13.08.1994 / Pihlajavesi

13.08.1994 Pihlajaveden siivet viimeisiä aikojaan antamassa opasteita junaliikenteelle. Uudet valo-opastimet on jo asennettu, mutta odottavat vielä naama penkassa käyttöönottoa.

Kuvan tiedot
Liikennepaikka: Pihlajavesi
Kuvaaja: Juha Kutvonen
Lisätty: 25.06.2013 11:27
Muu tunniste
Rautatieinfra: Opastin
Sijainti: Asemalla/Ratapihalla
Vuodenajat: Kesä

Kommentit

25.06.2013 18:43 Ville Mäki-Tuuri: Oliko muilla Haapamäki-Seinäjoki -osuuden väliasemilla vielä siipiä pystyssä tuossa vaiheessa?
25.06.2013 19:30 Hannu Lehikoinen: Ähtärin siivet taisivat hävitä samoihin aikoihin. Myllymäellä ja Tuurissa oli siivet vielä muutamaa vuotta aiemmin, mutta ne olivat muistaakseni hävitetty jo tässä vaiheessa.
25.06.2013 20:01 Samppa Maunuksela: Eikö 1994 hävitetty myös Korkeakosken siivet? Mites Alavus, oliko siellä siivet, epäilisin samaan kesään niiden kadonneen? Haapamäestä en sano mitään mutta sieltä ne taisivat kadota aiemmin...
25.06.2013 20:07 Pasi Utriainen: Joskus on tullut ihmeteltyä, minkä vuoksi siipi-opastimet ovat olleet noin korkeita verrattuna valo-opastimiin. Luulisi, että vähän matalammastakin varresta nuo olisi huomannut ajoissa.
25.06.2013 20:17 Jouni Hytönen: Alavudellahan oli valo-opastimet jo siihen aikaan, kun muualla Haapamäen ja Seinäjoen välillä oli vielä siipiä. Onkohan Alavudella ylipäätään ollut siipiopastimia? Haapamäen eteläpäästä taisivat lähteä syksyllä 1989. Pohjoispäässä oli jäljellä vielä keväällä 1990. Eikö siipiopastimen korkeudessa ole se ajatus, että muoto näkyy taivasta vasten vielä hämärässäkin?
25.06.2013 23:32 Samppa Maunuksela: Jotenkin muistelisin että Alavudella on ollut valot pitkään, toinen vaihtoehto voisi olla että siellä oltiin ilman opastimia verraten kauan.
26.06.2013 07:51 Hannu Lehikoinen: Kun keskustelu laajenee muitakin Haapamäki-Seinäjoki-liikennepaikkoja koskevaksi, niin koetetaanpa listata jossain vaiheessa opastimilla varustetut liikennepaikat:

Haapamäki: Kampiasetinlaitteet molemmissa päissä ja siipiopastimet. Purettu Jounin kirjoittaman mukaisesti eteläpäästä 1989 ja pohjoispäästä 1990. Korvattu silloin "köyhän miehen pakkilaitoksella" eli vaihde- ja opastinturvalaitoksella, jossa oli valopääopastimet ja varmistuslukoilla lukitut vaihteet junakulkutieraiteilla. Edelleen korvattu Mipron asetinlaitteella 2004.

Pihlajavesi: Kampiasetinlaite ja siipiopastimet, jotka korvattiin kuvassa näkyvään tapaan nykyisen opastinjärjestelmän opastimilla. Kampiasetinlaite purettiin 1998 Mipron "vähäliikenteisten ratojen liikenteenohjausjärjestelmän" protoasetinlaitteen tullessa käyttöön 1998. Protoasetinlaite korvattiin sarjavalmisteisten kanssa samantyyppisellä 2007. Protoasetinlaitteen aikaan pääraidevaihteet 1- ja 2-raiteen välillä olivat aukiajettavia (vaihteet johtivat Haapamäen suunnasta aina raiteelle 1 ja Seinäjoen suunnasta raiteelle 2). Asetinlaitemuutoksen yhteydessä vaihteisiin sähkökääntölaitteet.

Valkeajärvi: Vaihde- ja opastinturvalaitos valo-opastimilla lyhyen aikaa käytössä 60- ja 70-lukujen taitteessa. Näitä laitoksia rakennettiin nopeaan tahtiin 60-luvun lopulta alkaen antamaan lisäturvaa usealle kohtauspaikalle, jolla ei ollut asetinlaitetta. Valkeajärven laitos lienee purettu varsin pian Parkanon radan avaamisen jälkeen.

Myllymäki: Kampiasetinlaite ja siipiopastimet, jotka purettiin 80- ja 90-lukujen taitteessa.

Inha: Kampiasetinlaite ja siipiopastimet, jotka lienee purettu joskus Parkanon radan avaamisen jälkeen.

Ähtäri: Kampiasetinlaite ja siipiopastimet. Siipiopastimet korvattu valo-opastimilla samoihin aikoihin tämän kuvan ottamisen kanssa. Kampiasetinlaite korvattu Mipron protoasetinlaitteella 1999. Proto korvattiin sarjavalmisteisella 2008. Sähkökääntolaitteet pääraidevaihteissa jo protovaiheessa. Kuriositeettina mainittakoon, että Ähtärin kampiasetinlaite ehti olla 1998-1999 yksi niistä harvoista kampiasetinlaitteista, joilla on ohjattu JKV:lla varustettuja opastimia.

Töysä: Kampiasetinlaite ja siipiopastimet, jotka lienee purettu joskus Parkanon radan avaamisen jälkeen.

Tuuri: Kampiasetinlaite ja siipiopastimet, jotka purettiin 80- ja 90-lukujen taitteessa.

Alavus: Vaihde- ja opastinturvalaitos valo-opastimin 60- ja 70-lukujen vaihteesta vuoteen 1999, jolloin korvattiin Mipron protoasetinlaitteella. Proto korvattu sarjavalmisteisella 2008. Protossa pääraidevaihteet käsikäyttöisiä, nykyisin sähkökääntölaitteet. Joidenkin vanhojen dokumenttien mukaan Seinäjoen päässä olisi ollut siipiopastin jo ennen kampiasetinlaitteen käyttöönottoa. Olisiko ollut asetinpukilla asetettava opastin ilman muita riippuvuuksia. Olen itse päätellyt, että järjestelyllä olisi suojattu vesitystä. Vastaava järjestely saattoi olla myös Myllymäellä Haapamäen puoleisessa päässä.

Sydänmaa: Vaihde- ja opastinturvalaitos valo-opastimin 60- ja 70-lukujen vaihteesta 80- ja 90-lukujen vaihteeseen.

Koura: Tästä ei ole muistikuvaa. Taisi olla opastimet jossain vaiheessa. Veikkaisin vaihde- ja opastinturvalaitosta.

Rahkola: Kampiasetinlaite ja siipiopastimet. Lienee purettu samaan aikaan Rahkola-Etelä-Seinäjoki-kaksoisraiteen kanssa.

Seinäjoen osalta en lähde arvailemaan. Nykyinen releryhmäasetinlaite rakennettu 80-luvulla ja se on korvannut useamman vanhan asetinlaitteen, joista ainakin osa on ollut siipiopastimilla varustettuja kampiasetinlaitteita. Etelä-Seinäjoella on ollut jonkinlainen turvalaitos Parkanon radan avaamisesta Seinäjoen nykyisen asetinlaitteen rakentamiseen saakka.

Korjatkaa ja täydentäkää, kiitos!
26.06.2013 07:53 Hannu Lehikoinen: Samppa: Korkeakosken siivet on hävitetty samoihin aikoihin Pihlajaveden ja Ähtärin kanssa. Itse asiassa silloin taidettiin rakentaa nykyinen opastinjärjestelmä koko välille Orivesi-Seinäjoki. Ennen muutosta tilanne oli varsin kirjava. Korkeakosken kampiasetinlaite hävitettiin vasta 2004.
26.06.2013 09:09 Panu Breilin: Kourassa on ollut siivet vielä 1978 jolloin miehitys päättyi. http://vaunut.org/kuva/52810
26.06.2013 09:11 Jouni Hytönen: En ehtinyt kirjoittaa, että sijoittaisin myös panokseni siiville Kouran tapauksessa. :) Tuurista ei ole mitään näköhavaintoja, vaikka siitä ehdinkin matkustaa ennen opastimien purkamista.
26.06.2013 09:59 Hannu Lehikoinen: Korjataan tietoa Pihlajaveden aukiajettaviin vaihteisiin liittyen: Haapamäeltä tultiin aina raiteelle 2 ja Seinäjoelta raiteelle 1.
26.06.2013 22:13 Ville Mäki-Tuuri: http://vaunut.org/kuva/12467 tämän mukaan Kourassa on ollut miehitys vielä -80 ja ainakin keväällä -81 otetussa kuvassa kammetkin on vielä näkyvissä. Tuurista lienevät hävinneet miehityksen myötä -87. Harmillisen vähänlaisesti dokumentoitu koko rataosa.
27.06.2013 00:50 Panu Breilin: Radan varrella -kirjassa mainitaan, että miehityksen päättymispäivä Kourassa olisi 28.5.1978.
01.07.2013 07:49 Pauli Ruonala: Miksi siipi-opastimet ovat olleet noin korkeita verrattuna valo-opastimiin: Virallinen ohje siipiopastimen sijoittamisesta sanoo että siiven tulee näkyä veturiin silhuettina taivasta vasten. Siipiopastin oli 6...12 m maston päässä, joillakin paikoilla, kuten Kotkan asemalla, käytettiin jopa 14 m mastoa. Lähde: Resiina-lehden opastinartikkelisarja v. 2005.

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!