22.07.2011 / Aitoneva
22.07.2011 750mm ja 600mm veturit Aitonevan turvemuseossa
Kommentit
| 25.07.2011 08:10 | Timo Salminen: | Noiden SNTL-peräisten kulkupelien yhteydessä tulee väkisinkin miettineeksi, miksi tänne on "museoitaviksi" raahattu sellaisia vetureita, vaunuja ym., joilla ei ole minkäänlaista historiaa täkäläisessä liikenteessä tai muuta yhtymäkohtaa tänne ja jotka siksi jäävät täällä kuriositeeteiksi. Jokioisten TU4:n ymmärtää siinä mielessä, että se lie hankittu työkaluksi eikä museoesineeksi, mutta esimerkiksi tuon taka-alalla näkyvän kaunokaisen tapauksessa selitys ei käsittääkseni toimi. Toinen asia olisi, jos tavoitteena olisi luoda todella kansainvälinen, yleismaailmallisesta tai edes -eurooppalaisesta näkökulmasta kohdettaan tarkasteleva museo, mutta valitettavasti siihen ei riitä pari neuvostovaunua. | |
| 25.07.2011 22:27 | Joni Lahti: | TU4 oli Neuvostoliiton työmaiden liikkuva generaattori ja henkilöstön kuljetin pikemminkin kuin veturi. | |
| 26.07.2011 08:08 | Jyrki Längman: | Kun Tu4 2091 tuotiin Jokioisten museorautatielle niin siihen vaihdettiin panssarivaunun moottorin tilalle Ruotslainen Scanian vuonna 1990 valmistama linja-auton moottori. Tämä kyseinen yksilö on osoittautunut tähän mennessä luoteetavaksi työkaluksi, jonka ansiosta voidaan säästellä vanhempia dieselvetureita raskaammilta töiltä .Mitä tulee kaluston hankintaan ulkomailta, niin valitettavasti kyseessä on ennemin jo tehtylen vahinkojen paikkailua kos aikoinaan kapearaidekalustoa hävitettiin surutta runsain mitoin. Kapearaiteinen moottorivaunu puuttuu kokonaan, kyseinen junatyyppi oli käytössä mm Jokioisten rautatiellä ja Riihimäki-Kesijärvi rautatiellä. Joten kaluston tuontiin ulkomailta on omat perustelunsa, valitettavasti alkuperäisen näköistä kalustoa ei ole aina saatavilla, tai jos niin hintalappu on erittäin suolainen elinykyisellä rahoituksella mahdoton hankkia. | |
| 26.07.2011 10:12 | Timo Salminen: | Totesinkin eilen, että TU4 on hankittu pääasiassa työkaluksi ja on siitä näkökulmasta ymmärrettävä ratkaisu. Sen sijaan täkäläisen kaluston hävittämistä ei ole mahdollista paikata hankkimalla kalustoa muualta. Jokaisella veturilla ja vaunulla on oma historiansa jossakin. Esimerkiksi täkäläiset moottorivaunut ovat olleet ja menneet, eikä virhe ole enää korjattavissa. Vain siinä marginaalisessa tapauksessa, että jostakin saataisiin hankittua juuri samanlaista kalustoa, joka täällä on romutettu, voisivat ulkomaiset hankinnat jollakin tavalla paikata menetyksiä. On kyse linjaratkaisusta: joko MRY/JMR keskittyy esittelemään suomalaista kapearaideliikennettä säilyneen aineiston kautta tai sitten se ryhtyy kansainväliseksi museorautatieksi, jolloin sen on heitettävä hankintaverkkonsa entistä laajemmalle. En ole MRY:n jäsen eikä minulla siis ole äänivaltaa kysymyksessä, mutta epäilen, tokko voimavarat riittävät kansainvälisen kapearaidemuseon perustamiseen, sillä se vaatisi systemaattista, suunnitelmallista kokoelmien täydentämistä. |
|
| 26.07.2011 11:26 | [Tunnus poistettu]: | Asia ei ole aivan noin mustavalkoisen kaksijakoinen: jo JFR (tai Jo-Fo, kuinka haluaa ilmaista) suunnitteli ulkomaisen kaluston hankintaa. Mm. moottorivaunua kyseltiin ulkomailta, mutta lopulta päädyttiin ostamaan toinen veturi eli nykyinen ORION menetetyn vaunun tilalle. Samoin JMR on kysellyt ja käynyt katsomassa jos koeajamassakin useitakin ulkomaisia vetureita jos vaunujakin. Osaltaan siinä on ollut kysymys nimenomaan työkaluston hankinnasta, ja esmes ne kaksi lattavaunua, soravaunut ja TU4 ovat pitkän prosessin tulos. Mutta myös varsinaisen henkilöliikennekaluston hankintaa on harkittu vakavasti, ja nyt niistä ensimmäinen on jo Minkiöllä - koska liikenteessä, on asia 50. Työtä siinä riittää ainakin! Ja sitten tuosta taustan koneesta: sekin menisi erinomaisen hyvin nimenomaan työkäytössä. Oma generaattori on aina parempi ratkaisu kuin siirrettävä eli esmes myrkytysvaunun vetäjänä tämä voisi olla todella hyvä. Matkustajaliikenteeseen se on hiukan pieni mutta ratatyökuntien ajokkina jopa ihanteellinen. Eli kyllä sen hankinta Minkiölle on perusteltua. Yleensäkin: kuten Jyrki totesi, tietyssä vaiheessa eritoten 70-luvulla kapearaiteisilla oli liikaa vaikutusvaltaisia vihollisia jotka pyrkivät hävittämään kaiken mahdollisen "edistyksen nimissä". Ja jos tällaisen kaluston hankinta saa jonkun näistä jo poistuneista leikkimään hyrrää maan alla... sen parempi! Mieleen tulee ensimmäisenä se ministeriön byrokraatti, joka väkivalloin halusi sijoittaa sen koemeijerin juuri meidän ratalinjallemme ja jonka painostuksen tähden silta menetettiin.... täytyypä katsoa Danten kirjasta mikä syvennys siinä tuutissa olisi sille herralle sopivin.... |
|
| 26.07.2011 13:20 | Timo Salminen: | Enhän minä missään ole väittänyt, että kaiken kaluston pitäisi olla kotimaista valmistetta. Tiedän hyvin, että Suomessa on kapearaiteisilla radoilla käytetty ulkomaisten valmistajien vetureita ym. (O & K, Tubize ym.), jotka siten täydellä oikeudella kuuluvat myös täkäläiseen historiaan. Toistetaan nyt vielä kerran kolmannen, mitä olen sekä eilenaamulla että aiemmin tänään puhunut. Olen sanonut, että jokaisella kalustoyksiköllä on oma historiansa ja jos kapearaidemuseo ei nimenomaisesti halua profiloitua kansainvälisenä museona, se hankkimalla yksittäisiä vetureita, vaunuja ym. sieltä täältä irrottaa ne omista historiallisista yhteyksistään ja tuo ne uuteen, jossa niillä on vain kuriositeetin arvo. Metsässsä makaava vaihtokauppaneuvostoromu ei paikkaa niitä aukkoja, joita on syntynyt täkäläisten ratojen kaluston romutuksessa aiempina vuosikymmeninä. Tietysti voi kysyä, paljonko on jäljellä esim. vaunun historiallisesta arvosta, jos se on jouduttu liikennekäyttöä varten rakentamaan alustaa lukuun ottamatta kokonaan uudelleen. Vähän. Toisenlainen näkökulma asiaan syntyy tietysti, jos JMR:ä ei tarkastellakaan museona ja museorautatienä vaan tavanomaisena liikennöitsijänä. Silloin sen ei tarvitse välittää hankkimansa kaluston historiallisista yhteyksistä vaan se voi ostaa, mitä kulloinenkin tarve vaatii, mutta tämä olisi käsittääkseni erittäin suuri linjanmuutos aiempaan verrattuna. Toistan vielä kertaalleen myös, että esimerkiksi radan ylläpitoon tarkoitettuihin työvälineisiin voidaan suhtautua toisin kuin varsinaiseen museokalustoon. Siten voidaan ottaa huomioon vaadittavat käytännöllisyysnäkökohdat. Viime aikoihin asti MRY/JMR.n toiminta on mielestäni antanut hyvin linjakkaan ja johdonmukaisen vaikutelman, mutta onko se nyt hylännyt aiemmat periaatteensa ja ryhtynyt tekemään heräteostoja muin kuin museaalisin perustein kerätäkseen vain radalleen kaikenlaista kivaa? |
|
| 26.07.2011 17:17 | Jyrki Längman: | Vastaukseni Tu4:sta oli vastaus tähän "Joni Lahti: TU4 oli Neuvostoliiton työmaiden liikkuva generaattori ja henkilöstön kuljetin pikemminkin kuin veturi." Mitä tulee museorautatien kalustopolitiikkaan niin pitkän tähtäimen tavoitteena on eriyttää kunnossapitokalusto ja museoliikenteessä käytetty kalusto erilleen, jolloin arvokkaampi kaluston osa säilyisi paremmin kunnossa kun ei tarvitse jokaista työjunaa varten ottaa sitä museojunan veturia tallista raskaaseen kunnossapitotyöhön. Tosin myönnettäköön että nimen omaan Tu4 on osoittanut olevansa hyvä lisä sekä työjunien että museojunien vetäjänä lisäksi kyseinen veturi toimii varalla siltä varalta että höyrykoneeseen tulee jokin vika, sitä kun ei tarvitse ruveta lämmittämään edellisen päivänä (Valitettavasti vikaantumiseen on varauduttava). Tuosta "Tietysti voi kysyä, paljonko on jäljellä esim. vaunun historiallisesta arvosta, jos se on jouduttu liikennekäyttöä varten rakentamaan alustaa lukuun ottamatta kokonaan uudelleen. Vähän." tulikin mieleen että osa ensimmäisestä JR:n moottorivaunusta on yhä olemassa, voimansiirron puoleiset akselit edelleen käytössä umpitavaravaunussa JR65. Jos kerran Englantilaiset rakensivat veturin valmistajalaatan ympärille niin... Moottorivaunu voisi olla hyvä lisä nimen omaan tilausjunapuolella ja tietenkin teemajuna päivinä lisäjunana. |
|
| 26.07.2011 17:46 | [Tunnus poistettu]: | Toki on muistettava että vaunun olisi oltava sellainen joka on ollut olemassa - taannoinen "projekti X" on malliesimerkki sellaisesta joka ei ole yhtään mitään. Ja miksikö: suunnitelmat teräsvahvistuksista korissa vielä menettelivät koska ne eivät näy - mutta koneisto oli toivoton: hydraulinen voimansiirto ja junajarru - joita ei kapearaiteisissa ole koskaan ollut! Ja nyt ei puhuta pelkästään hydraulisesta vaihdelaatikosta kuten Schömassa vaan hydraulimoottoreista pyörien käyttäjinä, siis systeemi joka on tuttu mm. metsäkoneista. Ajatus on mahdoton monestakin syystä, ei vähiten siksi että vaunu olisi pitänyt rakentaa aivan alusta asti. Aikana puhutaan kahdestakymmenestä vuodesta noin lähtökohtaisesti - mahdoton ajatus että puolet korjaamotilasta sidottaisiin sellaiseksi ajaksi yhteen projektiin! JOS moottorivaunu hankitaan, se kannattaa hankkia jostain Puolasta tai Saksasta missä niitä on paljon. Saksalaismallinen se edellinenkin oli. Toinen vaihtoehto on se että ostetaan takaisin se saunana oleva alkuperäisen vaunun kori ja palautetaan moottorivaunuksi, onhan akseleitakin jäljellä. Ja mitä tulee uudelleen rakennetun vaunun/veturin historialliseen arvoon: sitäkään ei kannata sokeasti määritellä mahdollisimman alkuperäiseksi. Toimivuus on tärkeintä eli esmes alkuperäiset painekaasuvalot on vaihdettu esmes LWR51 -vaunussa tai Replikassa akkusähkövaloihin. Samoin paljon jouduttiin uusimaan mm. Porteria rakennettaessa - mutta kun muistetaan että esmes hytti oli veturin tullessa jo hajoamispisteessä niin eipä siihen vaihtoehtoja jäänyt. Ja kun muistetaan että lahjoituksen eräs peruste oli nimenomaan ajokuntoon kunnostaminen... kuinka vakavissaan ajatus esitettiin, mahdoton enää sanoa mutta niin Hovi kuin Venho jos Koskinenkin sanovat yhä että tosimielessä he sen homman aloittivat; on sitten asia 100 että se venyi kolmeen vuosikymmeneen. Monta pahaa mutkaa tuli: ensin lähtö Forssasta, vaikeat rautatiekaupat, Viitosen pitkä ja rankka kunnostus, merkittävien toimihenkilöiden eli käytönvalvoja Taisto Honkasalon ja uupumattoman hankintaneron Kari Tuomolan ennenaikainen poismeno, pitkä taistelu rautatien olemassa olon puolesta... siinähän niitä syitä venymiseen. Ja sitten tuli vielä Humppilan radan uudelleenrakennus mikä vei kaiken ajan ja rahat, uusi lämmin korjaamo ja Kuutosen peruskunnostus... kuitenkin Porteria tehtiin hiljalleen joka välissä ja hiljaisesti. Eihän Replikakaan ole 100% kopio alkuperäisestä vaan mukaelma suuren osan liikenneajasta käytetystä mallista - eli ei tuijoteta liikaa siihen originaalisuuteen. |
|
| 26.07.2011 17:48 | Joni Lahti: | Pahus, kun sekoilin! Eihän tuossa kuvassa ole tietenkään TU4 vaan ESU-2A. Näitä ei ollut palveluksessa Viron kapearaiteisella verkolla. Tämäkin voi olla vaikka Liettuasta, en tiedä. Vrt http://vaunut.org/kuva/66514 - Tarkoitin siis ESU:a, kun puhuin liikkuvasta generaattorista ja työväen kuljettimesta. | |
| 27.07.2011 07:58 | Timo Salminen: | Eiliset kysymykseni näyttävät saaneen pohdittuja vastauksia, jotka osoittavat, ettei näkemys sittenkään ole kadonnut MRY/JMR:ltä. Erinomaista. | |
| 27.07.2011 09:35 | [Tunnus poistettu]: | Niin - joskin vastaukset ovat yksittäisten jäsenten yksityisiä kannanottoja, eivät yhdistyksen virallisia. | |
| 27.07.2011 12:22 | Marko Laine: | Timolle tiedoksi: Museorautatieyhdistys ei ole muuttamassa linjaansa, vaan sen päätarkoituksena on edelleen suomalaisen kapearaidehistorian säilyttäminen. Mainitsemasi "heräteostot" ja "kaikenlainen kiva" johtuu siitä, että museorautatie aikoo olla toiminnassa myös seuraavan 40 vuoden ajan, jolloin meidän on varauduttava myös tulevaisuuteen. Kaikkein museaalisimpia ja arvokkaampia vaunuja tullaan käyttämään entistä vähemmän normaalissa liikenteessä, jotta ne säilyisivät mahdollisimman autenttisina jälkipolville. Näitä vaunuja korvataan replika-vaunuilla, joilloin voidaan tarjota asiakkaille ja museovieraille edelleen kokemusta menneestä ajasta. Valitettavasti pitkäjänteinen toiminta vaatii myös varautumista tulevaisuuteen, mm. varmistamalla varaosien riittävyys yms. Tätä eivät kaikki näköjään ymmärrä. Esimerkiksi sopivia telejä ja pyöräkertoja ei ole saanut Suomesta viimeiseen 50 vuoteen, joten niitä täytyy hankkia ulkomailta. Näin tekevät myös ulkomaalaiset museorautatiet. Meille luontevin ja edullisin kanava hankkia varaosia on itänaapurimme, jossa vielä kapearaidemateriaalia on saatavissa. Näin ei kuitenkaan tule olemaan ikuisesti, joten on toimittava nyt eikä harmitella 20 vuoden päästä, että miksei aikoinaan oltu hereillä, Ja Timo, jos haluat olla mukana säilyttämässä suomalaista historiaa ja kulttuuria, niin tervetuloa talkoisiin! Talkoita järjestetään joka viikonloppu ja myös ei-jäsenet ovat sinne tervetulleita! |
|
| 27.07.2011 16:21 | Jyrki Längman: | Ja niin ovat muutkin halukkaat tervetulleita talkoisiin Minkiölle | |
| 27.07.2011 17:41 | Timo Salminen: | Arvokkaan museokaluston säästely ja työkaluston eriyttäminen siitä on ehdottomasti järkevää ja vastuullista. - Mitä tulee talkoo-osallistumiseen, se ei osaltani tällä hetkellä käytännössä onnistu. Ehkä joskus tulevaisuuden hämärässä olosuhteiden muututtua. | |
| 28.07.2011 11:55 | [Tunnus poistettu]: | Kiintoisinta tässä on vain odottaa ja katsoa, miten tulevaisuudessa tehdään. Uutta monenlaista kalustoa tulee, se on selvä mutta millaista... se on eri asia. Omaakin suomalaista kalustoa on kasamäärin, mm. parikin kaivosveturia jotka eivät hitautensa tähden oikein sovi mihinkään käyttöön mutta jotka on hyvä pitää näytillä. Samoin kaksikin lumiauraa odottaa laittamistaan, | |
| 12.12.2011 16:56 | Mikko Herpman: | Jokohan tämä hienosti kunnostettu pikkuveturi on päässyt talliinsa suojaan lumelta ja tihulaisilta. Ettei vaan valu hieno työ hukkaan ulkona seisotettaessa. |