??.??.???? / ?
??.??.???? ”Tavarajunan veturi (tyyppi K3)” – Kaunis mv kuva Tv1 910:stä. Jumbon kuvia on paljon, mutta tässä on jotain maalauksellisuutta ja asetelmallisuutta. Valon ja varjon voimakas vaihtelu sekä veturin jyrkkä rajaus taustasta ovat vaikuttavia. Voimaa ja dynamiikkaa uhkuva veturi. En epäile, etteikö kuva olisi aito, mutta jollakin keinolla 1930-luvun tekniikalla veturista on saatu näin näyttävä. Mahtoiko jo silloin kuvaajien hallussa olla näin hienoja kuvamanipulaation keinoja? - Lähde: Otavan iso tietosanakirja 1931-39
Kommentit
| 17.05.2013 21:20 | Martin Hillebard: | Valokuvia on manipuloitu käytännöllisesti katsoen niin kauan, kuin tämä tekniikka on ollut olemassa siis noin 1800-luvun puolivälistä lähtien. Kotini seinällä riippuu viimeistä Romanov'ien tsaariperhettä esittävä kuva, jota on täydennetty siveltimen ja valkoisen värin avulla mm. tsarinan ja tyttärien vaatetuksen pitsejä korostaen. Kuva on ajalta ennen Lokakuun vallankumousta. Sinun Joni Jumbokuvasi ottamisen aikoihin, värikuvat olivat harvinaisia - tekniikka oli kyllä jo olemassa. Suomessa liikkui, ja ehkä viellä sotien jälkeenkin, ammattivalokuvaajia jotka kuvasivat taloja torppia YM kohtuuhintaan,mustavalkoiselle. He loivat niistä värikuvia käsin värittämällä, kuulin niin myöhään kuin kouluvuosinani 1960-luvulla että heillä oli välineistösssään mukana rasia pikku väri-pigmenttipulloineen. Näin tuli Mäntsälän pitäjän Eerakkalan talon torpasta tuvanpunainen - käsityönä niinkuin aikoinaan esikuvastaankin "Punamullan" avustuksella. Omina urakehitykseni alkuvuosina, jonkinlaisena kirjapainon kisällinä, kaikki kuvaus perustui edelleen filminegatiivi/ kuvapositiivien luomiseen. Pimeähuoneessa punaisen lampun hohteessa pystyimme viellä vaikuttamaan lopputulokseen niin yksinkertaisin keinoin, kuin varjostamalla joitakin kuvan alueita suurennuskoneen linssin alla, omalla kädellä. Tätä voi olla vaikeata tehdä ymmärrettäväksi, nuorelle lukijalle. Ei meillä silloin 1970 tienoilla mitään elektroniikkaa viellä ollut. Ei sanan nykyisessä mielessä. |
|
| 17.05.2013 21:36 | Joni Lahti: | Koulupoikina kun teimme valotuskoneella mv kuvia, niin paperin jyrkkyyden valinnalla ja erilaisilla huiskuilla ja suodattimilla saatiin valotusvaiheessa erilaisia tuloksia. Joskus käytettiin jopa lippalakkia huiskuna! Sitten kehitteessä pystyi vielä vaikuttamaan lopputulokseen. Mutta näin hyvää en oppinut tekemään. Valmiista kuvistakin on historian kuluessa osattu poistaa taitavasti epäsuosittuja ihmisiä. | |
| 17.05.2013 23:03 | Heikki Jalonen: | Joni, ehdottomasti juuri näin. On olemassa Neuvostoliiton historiaan kuuluva kanonisoitu valokuva "Lenin puhuu Puolan-rintamalle lähteville puna-armeijalaisille 5. Toukokuuta 1920". Harmi vain, että alkuperäisessä kuvassa oli mukana niin paljon epähenkilöitä, että 1950-luvulle tultaessa kuvan julkaisuversio oli muuttunut sellaiseksi että kuvan otsikon olisi pitänyt kuulua "Lenin puhuu yksinään itselleen 5. Toukokuuta 1920." Kuvien valehtelukyky on aina ollut hämmästyttävä. Eivätkä Shoppaus ja muut aikamme keinot luotettavuutta lisää... Tämmöiset tehdaskuvat - kuten tuo Jumpon potretti - retusoitiin osaksi myös käytännön syistä. Painotyön jälki olisi muuten ollut paljon suttuisempaa, lehdissä, kirjoissa, reklaameissa sun muissa. Ja kuvalaatan hinta korkeampi. |
|
| 18.05.2013 13:09 | Martin Hillebard: | Kävin hiljattain RUUD VAN EMPEL'in - nimestä päätellen syntyperäinen hollantilainen - valokuvanäyttelyssä jossa näytettiin myös filmi miehen työskentelytavoista. Hänen työkalunaan oli ilmeisesti korkealuokkainen kamera, ei kuitenkaan filmiä käyttävä vaan elektrooninen eli se nykyään ylivoimaisesti tavallisin tekninen toteutus. Tämä mahdollisti sen, että hän muitta mutkitta kykeni tietokoneellaan jälkikäsittelemään otoksiaan, niin paljon kuin häntä huvitti. Ja niin hän myös teki! Seinillä riippuvat suurennokset olivat fototeknisiä tilkkutäkkejä - sitä oli katselijan käytännössä mahdotonta huomata, mutta itse valokuvauksen parissa työtä tehnyt, sen kuitenkin jotenkin aavisti. Kankaalle heijastettu elokuvanpätkä paljasti totuuden. Sanokaamme että hän halusi kuvan nuoresta naisesta joka oli pukeutunut (Ruud van Empelin mielestä) Pariisin viimeisimmän kevätmuodin hepeneisiin. Tarkoitusta varten hän oli varhemmin kuvannut käytössään olevassa studiossa muutaman naisen, sekä suurehkon määrän eri vaatekappaleita + muita tykötarpeita. Nyt oli vuorossa lopputuotteen luominen. Tämä tapahtui siten, että hän photoshoppinsa avulla siirsi ruudulle yhden naisen pään...puseron...leningin ym ym ym ja lopulta käsilaukun ja ehkäpä viellä Cherbourgin sateenvarjonkin. Jäljellä oli vain tulostus paperille. En tiedä voiko tätä enää pitää valokuvaustaiteena vai pitäisikö keksiä jokin uusi nimike. Vastaavasti ainakin tietokone-taitavimmat meistä voisivat vanhoista veturikuvistaan luoda täysin uusia tyyppejä; Ukko-Pekasta parannettu 4 - 8 - 2, ja Ristosta vaikkapa erittäin tehokas Mallet- veturi! |
|
| 18.05.2013 16:13 | Arto Hellman: | On se manipulointi ainakin nettikuvaksi helppoa. Minulla on päinvastainen kokemus täältä. Aikanaan kun aloitin kuvien lisäämisen tänne, laitoin kuvan pikajunasta juuri ison ukkoskuuron jälkeen. Ne, jotka ovat huomanneet, tietävät, että usein ukkosta edeltää tai sen jälkeen tulee "keltainen hetki". Tämän yhteisön mukaan minulla oli nappulat kaakossa. Eivätkäpä monet ole huomanneet sitäkään, että talvella auringonpaisteessa hanki voi sinertää, ihan oikeasti. |
|
| 18.05.2013 17:01 | Jarno Piltti: | Einari Kaskimiehen kirjassa Valtionrautatiet (WSOY 1935) on hieman arvoituksellinen potrettikuva K5-veturista: Jumpo jonka numeroksi on retusoitu 886. Ja seuraavana kuvana on K3 910, ei kuitenkaan sama ruutu kuin tässä, ilmeisesti kuitenkin samasta kuvaustilanteesta. | |
| 18.05.2013 17:31 | Ilkka Hovi: | Retusoinnista viis, mutta varoventtiilin avaus on jäänyt kuvaan. Olisikohan kuvassa Ackermann varoventtiili? | |
| 18.05.2013 21:38 | Martin Hillebard: | Vanhaan aikaan värille kuvattaessa, vuorokauden ajalla oli suuri merkitys. Aamuisin valo oli varsin punaista; Keskipäivällä sini- tai valkovoittoisempaa. Iltapäivää kohti taas punastui. Silmällä ei sitä nähnyt sillä aivokoneistomme oikaisi värivirheeen opittua todellisuutta vastaavaksi. Keltainen hetki on minulle uutuus. Toisaalta,kuvasin itsepintaisesti vielä erittäin myöhään mustavalkoiselle. |
|
| 29.08.2014 22:55 | Reino Kalliomäki: | Kuva on myös Lokomon tuotekuvastossa, postikorttikokoisia kuvia on liitetty "vihoksi" messinkisillä ruuvinapeilla. Useimmat kuvat ovat lempeästi retusoituja. Toisessa vihossa on moottori- ja kapearaidevetureita. Vihot siis saattoivat olla erilaisia. |