11.07.2012 / Välillä Imatra asema–Imatra tavara
11.07.2012 Tavarajuna Etelä-Karjalassa, Vuoksen sillalla. Sähköähän Imatralla on!
Kommentit
| 18.07.2012 17:55 | Johannes Erra: | Vesi on harvinaisen korkealla joessa ja Saimaalla. | |
| 18.07.2012 17:59 | Ari-Pekka Lanne: | Ja niinkuin kuvasta näkyy, taivaalta on tulossa vielä lisää... XoD | |
| 18.07.2012 18:58 | Pasi Utriainen: | Yksinäinen Uac näyttää myös olevan matkassa. Vieläkös niitä Lahnaslammen Uacceja on liikenteessä? | |
| 18.07.2012 19:06 | Riku Outinen: | Kaukaalle tulee täyteaineita junalla Uac-vaunuilla Lahnaslammelta (talkki), sekä Za-vaunuilla Vuonoksesta. (talkkiliete) Nykyisellään Uac-vaunuja voi nähdä tämän lisäksi tiettävästi myös Kemin liikenteessä. | |
| 18.07.2012 19:27 | Vesa-Matti Turunen: | Hyvä kuva hienolta paikalta. Itsekin olen suunnitellut kokeilevani tätä paikkaa, joten täytyy joku kerta toteuttaa. | |
| 19.07.2012 12:38 | Niila Heikkilä: | Vuoksen virtaama on juoksutusten takia jo huomattavasti keskivirtaamaa 540 m³/sek suurempi. Tällä hetkellä vettä menee sillan ali 800 m³/sek ja virtausta voidaan vielä joutua nostamaan yli 1000 m³/sek tasolle jos Saimaan pinnannousu ei pysähdy. Jos näin käy, Suomen on sopimuksen mukaan alettava maksamaan tarvittaessa korvausta Venäjälle suurjuoksutusten aiheuttamista tulvavahingoista Vuoksen alajuoksulla. | |
| 19.07.2012 14:12 | Jouni Hytönen: | Tuo 1000 kuutiota sekunnissa kuulostaa jo melkoiselta virtaamalta. Mikähän on Suomen suurin luonnontilainen joen virtaama? Paljonko menee esim. Tornionjoessa? Jos Imatran voimalaitokset purettaisiin, paljonko menisi Vuoksessa silloin? Ja paljonko alenisi Saimaan pinta? | |
| 19.07.2012 14:50 | Kari Haapakangas: | Keskivirtaamaltaan Kemijoki ja Vuotos ovat samaa luokkaa ja Suomen suurimmat. Tulvavirtaamissa jotkin suurimmat joet yltävät kyllä yli tuon tuhannen kuution sekuntivirtaaman. Ei Imatrankoskeen tulisi yhtään sen enempää vettä vaikka pato purettaisiinkin pois, eikä myöskään Saimaan pinta laskisi. Siinähän on koskessa kalliokynnys mikä estää Saimaan 'karkaamisen'. |
|
| 19.07.2012 15:14 | Jouni Hytönen: | Ajattelin, että voimayhtiöllä olisi ehkä ollut halua vähän korottaa tätä kynnystä, tosin takana on niin valtava vesimassa, että yhden sentin pinnannousu vastaa jotain kohtalaisen suurta vesimäärää. Tämä on tietysti täydellisen amatöörin pohdiskelua. :) Mutta onko todella niin, että Saimaan pinnan korkeus on täsmälleen sama voimalaitoksen kanssa kuin ennen sen rakentamista? Jonkinlaiset patovallit kuitenkin Imatralla voimalan ympäristössä ovat. Vai onko ne rakennettu vain tällaisia luontaisia pinnanvaihteluita varten, ettei vesi karkaa kokonaan voimalaitoksen ohi sivulta? | |
| 19.07.2012 15:28 | Kari Haapakangas: | Lieneepä se siinä luusuassa hieman korkeammalla. Saimaa itsessään on niin valtaisa vesialue, ettei sitä kovin helpolla Imatran padon luukuilla heilutella. | |
| 20.07.2012 01:02 | Niila Heikkilä: | Kari tarkoittaa varmaan kalliokynnyksellä entistä Niskakoskea joka sijaitsi heti Saimaan jälkeen Vuoksen Luusuassa? Niskakoski ja moni muu veden virtausta ahdistava kohta ruopattiin kuitenkin pois jo 1950-luvulla, jonka jälkeen Saimaata on ollut mahdollista säännöstellä. Nykyuoma on siis niin avara että mikäli virtaus pääsisi ryöstäytymään vapaaksi, Saimaan vedenpinta voisi laskea jopa 5 metriä. Homman suoritti Oulujoki Oy:n Marion laahakaivinkone, joka liittyy myös rautateihin siten että sen kuljettaminen vaati osiin purettuna 40 rautatievaunua ja sitä kuljeteltiin isommilta työmailta toiselle junalla. Vuoksen ruoppaustöiden jälkeen se palasi Oulujoelle, ja perkasi väyliä aina Emäjoella Seitenoikean voimalaitoksella asti jonka jälkeen se osallistui vielä Iijoen voimalaitostöihin. Kone itse asiassa romutettiin vasta vuonna 1986 ja sen valtava kauha on muistomerkkinä Iin Raasakassa. Kannattaa muuten käydä katsomassa. Imatrankoskesta vielä sen verran että Imatrahan ei säännöstele varsinaisesti Saimaata, vaan sitä hoitaa ylempänä oleva Tainionkosken voimalaitos jonka ylävesiallas on nykyään Saimaan pinnan tasolla. Jouni kysyi Imatran voimalaitoksen patopenkereistä. Ne on tehty sen vuoksi että voimalaitoksen putouskorkeutta on voitu nostaa alkuperäisestä 18 metristä aina 25 metriin asti. Laitoksen rakentamisen jälkeen vesi padotettiin niin korkealle että mukaan saatiin ylempänä olleet Ritikkakosken, Mansikkakosken (rautatiesillan alla), Räihänkosken ja Linnakosken putouskorkeudet. Imatran voimalaitoksen yläallas on siis nykyisen Tainionkosken putouskorkeuden verran Saimaan pintaa alempana, eli noin 8 metriä. |
|
| 20.07.2012 08:16 | Kari Haapakangas: | Tjaah, Imatran voimalaitosjärjestely taisi olla hieman mutkikkaampi kuin muistelinkaan. Sinällänsä, jos Vuoksi joskus vanhan Imatrankosken kautta ohjattaisiin täytyisi toki nykyinen voimala yläkanavineen tukkia Saimaan karkaamisen estämiseksi. Vuoksi sinänsä on upea jokisysteemi näin maantieteilijänäkin ajatellen. Vuoksi, ja yhteys Saimaalle on syy sille miksi Viipuri on perustettu siihen missä se on ja Käkisalmi siihen missä se on. Vuoksen nykyisen laskujoen Taipaleen tarina taas on hieno esimerkki järvenlaskusta, vaikka ei siinäkään kaikki aivan niin mennyt kuin ajateltiin. http://sakkola.fi/tutkimukset/suvannon-lasku-1818.html |
|
| 20.07.2012 12:59 | Reijo Salminen: | Päijänteen pinnankorkeutta säädellään yllättävän pienillä laitteilla, ainakin omasta mielestäni. http://www.youtube.com/watch?v=qBwMC_oEHHQ | |
| 20.07.2012 14:02 | Niila Heikkilä: | Tuo Kalkkistenkosken säännöstelypato on tarkoitettu lähinnä luonnonmukaisen virtaaman hienosäätöön. Varsinainen isompi säännöstely tehdään Kalkkisten kanavan avulla, jonka sulkujen läpi voidaan Kymijokeen ajaa vettä huomattavasti suurempia määriä. Isoissa järvissä kuten Päijänteellä ja Saimaalla pyritään pääasiassa noudattamaan luonnonmukaista vedenpinnantasoa, ja suuriin juoksutuksiin turvaudutaan vain kun vesi uhkaa pitkällä tähtäimellä nousta tulva- ja säännöstelyrajan yläpuolelle. Toisaalta Kymijoen voimalaitoksille pitää taata vettä tasaisesti, joten Kalkkisten kanavassa saatetaan joskus juoksuttaa voimalatalouden takia myös näennäisen kuivina aikoina, kuitenkin ottaen huomioon myös säännöstelyehtojen alaraja. Vuoksella vettä ei voida ajaa uomasta läpi mielin määrin, koska voimalaitosten hyötysuhde pienenee kovilla ylivirtaamilla, ja alapuolisilla laitoksilla Venäjän puolella tulee vastaan myös itse koneistojen ja tulvaluukkujen vetokyky vastaan. Samaten niiden alapuolinen luonnonuoma on sen verran ahdas että vesi nousee suurjuoksutusten aikaan Karjalan kannaksella metrikaupalla siellä missä joki virtaa alavilla mailla. Tästä syystä mikäli Saimaan pintaa yritettäisiin saada kertaheitolla alemmaksi, jouduttaisiin venäläiselle osapuolelle maksamaan korvauksia tulvatuhoista. | |
| 05.09.2012 21:55 | Niila Heikkilä: | Juoksutuksia jouduttiin 10.9. 2012 nostamaan tasolle 1000m3/sek, mutta Saimaan vesi vaan jatkaa nousuaan. Vettä menee Imatran koskiuomassakin nyt nyt tauotta, joka on jo varsin poikkeuksellista http://yle.fi/uutiset/imatran_koski_kuohuu_ympari_vuorokauden/6282971 | |
| 05.09.2012 22:25 | Jouni Hytönen: | Fortum varmaan piakkoin perii tämän hukkaan menevän veden arvioidut kustannukset asiakkailtaan. | |
| 06.09.2012 13:48 | Niila Heikkilä: | Periaatteessa voimayhtiöllä on lupa vuolla läpinäkyvää kultaa eli vettä euroiksi aina säännöstelyn ylärajaan asti, jonka jälkeen ylimenevä vesi muodostuu haitaksi josta ei saada tuloja, mutta siitä on kuitenkin päästävä eroon. Järkevää säännöstelyä suoritettaessa ohijuoksutuksia on kuitenkin lisättävä jo hyvissä ajoin ennen ylärajaa, jos laskelmat osoittavat että vesi uhkaa nousta ylärajalle vaikka voimalaitosten koneistot käyvät jo täydellä teholla. Kuten esimerkiksi nyt. Ohijuoksutusten alettua voimalaitosten teho alenee putouskorkeuden pienentyessä, kun vedenpinta laskee yläkanavassa, ja vastaavasti nousee alakanavassa. Vedestä saatava sähköteho siis alkaa pienentyä jo ennen säännöstelyn ylärajaa, ja tämä on yksi syy miksi sähköyhtiöt kertovat että tulee niin ja niin paljon tappiota vaikka vettä riittäisi joessa yli äyräiden. Siihen on konstina kasvattaa koneistojen tehoa saneerauksilla, kuten Imatrallakin, ja monessa muussa voimalaitoksessa on vuosikymmenten varrella tehty. Tämäkään ei kuitenkaan tulvatilanteessakaan tuota aina maksimivoittoa, koska vesivoima on säätövoimaa ja sateisina kesinä koneita joudutaan pyörittämään turhankin kovalla teholla vaikkapa yöaikaan jolloin sähkönkulutus on pienempää. ts. Sähkön hinta laskee. Vuoksessa tilannetta hankaloittaa vielä venäjänpuoleiset Svetogorskin ja Lesogorskin voimalaitokset, joiden koneistot ovat Suomen ajalta, jolloin Vuoksea ei edes voitu säännöstellä nykyisellä mallilla. Niidet teho alkaa pienentyä huomattavasti nopeammin suurten juoksutusten ollessa päällä. Lisäksi uoman ruoppaukset ovat tekemättä Rouhialan alapuolella, jolloin vesi nousee rajusti isoilla virtaamilla. Tämä taas tuottaa omalta osaltaan korvausvaateita suomelle, kun sähkötehoa menetetään venäläisillä laitoksilla. Aina ei ole helppoa. Tosin tällä hetkellä koneistojen saneeraus lopultakin menossa rajan takana. Viime aikoina on uutisoitu Oulujoen kovista juoksutuksista ja siitä että Oulujärvi päästettiin viranomaisten hitaan reagoinnin takia 10cm yli säännöstelyn ylärajan. Tämä poiki heti useamman sata korvausvaatimusta Fortumille. Sähköyhtiö on se instanssi joka kuitenkin saa syyt niskoilleen, vaikka muodostunut ketju johtuisi useista eri viranomaistahoista. Sama homma toisinaan rautateillä, riittämättömän ratakapasiteetin takia muodostuneen pullonkaulan johdosta VR saa syyt niskoilleen kun junaliikenne takkuaa. |