25.05.1983 / Eskolan sorakuoppa, Eskola

25.05.1983 Dv12 2731 pitkän sorajunan edessä Eskolan sorakuopalla.

Kuvan tiedot
Kuvaaja: Eljas Pölhö
Kuvasarja: Tavarajunia 1960-1990
Lisätty: 03.02.2013 20:45
Muu tunniste
Vuodenajat: Kevät

Kommentit

03.02.2013 22:03 Oskari Kvist: Ohoh, tästä sorakuopasta en olekaan ennen nähnyt kuvia.
04.02.2013 07:59 Simo Porkola: Hienoa nähdä täältäkin kuvia soran lastauksesta. Samasta paikasta on kyllä ollut pari tuoreempaa kuvaa täällä: http://vaunut.org/kuva/10091?u=407
http://vaunut.org/kuva/10090
Nuo kuvat on kuvattu tämän sorajunan peräpään paikkeilta.
04.02.2013 08:34 Marko Nyby: Noinkin myöhäisestä ajankohdasta kuin 1983 herää tyhmä kysymys: mihin sitä soraa oikein vietiin rautatiekalustolla? Kunnossapito- ja perusparannustarkoituksiin alemman tason rataverkolle?

Eikös tuohon aikaan sentään suuri osa pääradoista ollut jo sepelillä, ja rakennustyömaille sora viety kumipyörillä? nim. "rautatietilastot kotona"
(Käyttäjä muokannut 04.02.13 08:34)
04.02.2013 14:10 Eljas Pölhö: Tarkkaa vastausta en osaa sanoa, mutta samana päivänä klo 17:25 Oulaisissa sama sorajuna palasi tyhjänä kohti etelää. Seuraavana päivänä 26.5.1983 Dv12 2512 veti sorajunaa Ylivieskasta pohjoiseen aamupäivällä.
04.02.2013 14:33 Kari Haapakangas: Eskolassa on ollut ja Oulujoella on ollut näitä VR:n soraraiteita, mutta onko siinä välillä ollut muita? Näin äkikseltään en muista ainakaan pääradan varrelta ottopaikkaa.
04.02.2013 15:14 Eljas Pölhö: Kempeleellä taisi olla sorakuoppa radan länsipuolella. Sittemmin siitä tuli ilmeisesti teollisuusaluetta. Tämä siis jo 50-60 luvulla viimeistään.
04.02.2013 17:52 Kari Haapakangas: Kempeleessä, ehdottomasti -ssä. Miksiköhän muualla aina käytetään väärää muotoa? ;)

Ai siinä kunnanvarikolle johtaneen raiteen tietämilläkö?
04.02.2013 18:07 Kari Roininen: Ei se Marko ollut mikään tyhmä kysymys,tämä kyseessä oleva vaunutyyppi purkaa kuormansa vain ns.jätkänpolulle,eli ainoastaan sivuille esim pengerlevityksiä varten. Käytössä vielä 80-90-luvun vaihteessa.
04.02.2013 18:39 Eljas Pölhö: Ei ole aavistustakaan missä Kempeleen kunnanvarikko on. Laitoin pienen kartan ajattelemani raiteen alkupäästä. Loppu menee viereiselle karttalehdelle ja sitä en ole valokopioinut. http://vaunut.org/kuva/80587
04.02.2013 18:47 Jukka Voudinmäki: Seinäjoki-Oulu -välillä on ollut vuosien saatossa soravaihteita mm. Kokkolan eteläpuolella, Käyräkankaalla (Vihannin pohjoispuolella), Jepualla ja Kovjoella. Myös Kempeleessä, kuten edellä jo mainittiin.
04.02.2013 19:14 Eljas Pölhö: Kokkolan eteläpuolisella laajalla sorakuopalla oli raiteita vielä 1960-luvun loppupuolella. Jos niitä oli vielä 1980-luvulla, niin sitten veden alla.

Käyräkankaan soraraidetta en osaa paikallistaa, mutta Vihannin pohjoispuolella on ollut sivuraide pääraiteen länsipuolella Ahmanevan kohdalla V. Paunun omistamalle Vihannin Polttoturpeelle. Se oli varsin merkittävä alue ja vielä 25.5.1983 siellä oli neljä käytöstä poistettua kapearaideveturia (silloin ei ollut turpeen nostoa sillä suolla). Vähän pohjoisempana (Tuomiojan ja Ruukin välillä) radan itäpuolella on ollut Karhuräme-niminen suoalue ja myös siellä on ollut kapearaiteinen rata.

Kovjoen sorakuopasta minulla ei ole mitään omakohtaista muistikuvaa. Jepuan sorakuoppa oli aika kaukana Jepualta Seinäjoelle päin ja siellä oli joko iso raideviuhka tai raiteita siirrelty tarpeen mukaan. 1980-luvun alkupuolella siellä ei enää ollut kiskotusta ja osa sorakuopasta oli muutettu uimarannaksi.
(Käyttäjä muokannut 04.02.13 19:34)
04.02.2013 19:41 Kari Haapakangas: Eljas, juuri samaa raidetta tarkoitimme. Erottuu vielä tänäkin päivänä ilmakuvasta.
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkk​i?scale=8000&text=Erkanemiskohta&srs=EPS​G%3A3067&y=7198797&mode=orto&x=429586&la​ng=fi

Tiilitehtaalta länteen saattaa hyvinkin olla vanhaa soranottopohjaa, mutta raiteet ovat tuskin yltäneet Sarkkirannan kuopille saakka, jossa nykyään on Kempeleen kunnnan urheilukeskus.
04.02.2013 19:46 Kari Haapakangas: Olisikohan tuo Vihannin Käyräkangas nykyisen pottutehtaan paikkeilla ollut? Sivuraidehan siinä on nykyäänkin, muttei ilmeisestikään käytössä.
04.02.2013 19:55 Robert Sand: Vihannin kapearaideveturit ovat nykyään Kovjoella. Jos Vihannissa ei siis ole ollut monta eri kapearaideratoja.
04.02.2013 20:38 Jukka Voudinmäki: Käyräkangas oli 1,7 km Vihannista pohjoiseen, joten pottutehdas voitaneen sulkea pois. Kovjoen soravaihde oli n. 1 km Kovjoelta etelään.
04.02.2013 20:49 Eljas Pölhö: Ainoat muut tietämäni kapearaideveturit Vihannista ovat kaivosvetureita.
04.02.2013 20:54 Eljas Pölhö: Käyräkangas on sitten ilmeisesti siinä missä on käyrä kangasmaa puhdistamon kohdilla. Silloin pohjoisesta on ollut suora yhteys sorakuopalle. Sitä maastoa en ole koskaan kolunnut jalkaisin.
04.02.2013 21:25 Eljas Pölhö: Oulun seudun 1:100 000 kartan pohjana olleet Kempeleen aseman ja toisaalta kirkon sisältävät lehdet ovat niin eriaikaisia, että rata loppuu liitoskohtaan töksähtäen. Saman kartan toisella reunalla näkyy hyvin Muhoksen seudun voimalaitosten ratojen kulku. http://koti.kapsi.fi/~timomeriluoto/KART​AT/Topografiset%20kartat/Topografinen%20​kartta%201:100.000%20Oulu%201954-1955%20​(1974).jpg
04.02.2013 21:31 Eljas Pölhö: Seuraavassa 1:100 000 kartassa näkyy hyvin mainitsemani Karhurämeen rata ja Ahmanevan raiteistojen pohjoispäät. Lisäksi Ruukin sahojen raiteet (on siellä joen toisella puolen merkittynä kapeaakin rataa. http://koti.kapsi.fi/~timomeriluoto/KART​AT/Topografiset%20kartat/Topografinen%20​kartta%201:100.000%20Paavola-Tyrnävä%2​01954%20(2+0).jpg
04.02.2013 21:40 Kari Haapakangas: Oulunsalon peruskartassa 1953 näkyvät juuri ja juuri Kempeleen soramontun raiteet, jokseenkin siinä missä ajattelinkin.

http://koti.kapsi.fi/timomeriluoto/KARTA​T/Peruskartat,%20ym./Peruskartta%201:20.​000%20Oulunsalo%201953%20(2+0).jpg

Oulun seudun topografikartassa näkyy myöskin Hangaskankaan soraraide Oulujoella.
05.02.2013 13:01 Heikki Itävuo: Muhoksen voimalaitosten radat erottuvat vieläkin kartoissa, ks. http://kansalaisen.karttapaikka.fi/asetu​kset/asetukset.html?map.x=536&map.y=224&​e=457545&n=7188690&scale=40000&tool=siir​ra&styles=normal&lang=fi&showSRS=EPSG%3A​3067&width=990&height=570&tool=siirra&la​ng=fi . Ainakin toisen vaihteen (arvelisin Pyhäkoskelle menevän haaran) paikka erottui vielä ainakin 1970-luvun puolivälinkin jälkeen, mahdollisesti vaihdekin oli vielä paikallaan. Ainakin paikka tuntui pyörien kolinana ja heittona junassa.

Utajävellä Utasen voimalaitoksen rata erottuu myöskin kartassa http://kansalaisen.karttapaikka.fi/asetu​kset/asetukset.html?map.x=667&map.y=352&​e=473335&n=7179470&scale=16000&tool=siir​ra&styles=normal&lang=fi&showSRS=EPSG%3A​3067&width=990&height=570&tool=siirra&la​ng=fi . Kiskotkin olivat paikallaan ainakin 1970-luvun puolivälin jälkeen ainakin voimalaitoksen päässä.
05.02.2013 16:51 Marko Nyby: No niin, niinpä tietysti... kiitos Karille vastauksesta! Nykyaikainen vastine vaunuille voisi siis olla BMo tai Uad.

Eräs toinenkin "vaikeasti taipuva" paikannimi on muuten Kangasala.
05.02.2013 18:12 Topi Lajunen: Ja Virrat. :)
05.02.2013 19:24 Kari Roininen: Eipä mitään Marko! Tuo BMo vaunu purkaa vain raiteelle,Uad ja jätesepelivaunut taitaa olla nykyisin ainoat,joilla mahdollisuus purkaa raiteen sivulle. Tietysti myös Ome ja Moe vaunut,ja lumivaunut tietenkin talvisin. Kait minunkin pitää tuota kielioppisoppaa hämmentää... Kun askettäin oli kuvia liikennepaikalta Pelto,ja pohjoisessa Pello,onko muodot Pellolla ja Pellossa oikein?
14.01.2014 11:53 Markku Knuutti: Jepuan soravaihde oli 5 km. asemalta ja monttu kahdella raiteellaan oli käytössä vielä -80 luvun alkuvuosina. Viime kesäkuussa kävin paikalla verestämässä muistoja , niitä hikisiä pöllinvaihtopäiviä kesällä -81 :) , olipahan maasto muuttunu 32 vuodessa.

Myös Eskolan monttu oli pitkään käytössä , ja vielä tällä vuosituhannella raakapuun lastausraiteena.

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!