??.04.1965 / Hamina (uusi)
??.04.1965 Hillon laiturin raiteistot hukkuvat kevään sulamisveteen. Kuvan keskellä pari kaoliinin lastaussuppiloa, joita käytettiin umpivaunuihin lastattaessa. Niistä oikealle luotsikutteri "Pilot", ja edelleen oikealla kohoaa Kaukaan suuri hiilivarasto. - Kuvausajankohta on "noin".
Kommentit
| 02.05.2013 12:41 | Martin Hillebard: | Siteeratakseni vanhaa surumielistä englantilaista ballaadia rautatieversioksi muunnettuna, "Where have all the waggons gone?" Ilmeisesti vielä tuohon maailman-aikaan, jäät olivat suuri haitta talvimerenkululle näillä leveysasteilla ja monet satamat suljettuina kuukausia. Itse en ole koskaan seilannut montakaan piirua linjan Suomenlinja - Naissaari itäpuolelle. YHDEN kerran jokin talvi takaperin Silja Linen laiva jolla matkustin Tukholmaan ajoi kiinni jäihin. Siitä selvittiin siten, että kapteeni komensi koneet pakille vauhdin ottoa varten. Sitten TÄYTTÄ ETEEN ja läpi mentiin vaikka aikamoisella rytinällä. |
|
| 02.05.2013 17:14 | Tapio Muurinen: | Tämä saattaa olla kuvattu la- tai su-iltapäivällä. Vaunut ovat menneet tehtaille ja kuormaupaikoille, ja laivat viikonlopuksi merelle. Uusia on tulossa. - Hamina ei enää 1960-luvulla mennyt kiinni; viimeksi näin oli keväällä 1960 reilun kuukauden maaliskuun alusta huhtikuun alkuun. 1966 oli kova talvi, jolloin Merenkulkuhallitus avusti Itäisellä Suomenlahdella vain Kotkaan. Uudet isot laivat ajoivat Haminaan omin konein. Silloin satama oli viikon tyhjä helmi-/maaliskuun vaihteessa. | |
| 03.05.2013 13:27 | Martin Hillebard: | Muistan kyllä talven 1966 mutta ihan toisesta asiayhteydestä. Porkkanat olivat uusia eikä niitä ilmeisesti oltu osattu suunnitella ihan Pohjolan ankararissa ilmasto-olosuhteissa toimiviksi. Moottorit ainakin olivat italialaista Bredan valmistetta. Niinpä junat kärsivät vakavista käyttöhäiriöistä monet jäivät jopa seisomaan. Sinä talvena - niitä taisi olla parikin kovaa? - muukin dieselmoottori-kalusto reistaili. Tämä merkitsi monelle höyryveturille revanschia eli jo sivuraiteelle jätettyjä palasi ajoon mikä meille harrastajille tarjosi mielenkiintoisia havainnointimahdollisuuksia. Niinä aikoina minä olin vielä sisämaan kasvatti täysi maakrapu, ja merenkulun asioita seurasin vain sen vähän mitä tavalliset sanomalehdet kirjoittivat. Jaa, ja tulihan "höyry"radiosta päivittäinen Säätiedoitus merenkulkijoille! Tänään näen jäätilanteen tästä ruudusta kun asia minua huvittaa. Karttakuvasta selviää myös kunkin jäänmurtajan sijoitus Suomessa, Ruotsissa ja Virossa. Radio-aparaatti tuolla hyllyllä on jo kauan ollut vaiti. Se kun toimii vain 110 voltin tasavirralla. |
|
| 03.05.2013 23:01 | Tapio Muurinen: | Talvi 1966 oli erityisen haastava rautateille, mm. kaikki Porkkanat otettiin pois liikenteestä, kun niiden moottorit koteloitiin. Ensimmäiset yksiköt saatiin Kuopion ja Joensuun kiitojuniin maaliskuun lopulla, ja vähitellen loputkin. Tavaraliikenne kävi ylikierroksilla, kun kaikki satamat Porista pohjoiseen jouduttiin sulkemaan ja vientitavara tuotiin Suomenlahden auki pidettyihin satamiin. Esimerkiksi Oulusta tuli 300-400 ylimääräistä vaunullista läpi Suomen joka päivä. Kajaanin suunta kulki Savonrataa. Vientijunat ajoivat tiukemmalla aikataululla kuin muu tavaraliikenne ja olivat lievästi etuoikeutettuja. Vastaavasti öljyjunat veivät energiaa ylös. Vaunujen kierto hidastui pitkien matkojen ja ruuhkautumisien vuoksi, koska laivat kulkivat saattueissa, eikä kaikkia vaunuja voitu välittömästi purkaa ja palauttaa. Kovat pakkaset lisäsivät kiskonkatkeamia kolminkertaisesti -65-vuoteen verrattuna. Esimerkiksi helmikuussa niitä kirjattiin yli 400. Erityisen pahoja olivat Kouvola-Mikkeli ja Tampere-Haapamäki välit, jotka oli kiskotettu sotien jälkeen heikoilla (engl.?) kiskoilla. Oman osuutensa talven koettelemuksiin toivat myös lisääntyneet akselinkatkemat ja junavauriot. Rautatiehallitus alensi turvallisuussyistä sora-alustaisilla K30- ja K43-kiskotuksilla kaikkien tavarajunien ja raskaimpien vetureiden vetämien henkilöjunien nopeuksia. Esimerkiksi Hr12-veturien polttoaine- ja vesisäiliöt saatiin täyttää vain puolilleen. - Eli kyllä pakkasukko koetteli koko maata, sen pieniä ihmisiä ja kalustoa kovalla kädellä. Siitäkin vain selvittiin. |
|
| 04.05.2013 22:41 | Petri Nummijoki: | Ei kai Hr12-vetureilla yleistä rajoitusta ollut, että polttoaine- ja vesisäiliöt sai täyttää vain puolilleen vai oliko? Sen sijaan Rantaradan ja Tampere-Haapamäki-Seinäjoki-välin sora-alustaisilla osuuksilla niiden suurin sallittu nopeus pudotettiin talvella 1966 tavarajunilla arvoon 60 km/h ja matkustajajunilla arvoon 70 km/h ja näistä jälkimmäinen nopeus oli sallittu vain niin, että polttoaine- ja vesisäiliöt täytettiin puolilleen. Pikajunat eivät tietenkään voineet nopeudella 70 km/h pysyä aikataulussaan ja Rantaradalla Hr12-vetureita kai korvattiinkin Hr1:llä, jolle voitiin sallia muistaakseni 80 km/h. | |
| 05.05.2013 00:21 | Eljas Pölhö: | Petri, tarkoitit kai Hr11? En kyllä Kilpisen havainnoista näe mitään oleellista Hr12-käytön vähennystä kevään 1966 kuluessa, vaikka useista junista on lähes päivittäinen havainto. Ehkä Hr11 esiintyi lievästi useammin junissa P35 ja P30 kuin 1965 puolella, mutta laivapikajunissa P31 ja P32 Hr12 korvattiin vain muutaman kerran. Hr1 (Ukko-Pekka) havainnot rantaradalta ovat vain kerran-pari vuodessa, lukuunottamatta Hki-Kirkkonummi paikallisjunia. | |
| 05.05.2013 11:06 | Petri Nummijoki: | Perustin väitteen siihen, että Resiina-lehdessä 2/87 sanotaan P31/32:n ja P35/30:n olleen talvella 1966 Hr1-vetoisia lähes kuukauden ajan mutta ilmeisesti se ei olekaan totta? Tosin asia on tuntunutkin oudolta siksi, että muuten olen kuullut T1031/1032:n olleen tuonakin talvena Hr12-vetoinen ja sehän oli samassa kierrossa P31/32:n kanssa. Toisaalta talvella 1966 ajettiin Vainikkalasta Herttoniemeen ja Naantaliin (Toijalan kautta Toijala-Turku välin saatua juuri 54 kg:n kiskot) runsaasti ylimääräisiä öljyjunia, kun säiliöalukset eivät päässeet vaikean jäätilanteen vuoksi kulkemaan, joten olen pohtinut, että olisiko T1031/1032:n veturi palannut Turusta tilapäisesti noissa öljyjunissa mutta näköjään siis ei. Herttoniemen öljyjunia muuten tuotiin kuulemani mukaan Riihimäeltä Pasilaan usein Tr2-vetureilla. | |
| 05.05.2013 12:06 | Eljas Pölhö: | Helsingistä lähteneet havainnot lkm kaikkiaan (aina Hr12, paitsi x muut): P31 1/66 = 31; 2/66 = 27 (1xSr12); 3/66 = 30 (1xSr12, 1xHr12+Hr11); 4/66 = 28 (1xHr11); 5/66 = 16 (6xHr11, 6xSr12). P35 1/66 = 22 (9xHr11, 1xHr12+Hr11); 2/66 = 23 (2xSr12); 3/66 = 28 (1xSr12+Hr11); 4/66 = 26 (1xVv15); 5/66 16 (11xHr11). T1031 1/66 = 21 (4xHr12+Vv15); 2/66 = 21 (6xHr12+Vv15, 1xVv15-(Dm8); 3/66 = 23 (2xHr12+Vv15, 1xVv15); 5/66 = 1 (1xVv15) Yhtään Hr1-havaintoa ei sattunut näille junille. Toukokuussa oli poikkeuksia eniten, pääasiassa 3/5 ja 19/5 välisenä aikana. Pienempää havaintomäärää selittää se, että aikataulukausi päättyi 21.5.1966. |
|
| 05.05.2013 13:54 | Tapio Muurinen: | Rajoitukset tulivat voimaan 12.2.1966 koskien veturisarjoja Hr1, Hr11-13 ja n. kolmasosaa rataverkkoa: Suinula-Seinäjoki, Kouvola-Vuolinko, Pieksämäki-Kontiomäki-Oulu, Varkaus-Pieksämäki-Haapamäki-Pori-Mäntyluoto, Lappeenranta-Imatra, Luumäki-Vainikkala, Inkeroinen-Hamina/Kotka, Kirkkonummi-Perniö, Hyvinkää-Hanko, Laurila-Rovaniemi. K30-radoilla Hr13-veturijunien nopeus pudotettiin 50 km/t:iin junan laadusta riippumatta. K43-radoilla rajoitukset: Hr13 ja Hr1 - 75 km/t, Hr11 ja Hr12 - 70 km/t (Hr12 tankit puolillaan). Tavallisilla tavarajunilla nopeus 50 km/t, erikoiskiitotavarajunilla 75 km/t. Henkilöjunien nopeudet voitiin säilyttää ennallaan, jos käytettiin kevyempää vetokalustoa. Näin myös tehtiin; vetureita siirreltiin tarpeen mukaan, ainakin Seinäjoelle siirrettiin Ristoja etelästä, otettiin uudelleen käyttöön jo vakikäytöstä poistettua Hv- ja Tv1-kalustoa, Dm7-junia korvattiin Hv3:lla, jne. – Eli kalustokiertokin meni pakkasten takia uusiin puihin. Pahojen routavaurioiden takia RH päätti 16.2. alentaa kaikkien henkilöjunien (Dm7) nopeuden 70 km/t:iin Orivesi-Jämsänkoski ja Haapamäki-Pori. Kuinka kauan rajoitukset sitten olivat voimassa - kevään kuluessa pakkasjakso aikanaan hellitti, mitä sitten routavauriot vaikuttivat pitempään. |
|
| 05.05.2013 20:58 | Petri Nummijoki: | Kiitos molemmille lisätiedoista. Mikähän toukokuussa 1966 oli syynä, että Rantaradan Hr12-vetoiset junat näyttävät kulkeneen pääasiassa kevyemmillä vetureilla? Pahat routavauriotko? Vai oliko tuossa vaiheessa ajatuksena, että Hr12-veturit poistetaan Rantaradalta kokonaan, kun Dm9-runkoja saatiin pikajuniin ja Hr11-vetureita paremmin riitti mutta käytännöstä ei muodostunut pysyvää? T1031:ssä olleet kaksinvedot Hr12+Vv15 johtuivat kuulemma siitä, että Hangon talviliikenteen aikaan käytiin toisinaan hakemassa Vv15-veturilla Karjaalta junallinen tyhjiä umpivaunuja Helsinkiin kuormattavaksi, koska niistä oli Helsingissä jatkuva vajaus. Yleensä puuttuvat vaunut tuotiin Kotkan suunnalta mutta Hangon talviliikenne oli poikkeus. Vaunuja hakeva Vv15 toimitettiin Karjaalle monesti T1031:n toiseksi veturiksi liitettynä. |