02.06.2011 / Kouvola asema
02.06.2011 Ekosusi Sr1 3006 makoilee helatorstaisessa alkuiltapäivässä Kouvolan veturitalleilla.
Kommentit
| 15.12.2011 20:50 | Joonas Lassila: | Yksinäinen susi, kirjaimellisesti :-D | |
| 15.12.2011 22:14 | Topi Lajunen: | "Yksinäinen"? | |
| 17.12.2011 13:36 | Joonas Lassila: | Niin ei näytä muita suseja olevan lähettyvillä.. | |
| 17.12.2011 14:04 | Otto Karikoski: | Kyllähän tuossa aivan oikeassa reunassa pilkistää toisen suden keula. | |
| 17.12.2011 20:47 | Joonas Lassila: | Oho niimpäs onkin.. katsoin ensin, että deeveri mutta kaksoisvalonheitin paljasti sen sudeksi :) | |
| 02.01.2012 20:46 | Valtteri Paakkari: | Kyllähän deevereissäkin on dubbelvalonheitin? Parveilihan tuolla muitakin susia joo, kuten Kouvolassa on tapana. :) | |
| 02.01.2012 22:04 | Joonas Lassila: | Kyllä on, mutta erilainen. Huomasin juuri, että suden ovien vieressä on numerot. Toisen oven vieressä yksi ja toisen oven vieressä kaksi. Mikähän merkitys niilläkin on... osaako joku auttaa tietämätöntä ja kertoa? | |
| 02.01.2012 23:09 | Topi Lajunen: | Numeroilla erotetaan veturin ohjaamot - tai yleisemmin - eri päät toisistaan. | |
| 02.01.2012 23:31 | Joonas Lassila: | Kai kummassakin päissä on samat toiminnot... periaatteessa veturihan on aina oikeinpäin. | |
| 02.01.2012 23:39 | Kimmo T. Lumirae: | Kummassakin päässä on toki samat toiminnot, mutta käsijarru on vain toisessa päässä. Ja siinä päässä, missä ei ole käsijarrua, on jääkaappi. Mutta muutenkin veturin pään numeroinnista on hyötyä, esim. ulkopuolelta vikaa paikallistettaessa todetaan esim. 1-teli tai 4. akseli ja näitä ei ole merkitty veturiin mutta selviävät näistä ykkös- ja kakkospään numeroista. | |
| 02.01.2012 23:47 | Joonas Lassila: | Säilytetäänkö jääkaapissa kuljettajan eväitä? Entäs täytyykö kuljettajan juosta aina toiseen päähän vetämään käsjarrusta? | |
| 02.01.2012 23:58 | Mikko Mäntymäki: | Seisontajarrua käytetään vain että veturi pysyy paikallaan, lyhyillä seisokeilla ei käytetä seisontajarrua koska jos jarrutöngät jäätyvät, niin niitä saa irroitella rautakankea apuna käyttäen. Eväät pysyvät kylminä talvella kun repun nostaa konehuoneenpuolelle jossa lämpötila on lähes ulkoilmaa vastaava. | |
| 03.01.2012 00:02 | Joonas Lassila: | Jääkaapilla ei ole sitten kai muuta virkaa kuin toimia koristeena...löytyykö käsijarru aina junan ykkös päästä? | |
| 03.01.2012 00:02 | Joonas Lassila: | Kommentti tuli jostain syystä kaksi kertaa. Kirjoitetaan tähän sitten jotain muuta... No ainakin hieno ja erittäin tarkka kuva, pisteet siitä :) | |
| 03.01.2012 00:54 | Tuukka Ryyppö: | Aina ei ole talvi, joten eiköhän jääkaapille käyttöäkin löydy :) | |
| 03.01.2012 05:46 | Topi Lajunen: | Mäntymäki: en ymmärrä tarinaasi jarrutönkkien jäätymisestä - kyllähän ne kaikki muutkin veturin paineilmajarrut käyttävät niitä samoja jarrutönkkiä. Seisontajarrun idea on se, että se toimii vaikka veturista häviäisi syystä tai toisesta kaikki paineilmat. | |
| 03.01.2012 06:26 | Juhani Pirttilahti: | Minä ainakin olen kolautellut pyörään kiinni jäätyneitä jarrutönkkiä rautakangella irti... | |
| 03.01.2012 11:16 | Topi Lajunen: | Tunnen tarvetta tarkentaa edellistä viestiäni. En siis tietysti kiistä itse jäätymisilmiötä, vaan sen, että se liittyisi yksinomaan seisontajarrrun käyttöön, kuten eräästä aiemmasta viestistä saattoi ymmärtää väärin. | |
| 04.01.2012 00:57 | Kimmo T. Lumirae: | Seisontajarrua käytetään silloin, kun veturi jätetään seisontaan, ei olisi nimestä kyllä uskonut...Kun Sr1 jätetään seisomaan ja kuljettaja lähtee pois ja veturin ottaa joskus seuraava veturia käyttävä kuljettaja, kiertää saapuva kuljettaja seisontajarrun kiinni ja lähtevä kiertää sen auki. Syyn Topi kertoikin; vaikka paineilma loppuisi jostain syystä, seisontajarru on ja pysyy kiinni. Mikä hyvänsä tönkkäjarru jäätyy kiinni pyöränkehään erittäin kovalla pakkasella, jos se on ensin jarrutettu kuumaksi. Lossin, anteeksi, tönkän ja pyörän väliin jää sulanutta lunta, joka jäätyy jääksi. Ja jos näin käy vaunukalustossa tms., tönkkä saattaa olla niin jäässä, että menee rautakankihommiksi. Veturissa tilanne ei ole näin lohduton. Veturissa on sen luonteen mukaisesti jokaiseen pyörään vaikuttavaa vetovoimaa, joka yleensä riittää irrottamaan kiinni jäätyneen lossin pyörästä riippumatta siitä, onko jarruna käytetty paineilma- vai seisontajarrua. |