??.07.1986 / Jämsänkoski
??.07.1986 Höyryveturi Jämsänkosken veturitalleilla
Kommentit
| 30.09.2013 08:22 | Teppo Niemi: | Tämä veturihan on Museorautatieyhdistys ry:n omistama leveäraideveturi, joka nykyisin on Haapamäen höyryveturipuistossa maalattuna siihen väritykseen, joka sillä on ollut tultuaan ensi kertaa liikenteeseen. Veturin viimeisestä maalauksesta on kulunut kohta jo neljännesvuosita. Mutta säilyneekö tämä veturi Suomessa? Ainakin jokin vuosi sitten oli suunitelmia, että tämä myytäisiin ulkomaille. |
|
| 30.09.2013 11:54 | Martin Hillebard: | Olisi kiinnostava kuulla hieman tämän veturin "elämänkertaa". Ilmeisesti teollisuus-veturi vai onko ollut myös julkisessa liikenteessä? | |
| 30.09.2013 12:35 | Teppo Niemi: | Muistaakseni tämän veturin elämankaarta on selvitetty useammassakin Resiina-lehdessä. Ja veturin omistajan kautta luulisi olevan saatavissa myös lisätietoja | |
| 30.09.2013 13:23 | Martin Hillebard: | Tuossa oikealla näkyy rakennelma, joka vaikuttaa höyrykattilalta nk. pystykattila -mallia. Olisiko se käyttänyt jotakin stationääristä höyrykonetta, tai ehkä pumppua? Ylempänä näkyvä lieriö on aivan ilmeisesti vesisäiliö - tämän pikku kattilan tarpeiksi?? Veturille se tuskin on vettä antanut, on siihen tarkoitukseen liian pieni, ja epäkäytännöllisen matalalla. Vaikka näkeehän sitä joskus, hyvinkin omaperäisiä teknisiä ratkaisuja, ja myös rautatie-miljöössä. (Käyttäjä muokannut 30.09.13 13:25) |
|
| 30.09.2013 14:07 | Mikko Herpman: | Mahtaisiko erikoisen näköinen rakennelma liittyä tallin lämmitykseen.. Ehkä vapaakierrolla alunperin.. Lämpötilaerolla saatavaa paine-eroa ja vesi kiertämään pattereissa.. Vaan olisikohan tuonne lisätty myöhemmin kiertovesipumppu, sen näköinen "purkki" näyisi olevan yhdessä pystysuuntaisessa putkessa. Näkyy olevan myös jälkiasennettu ilmeisesti sähkövastus kattilan kylkeenkin... Jos tätä katselee joku lvi-guru niin voinee arvata paremmin. |
|
| 30.09.2013 14:40 | Jari Kuusinen: | Kattila on joka tapuksessa VR:n Helsingin konepajan valmistama vuodelta 1919, mikä ilmenee kattilan valmistuslaatasta. Samaiseen laattaan on painettu näemmä myös koettelupäivämääriä, jollaisia ovat mm. 29.11.1941, 22.3.1945 ja viimeisin lienee 1972. Tuosta vesisäiliön ylälaidan putkista alempi haarautuu kahteen suuntaan: jonnekin lattian alle, sekä keskelle veturitallia, jonka päässä on jonkinlainen liitin - ehkä juuri nimenomaan höyryn saamiseksi? Tai siis haarautui. Hienon järjestelmän putkilinjoja on tämän kuvan jälkeen katkottu ja patteritkin poistettu yhtä lukuun ottamatta. Lopulta talli joutui tuhopolton kohteeksi 20.07.2013, mutta kattila taitaa yhä seisoa vahvana ja uskollisena omalla paikallaan. Myös Kairokosken veturitallissa oli samanlainen kattila sekä vesikeskuslämmitys. | |
| 30.09.2013 21:13 | Lasse Hinkkanen: | Tämä veturitalli oli kaavailtu rakennettavaksi Jämsään, mutta sinne ei olisi saanut vettä kovin helposti. Näin ollen se rakennettiin Jämsänkoskelle VR:n vetureita varten. Myöhemmin tämä palveli tehtaan veturitallina ja sen jälkeen ratapuolen koneiden tallina. Tuossa kattilassa näkyisi olleen joskus pieni öljypoltin. Talli oli käyttämätön silloin kun sen kattorakennelmat paloivat ja seinät jäivät pystyyn. | |
| 23.02.2014 01:06 | Jari Kuusinen: | Mainittakoon sellainen pieni yksityiskohtainen tieto, että veturitalli löysi uuden omistajan heti palon jälkeen - tulipalo kun vauhditti veturitallin kiinnostavuutta ostajien silmissä! :) | |
| 31.12.2014 09:44 | Pauli Ruonala: | Kuvassa entinen Deutsche Reichsbahnin T9- eli 91-sarjan höyryveturi 91 406 (Schichau 1902/1184). Konepaja F.Schichau toimi Saksassa Elbingin kaupungissa, joka kaupunki kuuluu nykyjään Puolaan ja on nimeltään Elblag. YPT osti Tubizelta Belgiasta 2 kpl 91-sarjan veturia, joihin Tubize teki raideleveysmuutoksen, uudet hytit ja vesisäiliöt. Vetureissa on osia muistakin saman sarjan yksilöistä, mm. kattila ei ole alkuperäinen. Veturit tuotiin Valkeakoskelle osina 1949 ja ne koottiin tehtaalla. Ykkösen koeajo oli 9.7.1949 ja kakkosen syyskuussa 1949. Vetureille valmistui uusi veturitalli 1950. Veturit toimivat koko Suomen käyttöikänsä Valkeakoskella vaihtovetureina. Ykkösellä vedettiin Turku - Valkeakoski öljyjunia VR:n lakon aikana 1956, veturissa oli mukana VR:n "luotsi". Ykkönen vietiin 1963 alkukesästä tavarajunan perässä Jämsänkoskelle, missä sitä ei käytetty kertaakaan. Kakkosen käyttö loppui 1967 ja se romutettiin 1968 tai -69. Kakkosen alkuperäinen numero ei ole tiedossa. Lähde Resiina 4/2000, 2/2006, 3/1991, 3/1988 | |
| 31.12.2014 12:12 | Eljas Pölhö: | Minulla on kirjattuna, että ykkönen hinattiin Jämsänkoskelle heinäkuussa 1963 ja "hylättiin" (mitä sitten tarkoittaakaan käyttämättömän veturin kohdalla) lokakuussa 1966. Kakkonen on kirjattu valmistusnumerolla Hohenzollern 2576/1910 (mutta ainakin 2574 olisi myös yhtä mahdollinen ja varmaan muutama muukin). Varmasti se oli liikenteessä 5.10.1967. Se romutettiin Lielahdessa joulukuussa 1969. Sain joskus 60-luvulla valokopioitua jommankumman veturin korjauskertomuksen ja laivauspapereita Tubizelta. Ei ole kyllä aavistustakaan missä ne voisivat olla ja olisivatko tuon ikäiset valokopiot edelleen luettavissa vaikka löytyisivätkin. Alla on tiedot mitkä olen käsin siirtänyt toiselle paperille ja yhdistänyt veturin katsastustietoihin. Veturi 1: Hohenzollern AG, Düsseldorf 2505/1909 Poistettu käytöstä 1944 Korjattu S.A. Les Ateliers Metallurgiques Tubize 1948-49 Yhtyneet Paperitehtaat Oy n:o 1, kattila rek. n:o K 11191 Valkeakoski 9.7.1949 Jämsänkoski 7.1963, hylätty 31.10.1966 Katsastettu: TK 9.12.1949; 9.1.1953; 5.6.1959; 26.10.1960 SK 24.2.1956 Käyttökats. 18.1.1951; 24.2.1952; 3.2.1954; 4.3.1955; 19.9.1956; 11.3.1957; 14.1.1958; 15.9.1961; 7.11.1962 Katsastuskirjoista poimittua: Voimaluku 5,9m3 x 107 m2 x 12 kg/cm2 = 7550 Tulipinta 107 m2 Arinapinta 1,5 m2 Putket 209 kpl Tulipesä kuparia Vesilaseja 1 kpl 12/16 mm Varoventtiilejä 2 kpl 15 mm jousikuormitus kevennysvipuineen Imureita 2 kpl Työpaine 12 kg/cm2 Veturi 2 (tiedot kerätty ja havaittu 5.10.1967 by TAE & TK): Kattilamerkinnät: valmistenumero 2576/1910 Katsastukset: 12.9.1949; 9.1.1953; 5.5.1959 ja 27.4.1965 Kattilan työpaine 12 kp/cm2 ja täytöstila 5,4 m3. Kattilassa oli kuparinen tulipesä. Märkähöyrykattila. Yksi vesilasi ja vuotoputket. Valtaventtiilin avausvivusto oli sijoitettu kattilan takalevyyn pystysuoraan liikeasentoon (vrt. Pr2). Kivihiilipolttoinen, kapea piippu Maalaus oli vihertävä, jossa punaisia raitoja. Luistiliikuntakoneisto: Heusinger, tasoluistit. Polttoainesäiliö takana, vesisäiliöt sivuilla ja alla. Varusteet: Ilmapumppu, sähkövalo, 2 varoventtiiliä. Havaintopäivänä veturissa oli kaksi VR:n imuria (keskenään erimerkkiset). Alkuperäiset imurit olivat varastossa monimutkaisesta rakenteesta johtuneiden häiriöiden ja kulumisen takia. Luistit ja sylinterit voidellaan keskusvoitelupumpulla hytistä. Kattilatehoksi ilmoitettiin 700 hv ja kyljessä oli nopeusmerkintä 60 km/t. Vetupyörien halkaisija n. 1400 mm, työpaino 72-74 t. Yhteisesti huomataan, että kummankin veturin kaksi ensimmäistä täyskatsastusta on merkitty samalle päivämäärälle. |