olen pahoillani, että Blogit.fi ylläpitäjä on keksinyt myydä kokosivun mainoksen tulotervehdykseksi ja laittanut siihen vielä harhaanjohtavan linkin, joka johtaa mainokseen eikä mun tiedostoihin.
01.03.2013 07:48	Kurt Ristniemi:	Seurassa näkyy viime joulukuun lopulla olleen artikkeli Hitlerin vierailusta, lähinnä siihen liittyvästä tulolennosta: http://seura.fi/sota/sotahistoria-sota/h​itlerin-sokkolento-suomeen/ Jutun mukaan Focke-Wulf 200 Condorin vasemman laskutelineen jarrut olivat reistailleet jo lähdössä. Immolaan laskeuduttaessa paloivat jarrurummun rasvat, ei rengas. Immolan kentän ilmatorjunnasta oli huolehdittu tuomalla Tampereelta rautateitse kaksi raskasta ilmatorjuntapatteria vierailun ajaksi.
01.03.2013 13:18	Joni Lahti:	Jukka Joutsin Imatra –sivulla on myös tämä rautatieaiheinen kuva http://www.jukkajoutsi.com/aarre820.jpg Kuvateksti kuuluu: 13.8.29 törmäsi rautatievaunu Imatran asemalla lastaamassa seisseen uuden kuorma-auton päälle kuvassa näkyvin seurauksin (kuva ja teksti: Suomen Kuvalehti).
01.03.2013 14:04	Kurt Ristniemi:	Tuo Jukka Joutsin Imatra-sivun kuva on myös täällä vorgissa, isompana: http://vaunut.org/kuva/72581 Olen havainnut Jukka Joutsin voivan lainata kuvan esim. täältä vorgista ilmoittamatta lähdettä. Näin jos vorgissa on manittu kuvan alkuperäinen lähde, jonka Jukka sitten ilmoittaa omaksi lähteekseen. Oikean lähteen paljastaa kuitenkin vorgilainen musta kehys (ja vorgilaisen tekemät kuvanparannukset).
02.03.2013 14:05	Tapio Muurinen:	Tästäkin tilanteesta otettiin "virallisia valokuvia". Niitä teetettiin varmaan tuhansia jaettavaksi joukoille. Minullakin on yksi isäni jäämistöstä. Kuva on postikorttipaperille vedostettu. Siinä Mannerheim, Ryti ja Hitler keskustelevat. - Monivaiheiseen ja polveilevaan jutusteluun lisäyksenä (ylempänä), jossa pohdittiin Kaukopään varastokenttiä ja siirtokuljetinta puukentällä + se raiteenpätkä. Nykyinen hieno sulfaattiselluloosatekniikka soodakattila- ja talteenottolaitoksineen on minulle tavallisen kaduntallaajan tasolla, vaikka paperitehtaalla olenkin ollut töissä yli 40 v. sitten. Nykyisinhän sellutehtaat ovat lähes energiaomavaraisia (mustalipeä+kuoret)ja vähäpäästöisiä. Lisänä käytetaan jonkin verran maakaasua. Aikoinaan 1930-, 40- ja 50-luvuilla höyry ja osa sähköstä tuotettiin hiilellä, jota hiilijunat toivat lähimmistä satamista. 1960-luvulla hiili vaihtui öljyksi. Haminan öljysataman valmistuttua marraskuussa 1960 ensimmäinen rekkalastillinen odessalaista polttoöljyä meni Kaukopäähän. Sitten rekkoja ajoikin jonossa muutaman tunnin välein. Myöhemmin p-öljy tuotiin Kaukopäähän junilla Neuvostoliitosta; 15 vaunullista/vrk (n.1965). Myös Summan öljysatamasta vietiin Kaukopäähän p-öljyä ja tuotiin "ulos"-vietäväksi mäntyöljyä ja metanolia junilla.
02.03.2013 22:27	Janne Pohjala:	15 vaunullista öljyä vuorokaudessa tuntuu isolta määrältä. Paljoko tuo 15 vaunua olisi kuutioissa tuon aikaisilla Neuvostoliiton vaunuilla?
03.03.2013 12:24	Tapio Muurinen:	Rautatieuutisissa 3/1964 kerrotaan Imatrankosken raja-aseman liikenteestä, joka alkoi pyöriä jälleen 1 vuoden tauon jälkeen. Rajaliikenne oli yksinomaan raskasta p-öljyä Kaukopäähän; 15-vaunuisilla Vgobo-junilla, n. 900 m3 joka arkipäivä. Tätä ennen öljy tuotiin Vainikkalan kautta. Koko lasti ei varmaan palanut vuorokaudessa, koska ajoittain tuli ruuhkautumista ja kesällä -64 rakennettiin uusi öljyvarasto. Jokohan Kaukopää II oli tuolloin pyörimässä? Summan öljysataman (Enso-Gutzeitin oma) valmistuttua -63 lopulla, myös sieltä alettiin rahdata Kaukopäähän. Kotkalainen Eteenpäin-lehti uutisoi samasta aiheesta 25.1.1964: ”Ensimmäinen 15-vaunuinen säiliöjuna Svetogorskista, yli 1 v tauon jälkeen, öljy Kaukopäähän, jatkossa jopa päivittäin” – Myös muilla Kymenlaakson tehtailla siirryttiin öljylle samoihin aikoihin. Esimerkiksi Kuusankoskella paloi rekkalastillinen, etten kovin valehtele (niin laveasti) 1-4 tunnissa. Paperitehtaiden siirtyminen hiilestä öljyyn lopetti käytännössä myös hiilijunat Haminan satamasta, ja noin 80 Mak-vaunua jäi seisomaan ratapihalle vuosiksi.
04.03.2013 13:35	Eljas Pölhö:	Ari-serkku lähetti seuraavan kommentin: " Katsoin ton viestiketjun läpi ja mielestäni jo kerran kommentoin että kyseinen kaveri EI ole Eka Magnusson. Selasin pari Joppe Karhusen kirjaa ja niiden kuvamatskua Magnussonista enkä kyllä saa samaa näköä näihin herroihin. Eka Magnussonista löytyy hyvää materiaalia Googlesta ja JOS Magnusson olisi ollut Immolassa, siitä olisi ollut maininta jossain ja myös samat kuvat. Mutta kun ei....kummallista myös, etten löydä YHTÄÄN kuvaa Magnussonista sininen univormu päällään, hän käytti poikkeuksetta normaalia harmaata kenttävormua. Kivana anekdoottina mainittakoon, että Magnusson toimi PYP/SYP pankinjohtajana (lentäjä...täh...??) ja naapurimme P D kertoi kerran, että hänen ensimmäinen työpaikkansa pankissa oli Sypissä ja esimies oli "sodanajan lentäjä, Magnusson" ja kun kysyin että oliko se lentäjä "Eka Magnusson", niin P kysyi hämmästyneenä, että mistä tiesit sen lempinimen.:-). En tiedä kuka se iv kaveri on. Myöskään kumpaakaan Marskin adjutanteista ei näy mailla halmeilla. Muistan lukeneeni jostain että Immolassa olisi ollut mukana vanhempi, eli Grönvall, Bäckmann oli jossain muualla. Terkuin Ari "
04.03.2013 18:20	Joni Lahti:	No voi pahus, koko teoria kaatui! Magnusson oli tosin noihin aikoihin 24:n komentaja. Ehkä asia onkin niin, ettei näin korkeiden herrojen matkaan hyväksytty paikallista evl:a. Tuo ko upseeri on ilmaväkeä. Evl Eka Magnusson harmaassa kenttäpuvussa m36 http://tinyurl.com/bs7j5o9 - Kukin päätelköön tästä, miltä näyttää. Tätä hiirenharmaata maavoimien kenttäpukua käyttivät ilmavoimatkin kenttäoloissa. Juhliin ja edustustehtäviin piti ilmeisesti pukeutua ilmavoimien siniseen palvelu- tai juhlapukuun, jossa arvomerkit olivat hiassa kaluunanauhoin. Oliko näin Magnussonin kohdalla, sitä en tiedä. Pitäisi tutkia luettelo sen ajan ilmavoimien everstiluutnanteista, joku heistä on tuossa kuvassa. Eikä heitä nyt kovin paljon ollut.
04.03.2013 18:38	Joni Lahti:	No niin, vielä yksi veikkaus. Kuvassa marssii evl Börje Söderström, joka toimi Risto Rydin adjutanttina. Vrt. http://commons.wikimedia.org/wiki/File:K​allio_ja_soderstrom.jpg Söderström oli ilmavoimien esikunnan upseereita.
04.03.2013 23:40	Janne Pohjala:	Niinpä. Magnusson olisi yksikön komentajana jäänyt kakkoseksi, jos paikalla olisi ollut esikunnan edustaja.
06.03.2013 17:29	Vesa Pykälä:	Tässä linkki "lentokonepuolelta", sallitaneen:) http://www.flightforum.fi/forum/index.ph​p/topic,104766.0.html Asiasta on myös siellä keskusteltu ja on jopa viittaus tänne vorgiin. LeR3 komentaja evl Einar Nuotio oli lentoforumin mukaan kunniakomppanian komentaja vierailun aikana ja siten yksi kandidaatti. Toisaalta Rytin adjutantti evl Börje Söderström olisi luonnollisin vaihtoehto ja samannäköinen upseeri on kuvassa Ensosta vuodelta 1944, johon on täällä jo viitattu: http://upload.wikimedia.org/wikipedia/co​mmons/1/1c/Ryti_Mannerheim.JPG
18.02.2014 10:51	Mikko J. Putkonen:	Pistääkseni oman lusikkani tähän soppaan: Rytin takana kävelevä upseeri ei varmaankaan ole Einar Nuotio, joten hänet voidaan rajata pois. Nuotion kasvokuva löytyy esim. tästä julkaisusta: http://www.mpkl.fi/mpkl/mpklweb.nsf/0/59​01F923FD373E37C225735A002CCD4C/$FILE/Pil​lven%20Veikko%201-07.pdf (hakekaa "einar nuotiota"). Kasvonpiirteiden (ja myös jostain lukemani) perusteella hän on myös mm. seuraavissa kuvissa: http://oppiminen.yle.fi/sites/oppiminen.​yle.fi/files/images/jatkosota_3_6.jpg ja http://static.iltalehti.fi/uutiset/hit42​604kj_820_uu.jpg - ekassa Marskin takana ja toisessa äärimmäisenä oikealla. (Olkoonkin, että SA-kuvien tiedot voivat väittää muuta.)
18.02.2014 11:48	Joni Lahti:	Ilmavoimien upseeri Rytin takana on melkoisen varmasti ilmavoimien evl Börje Söderström, joka toimi Rytin 1. adjutanttina. Wikipedia kertoo: ”…...Helsinkiin, jossa hän (BS) vastaan otti tasavallan presidentin Risto Rytin 1. adjutantin tehtävät (vuonna 1941). Kyseisessä tehtävässä hän oli muun muassa vastaanottamassa marsalkka Mannerheimin 75-vuotis syntymäpäiville Immolaan saapunutta Adolf Hitleriä ja oli yksi harvoista, joka pääsi kättelemään kyseistä henkilöä tuolla käynnillä. ” Ainoa kuva, jonka Söderströmistä löysin on otettu Risto Rytin kanssa: http://tinyurl.com/okkkjpc
18.02.2014 12:12	Mikko J. Putkonen:	Joni, tässä kuvassa tuo Söderström näkyy kohtuullisen hyvin: http://www.kaleva.fi/uutiset/galleriat/s​a-kuvat-itsenaisyyspaivan-viettoa-sotavu​osina/8265/1431309/ "Presidentti Risto Ryti, päämisteri Linkomies, puhemies Hakkila ja everstiluutnantti Söderström salonkivaunussa.Turun-Helsingin junassa ja Turun asemalla 6.12.1943"

Kirjoita kommentti

Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!