23.08.1967 / Savonlinna, välillä
Pääskylahti–Savonlinna-Kauppatori
23.08.1967 Helsingin yöjuna saapumassa Savonlinnaan. Hv3 785 veti osuuden Imatra-Savonlinna. Etualalla erottuu Kyrönsalmen sillan kannen puulankutusta. Rautatieliikenne siirtyi myöhemmin taustalla näkyvän tunnelin kautta kulkevaksi ja autoliikenne sai kokonaan oman siltansa.
Kommentit
| 14.05.2004 21:55 | okeskira: | Ajoneuvojen ja turvalaitteiden asjanmukaisuus! | |
| 14.05.2004 22:41 | KooPee: | Siinä on Hv:llä vielä komea juna perässä! Linja-auton asianmukaisuus! | |
| 14.05.2004 22:44 | Perttu: | Mulla on noita A - merkkejä hallussa pari kappaletta, tosin ne on makasiinillä tuosa vanhalla asemalla | |
| 15.05.2004 20:10 | Jyrki Tervo: | Kyllä ennen ol vaan paljo enempi kaikenmoisia eri "sävyjä" ympäristössä. Kait niistä sitten sai enämpi virikeitä kun nykyajan muuntajasurinoista ja sähkönlöyhkästä. Kuvitelkaa nyt tätäkin tilannetta. Dösän matkustajat ovat kuulleet junan jo kaukaa kattoluukun kautta, junan ohittaessa se jättää ympäristöönsä ja dösän matkustajille mukavan "höyryhyötydunkkiksen", juna todella meni ohi, kolkotikolkoti! Junan matkustajat kerkesivät, vauhdin hitaudesta johtuen, tarkkailla minkämoista kansaa tasoristeyksen puomien takana oikein oli odottamassa. Nykyään on toisin, kaalihäkin vetämä IC ulahtaa pikaisesti omaa siltaansa ja samalla, lopuun asti turhautunut, autokuski paina omaa siltaansa duunipaikallensa tieturiaan näpelöimään. Kumpi sitten paree :^? | |
| 16.05.2004 07:03 | Juhnimi=Juhani Katajisto: | Kuvaelmasi saa valokuvan elämään aivan uudella hienolla tavalla. Usein oli niin hoppu, että ei huomannaut tai vielä tiedostanut kaikkia näitä hienoja asioita, joita tulevaisuus veisi mennessään. Mitähän tästä voisi oppia nykykuvauksen kannalta. Kyllä niihinkin sisältyy varmasti paljon asioita, joita arvostamme myös tulevaisuudessa. | |
| 16.05.2004 09:25 | emppu: | Hei, kyllä ehti nykyäänkin melkein laskea radanvarren voikukatkin, kun matkusti rantaradalla laiterikon aikana. IC:llä mentiin hurjaa 50 km/h nopeutta Salosta Pohjankuruun. | |
| 25.05.2004 18:27 | Jpl: | Sitä sattuu ja tapahtuu :) | |
| 02.12.2005 14:13 | Lari Nylund: | Vaunut.orgin parhaimpia kuvia. Erittäin onnistunut. | |
| 02.12.2005 17:24 | Juhani Katajisto: | Joo kysymyksessä on suomalaista liikennehistoriaakin ajatellen merkittävästä Hv-höyrysarjasta. Laskin joskus niiden kulkemia km- määriä ja olivat murskaavia verrattaessa esim. Ukko-Pekkoihin aivan viimeisiä vuosia lukuunottamatta. Vähän tähän tapaan. Esim. vuonna 1953 ajattiin kaikilla Ukko-Pekoilla yhteensä n. 1,5 milj-km, kaikkien Hv:den yhteenlaskettu km määrä tuona vuonna oli yli 9,5 milj kilometriä. H:veet toimivat kaikkialla Suomessa ja niiden lukumäärä oli suuri ja toiminta-aika pitkä verrattaessa esim. Pekkoihin. Ei ihme, että Hv:istä muodostui mulle hyvin rakkaita ja haluttua riistaa. - Tässä tyypillinen vuosikymmeniä liikenteessä ollut suomalaisen pikajunan kokoonpano. Hv3 785 veti tän junan Imatralta Parikkalaan P 5:nä ja Parikkalasta Savonlinnaan H 5:nä. Harmi vain, kun tää tuli aikoinaan skannattua pikku kuvasta eikä alkp. negasta. - Tällaisissa junissa useat konduktöörisukupolvet ovat tehneet arvokkaan elämäntyönsä. | |
| 29.04.2008 15:18 | Jimi Lappalainen: | A= asiallisuus | |
| 29.04.2008 15:18 | Jimi Lappalainen: | Unohdin vielä tämän: :) | |
| 29.04.2008 18:06 | Topi Lajunen: | Olikos tuo A sama kuin Saksassa vieläkin, elikkä "A niinkuin Alku"? | |
| 30.04.2008 08:16 | Teppo Niemi: | Kyllähän Topi tietää. Varovaisuuslevyihin kuuluva Sro2 Eli Vaarallisen raideosuuden alkumerkki, jolla suurin nopeus 15 km/h. Käyttöön nämä tulivat 1950-luvun puolivälissä tapahtuneessa JT:n muutoksessa. Virallisesti nämä poistuivat 1.12.1969 alkaen, jolloin nopeusmerkki 4 korvasi nämä (Nopeusmerissä 4 on suurinta nopeutta ilmaiseva luku). | |
| 30.04.2008 11:56 | Topi Lajunen: | Olin siis jäljillä, mutten täysin oikeassa. Saksassahan A-merkistä voi alkaa mikä tahansa nopeusrajoitus, jonka suuruus ilmaistaan vain etumerkissä. | |
| 01.01.2011 19:49 | [Tunnus poistettu]: | Vähiin ovat Hv:t jääneet - Laaksis tuo toivon mukaan ensi kesäksi yhden liikenteeseen ja Haapamäellä on parikin odottamassa... olisi sen Keravan koneenkin voinut yksin tein kunnostaa täydellisesti. Liikaa kun ei ole koskaan! | |
| 07.10.2011 20:50 | [Tunnus poistettu]: | Ja niinhän se kävi että urakka onnistui. | |
| 08.10.2011 00:53 | Jouni Hytönen: | Mitä järkeä on huvikseen kunnostaa ajokuntoon kymmeniä vetureita, jos niille ei ole mitään järkevää käyttöä? Eipä sillä Rautatiemuseon Hv1:lläkään kovin paljon ajoa ollut. Liika on todellakin liikaa. | |
| 08.10.2011 10:21 | Seppo Romana: | Joillekin meistä "Rautatiemuseon Hv1" ei ole vain "Rautatiemuseon Hv1". Se on lähes elävän olennon omainen yksilö, Turun Prinsessa, 555, jolla on erityinen tarinansa ja historiansa ajalta ennen sinua. Se ei ole veturi muiden joukossa vaan erottamaton pala suomalaista ja turkulaista rautatiekulttuuria. Prinsessasta vastanneiden veturimiesten yllä lepää häviämätön legendaarinen karisma. Prinsessan dokumentoidut konepajakäynnit eivät ole olleet mekaanista korjausta vaan täydellisen tekemistä täydellisemmäksi. Prinsessan vuosien rappiotila Turun tallien takana ei ole ollut toisarvoisen raudan muuttamista ruosteeksi vaan kansallinen häpeätila. Ja nyt Prinsessan ajokuntoisuuden tulisi olla osa minunkin elämäntehtävääni. Älä Jouni koskaan mieti sitä miten jonkin veturin kunnostuksessa voisi olla mitään järkeä. Nämä veturit ovat kaikki järjen ulottumattomissa. Ne koskettavat joitakin meistä tavalla, jota ei voi selittää. Ja siksi kiitos näistä "laaksomiehistä", jotka huvikseen herättävät henkiin nukkuvia veturin muodon ottaneita olentoja. | |
| 08.10.2011 10:31 | Antti Ojala: | Jos ajatellaan vetokaluston kunnostusta suhteessa olemassa oleviin tallitiloihin ja erityisesti tavaraa pullistelevaan rautatiemuseoon, kalustoa on jo nyt aivan liikaa. Lisätilojen saaminen erityisesti rautatiemuseolle olisi tässä tilanteessa paljon tärkeämpää kuin vetureiden kunnostaminen uudelleenruostumista varten. Kun romurauta on nyt kohtalaisen hyvässä hinnassa, olisi pelkästään järkevää myydä muutama toivoton tapaus romustajalle jotta edes yksi tai kaksi sarjansa viimeistä saataisiin suojaan säältä ja nuorisolta. - Totean näin ymmärtäessäni hyvin, ettei se missään tapauksessa käy. | |
| 08.10.2011 14:34 | [Tunnus poistettu]: | Järkevin ratkaisu olisi kaseerata romuttajalle ne joiden säilyttämisellä ei ole minkään laista funktiota - kärjessä ne kaksi turhaan vaalittua rautatiehistorian häpeäpilkkua! Niistä on kuvia joka paikassa aivan liikaakin, pitäisi niiden riittää! Ne tilat ja voimavarat jotka niihin haaskaantuvat pitäisi käyttää todella arvokkaaseen kalustoon, ensisijassa tietenkin höyryyn, mutta kaipaapa mm. Hr11 kipeästi kunnostusta! | |
| 08.10.2011 14:46 | Juhani Pirttilahti: | No ei kannata alkaa tekemään kunnostusta, jos ei ole ensin 1) kunnostustiloja 2) rahaa 3) säilytystiloja. | |
| 08.10.2011 15:10 | Antti Ojala: | Juhani: Asiallisesti ottaen Suomessa ei ole käytettävissä näistä kolmesta mitään. Käynnissä olevat kunnostushankkeet lepäävät lähinnä kylähulluuden varassa. Niin kauan kun jokainen puhkiruostunut höyryveturikin edustaa jollekulle pyhäinjäännöstä, myöskään niissä kiinni seisovaa rahaa ei ole mahdollista hyödyntää vaikkapa Hr11:ta kunnostamiseen ja säilyttämiseen. Aamen. | |
| 08.10.2011 17:41 | Seppo Romana: | Aiempi koneromanttinen kannanottoni kannustaa säilyttämään juuri niitä vetureita, joilla on jollekulle henkilökohtaista merkitystä. Silti en ole vähääkään eri mieltä muiden kirjoittajien kanssa siinä, etteikö esimerkiksi Hr11 ansaitsisi välitöntä huomiota ja kunnostamista. Olisikohan mahdollista luoda jonkinlainen entisöinnin/kunnostuksen tärkeysjärjestys? Mikä veturi olisi listan ensimmäisenä? Pullahuruko vai Haapamäen joku höyry? | |
| 08.10.2011 17:52 | Jouko Järvinen: | Hieno kuva kovasti muuttuneesta paikasta! | |
| 08.10.2011 19:05 | Timo Salminen: | Jos tuota tärkeysjärjestyskysymystä pohtii puhtaan teoreettisesti, siis välittämättä lainkaan siitä, mihin on realistisia mahdollisuuksia (rahaa, tekijöitä, tiloja jne.), nostaisin esiin kolme veturisarjaa: Hr11, Tv1 ja jokin Sk. Hv4 lienee jo menetetty. | |
| 08.10.2011 19:13 | Timo Salminen: | Tarkennuksena äskeiseen kommentiin: tarkoituksellisesti en ottanut pohdiskeluuni mukaan lainkaan niitä sarjoja, joista jonkin yksilön kunnostus on Jpl:n mainitsemien asialleen omistautuneiden ja ihailtavien "kylähullujen" ansiosta jo meneillään, esim. Tr1 ja Dm9. (Käyttäjä muokannut 08.10.11 19:15) |
|
| 09.10.2011 07:46 | Juhani Pirttilahti: | Höh. Anttihan niistä kylähulluista taisi jotain mainita. Mutta ihan silkkaa hulluutta tämä kunnostaminen välillä on nimittäin kokemusta on mm. tuulilasien asennuksesta kaatosateessa. Anttikin muistaa... koskaan ei ole tullut niin kovaa vettä. :) (Käyttäjä muokannut 09.10.11 07:48) |
|
| 09.10.2011 09:51 | Antti Ojala: | Turun Prinsessahan ei tietysti missään tapauksessa kuulu romujonoon sen paremmin kuin mikään muukaan kuntoon laitettu kalusto, Aalstit mukaan luettuna. Tarkoitukseni on kiinnittää huomio tässä ongelmista kaikkein polttavimpaan, eli tilojen puutteeseen. Lopullisesti paikalleen ruostuneita raatoja on urhattu ennenkin, jotta toisia koneita on saatu liikkeelle. - Pitää Juhani paikkaansa, tuulilasit pantiin paikalleen kaatosateessa. | |
| 09.10.2011 15:11 | [Tunnus poistettu]: | Miten niin Hv4 olisi jo menetetty? Vaikka siitä puuttukin noin puolet kangista, sehän on pienehkö juttu, kunnostusurakka on käsittääkseni samaa luokkaa kuin Laaksiksen vetureissa eli ei mahdoton. Kuka rupeaisi? | |
| 09.10.2011 15:34 | Seppo Romana: | Juttelin Helgaa ohjastaneen Viitasen kanssa Museorautatieyhdistyksen syysajossa kunnostettavista ja kunnostusta kaipaavista höyryistä (sorry, olen hoyrymiehiä). Viitanen saattaisi hyvinkin olla vastaus kysymykseen "Kuka?". Viitasella itsellään lienee jotakin tekemistä olemassa olevan Tv1:n kanssa. Ja Haapamäellä on se Hv4:n aihio. Olisiko niissä vastaus kysymykseen "Mikä?"? Mutta yhtäkaikki, kunnostushalleja on saatavissa, joten "Missä?" ei ole ongelma. Joten oleellinen kysymys on vain rahasta. Sain Viitasen kanssa keskustelusta käsityksen siitä, että 100-200 tuhatta euroa riittäisi suurinpiirtein koneen ajokuntoon saattamiseen. Summa on melkoinen, jos sen joutuu verotetusta palkasta keräämään. Silti uskoisin, että olisi myös tahoja, joille tuollainen raha ei nyt niin kovin suuri summa olisikaan, jos sillä voisi aikaansaada jotakin kulttuurihistoriallisesti tärkeää. (Käyttäjä muokannut 09.10.11 15:41) |
|
| 09.10.2011 16:05 | [Tunnus poistettu]: | Hienoa että muitakin höyrymiehiä on! Minä olin samassa tilaisuudessa asemapäällikkönä. Eli kyllähän se harhateillä ollut veturi eli 742 saataisiin kohtuuhelposti kuntoon - mutta sijoituspaikasta tulee kieltämättä pieni pulma... | |
| 10.10.2011 08:28 | Antti Ojala: | Raha luonnollisesti ratkaisisi kaikki pulmat, rahoittajia vaan ei näy missään. Tästä syystä näkisin säilytystilan puutteen vielä kunnostustilojen puutetta kipeämpänä ongelmana. Vaivalla kunnostetun kaluston hajasijoittaminen saatavilla oleviin vajoihin ympäri maata ei nimittäin lisää yleisön kiinnostusta museorautatietoimintaa kohtaan. Kuitenkin harrastuksen julkisuuskuva suuren yleisön silmissä on ratkaisevaa välittömän tulorahoituksen ja pitkässä juoksussa myös julkisen ja yksityisen tuen saamisen kannalta. Jos toiminta näyttää kylähullujen puuhastelulta, se tulee sellaisena myös pysymään. Toisin sanoen valmis kalusto, omistajasta riippumatta, tulisi mielestäni sijoittaa ensisijassa esille Rautatiemuseoon tai muuhun vastaavan tasoiseen näyttelytilaan keskeisellä paikalla, jotta kokoelma ja siihen liittyvät tempaukset kiinnostaisivat harrastajien lisäksi myös yleisöä. |
|
| 10.10.2011 08:34 | [Tunnus poistettu]: | Pasilan vanha konepaja olisi hieno ratkaisu koska siellä olisi tilaa ja pitkään oli valmiina raiteetkin... mutta eipä vain sopinut jostain syystä. | |
| 21.01.2012 16:55 | Topi Pikkarainen: | Komia kuva! |