??.??.1920 / Pölhöjoki, Antrea

??.??.1920 Kenties 1920-luvun alussa kuvatussa postikortissa (valokuva, jossa on postikorttiviivoitus) kulkee pitkä henkilöjuna peltomaiseman halki. Junaa näyttäisi vetävän H7- eli myöhemmän Hv4-sarjan veturi (korjatkaa, jos olen erehtynyt!). Sen perässä on umpitavaravaunu, pitkä lanterniinikattoinen telimatkustajavaunu, kolme kaksiakselista vaunua, konduktöörinvaunu ja vielä ainakin viisi kaksiakselista. Kuvauspaikassa ei valitettavasti juuri ole erikoistuntomerkkejä, jollei junan puolivälin paikkeilla näkyvää pientä siltaa lasketa. Siksi en välttämättä edes kuvittele, että kuvaa voisi paikallistaa tarkalleen. Junan pituuden ja kokoonpanonkin vuoksi ajatus harhailee kuitenkin jonnekin pääkaupungin lähistölle. Jos jollakulla on parempia ideoita siitä, missä päin Suomea olisi 1900-luvun alkukymmeninä voinut kulkea tämäntapaisia pitkiä henkilöjunia, niitä otetaan kiitollisena vastaan. Postikortti on kulkematon, joten sitä kautta ei saa minkäänlaista vihjettä kuvauspaikasta. - Kuvauspaikka siirretty Karjalaan keskustelun perusteella. Kiitokset tunnistuksesta!

Kuvan tiedot
Liikennepaikka: Antrea Kuvauspaikka: Pölhöjoki
Kuvaaja: Tuntematon (Lisännyt: Timo Salminen)
Lisätty: 02.10.2013 20:04
Muu tunniste
Sijainti: Linjalla
Vuodenajat: Kesä

Kommentit

02.10.2013 22:08 Martin Hillebard: Aika erikoista on, että silmä ei erota rautatietä seuraavaa puhelinlinjaa. Ainakin pääkaupunkiseudulla näiden lankaparien määrä lisääntyi melko nopeasti maamme itsenäistymisen jälkeen.
02.10.2013 22:38 Hannu Peltola: Syystä tai toisesta minulla tuli mieleen vanha Karjalan rata. Radalla on ollut ainakin paikka paikoin pitkiä pengerryksiä, joissa rata on ympäröivän pellon yläpuolella. Puhelinlangat voivat olla junan toisella puolella.
02.10.2013 23:48 Ari Palin: Kuva ei sovi ainakaan Helsinki - Riihimäki -välille, koska se oli jo 1920-luvulla kaksiraiteinen. Kilometripylväästä päätellen juna on menossa poispäin Helsingistä, jolloin valon suunta sulkee oikeastaan koko rantaradan pois. Kasvillisuus ja taustalla näkyvät maaston muodot sopisivat hyvinkin Karjalaan.
03.10.2013 08:54 Tapio Nikula: Ratapenkereessä on myös hämmästyttävän vähän kasvillisuutta. Olisiko melko uutta rataa kuvan ottamisen hetkellä.
03.10.2013 13:14 Timo Salminen: Mielenkiintoisia näkökohtia. Puhelinlinjaa minäkin silmilläni alusta asti olen etsinyt vaan ei näy. Täytyy siis olla junan takana. Sillan varjosta voisi ehkä tosiaan päätellä radan yksiraiteiseksi. Lisättäköön vielä varmuuden vuoksi, että kuvan ajoitus on pelkkä oletus. Terminus post quem on 1912, jolloin ensimmäiset H7-veturit tulivat käyttöön - jos siis tunnistukseni kuvasta osui oikeaan.
03.10.2013 19:43 Ari Palin: Itse katsoin, että sillan varjon oikeassa reunassa on myös maatuen reuna, ja maatuen leveydestä päättelin radan yksiraiteiseksi.
03.10.2013 22:25 Jarmo Pyytövaara: Antrea, Pölhöjoki.
04.10.2013 07:52 Timo Salminen: Jarmolla on siis ilmeisesti varma tieto sijainnista, kenties samanlainen kuva, johon paikka on merkitty?
04.10.2013 10:42 Eljas Pölhö: Pölhöjoen sillasta listataan kaksi postikorttia, mutta minulla ei niitä ole, joten en voi verrata
http://www.netti.fi/~kpaanane/rese.htm

Työkoneellani ei ole 20-luvun sijoituslistoja, joten H7 (Hv4) todennäköisyys jää huomiselle tarkastelulle. Pari vuotta aikaisemmin (1916) Karjalan radalla ei liikkunut noin raskasta vetokalustoa ja seuraava tällä koneella oleva lista kertoo, että 1937 Viipurissa ei ollut H7/Hv4 vetureita.
04.10.2013 15:47 Jukka Voudinmäki: Huuto.netissä on ollut kaupan postikortti, jossa on Antreasta samantapainen näkymä:
http://www.huuto.net/kohteet/luovutettu-​alue-antrea-rautatiesilta-ja-hoyryjuna-1​903/275310653
04.10.2013 18:38 Timo Salminen: Sillan lähellä kasvavat pensaat ainakin olisivat houkuttelevan samankaltaiset.
04.10.2013 22:36 Jarmo Pyytövaara: Paikalta löytyy ainakin 4 erilaista korttia. Painetussa Oy Launis Ab:n, n:o 409 kortissa on kuvapuolella teksti: Karjalan juna Pölhöjoella. Antrea. Sillan vasemmalla puolen oleva valkoinen lätkä on kilometripylväs, asema on vasemmalla ja hyvin lähellä.
05.10.2013 18:56 Eljas Pölhö: Lisäsin blogiini http://poelhoe.blogit.fi/ H7 (Hv4) sarjan sijoittelu ja ajokilometritiedot vuosilta 1920-1929 (kunkin vuoden heinäkuu). Blogin oikeassa reunassa "Sivut" ja siellä aika alhaalla Vetureiden sijoittelu.

Keräämistäni tiedoista käy aika yksiselitteisesti ilmi, että yhdistelmä 1920-luku - Pölhöjoen silta - H7 ei toimi, jotain pitää muuttaa. Ehkä todennäköisin muutos voisi olla veturisarja. Sarjat H4 ja H5 (Hk3) toimisivat kyllä ja tässä koossa niiden erottaminen H7:stä ei ole helppoa.
05.10.2013 20:07 Timo Oinonen: Kyllä tuosta kuvasta sen verran saa selvää että H7/Hv4 tuo ei ainakaan ole. Tässä veturissa on matalampi käyntisilta jonka muoto ja suuret lokasuojat näyttävät samoilta kuin Hk3:ssa. Hv4 on korkeampi käyntisilta ja lokasuojia siinä ei taida olla kuin korkeintaan nimeksi. Mielestäni veturi on siis Hk3 ja lukitsen vastauksen.
05.10.2013 20:33 Eljas Pölhö: H7/Hv4 oli korkeampi vasta veturista 524 alkaen, mutta se ei sinänsä muuta mitään. H4/H5 (Hk3) liikkui Karjalan radalla tuohon aikaan ja sikälikin se lienee oikeampi tunnistus.
05.10.2013 21:28 Ilkka Hovi: Minusta veturi on H7 (Hv4). Sylinterin sivulla on selvä paineentasausluistin pullistuma. Sitäpaitsi käyttöpyöräkerrasta näyttää lähtevän kaksi vaaleaa viivaa. Kiertohanki ja epäkeskotanko. Tämän perusteella päättelen että tässä veturissa olisi Walschertin luisti koneisto. Koska Hk2 (H3) ja Hk3 (H4 ja H5) ei ollut tätä luistikoneistoa ja koska pyörillä näyttäisi olevan "lokasuojat" päättelisin ettei veturi ole H6 eli Hk5, vaan H7 (Hv4)
05.10.2013 22:02 Timo Oinonen: Olisi pitänyt lukea Resiinan H1-7 artikkeli ennen kommentoimista, Siirryn H7- kannalle minäkin. :)
06.10.2013 13:56 Eljas Pölhö: Kyllä taitaa Ilkka olla oikeassa. Kun näin, ettei H7 esiintynyt Karjalassa lainkaan 20-luvulla, niin silmä lakkasi huomaamasta sitä puoltavia detaljeja. Sylinteristä en olisi varma, sillä H4/H5:ssä syntyy kaukaa katsottuna samanlainen valo/varjo-efekti juuri käyntisillan alapuolelle. Epäkeskotanko onkin sitten toinen juttu, jos sitä markkeeraava viiva näyttää alkuperäisessäkin kuvassa kuuluvan veturiin, niin H7 jää ainoaksi mahdollisuudeksi.

Jarmo vaikuttaa varmalta paikan suhteen, joten seuraava mahdollisesti muutettava tunniste voisi olla ajankohta. Kuva on joko 30-luvulta tai sitten autonomian ajalta. Alkuvuosinaan H7 käytettiin runsaasti Viipurin ja Pietarin välillä (joskin pääasiassa Pietarin paikallisliikenteessä), mikä myös selittää miksi niin moni veturi jäi Venäjälle/Neuvostoliittoon rajan sulkeutuessa. Vaikkei vetureita taidettu käyttää Karjalan radalla (Veturikatsahdus 1912...18 kertoisi oliko niitä Karjalan varikolla), niin satunnaisempikin käyttö olisi ollut paljon todennäköisempi kuin 20-luvulla Tampereelta tai Seinäjoelta käsin.

1936 kesäkuusta lähtien muutama vanhemman pään H7-vetureista oli Elisenvaarassa, joten silloin H7 Pölhöjoen sillalla olisi voinut olla yleisimmillään. Vaunuston takia pitäisin aikaisempaa ajankohtaa kuitenkin luultavampana.
06.10.2013 14:39 Eljas Pölhö: Juolahti mieleeni, että mikäli takaisin ostetut H7:t korjattiin Viipurissa, niin silloin niiden koeajot olisi tehty Viipuri-Antrea-välillä heinä-lokakuussa 1923.

Viipurissa vuonna 1913 oli veturit 519-523, joskaan eivät Karjalan rataa varten.
11.09.2019 18:25 John Lindroth: Harjoitelmana tuli mieleen suurentaa kuva.Ja kas siinä melkoisen selvästi käy ilmi ettei valmistuslaatta ole ovaali vaan suorakaide.Täten kyseessä lieneekin Lokomon valmistama H7 veturi ja ajankohta aikaisintaan 1926.
(Käyttäjä muokannut 11.09.19 18:27)

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!