20.05.2013 / Lian, Trondheim, Norja
20.05.2013 Linke-Hofmann-Buschin valmistamalla vempeleellä pääsi Trondheimissa vuonon ääreltä hieman korkeammalle. Etuovet ovat kutsuvasti auki paluumatkaa ajatellen - kuljettaja tarkistaa matkaliput kyytiin nousevilta matkustajilta.
Kommentit
| 08.12.2013 12:44 | Arto Hellman: | Raitiovaunu | |
| 08.12.2013 15:29 | Tunnus poistettu: | Raitiovaunupa hyvinkin. Ne on kelpuutettu tälle foorumille, mutta kuka osaa selittää, mikä raiteilla kulkevaisesta tekee sporan ja toisesta stoken? | |
| 08.12.2013 15:43 | [Tunnus poistettu]: | Lainsäädäntö, tekninen rakenne, historia, mitä termiä liikennöivä yhtiö haluaa käyttää. Joku näistä;) | |
| 08.12.2013 15:52 | Jimi Lappalainen: | Ehkä Arto halusi täsmentää kuvatekstin vempele (tai miksei: v e m m e l ? ) -sanan raitiovaunu -sanaksi. | |
| 08.12.2013 15:55 | Jyrki Längman: | Ja myös tunnisteissa sana raitiovaunu voisi näkyä | |
| 08.12.2013 16:34 | Jimi Lappalainen: | Sekin kävi mielessä ;) | |
| 08.12.2013 16:55 | Arto Hellman: | Halusin juuri täsmennystä ym. Mahdollisissa hauissa joskus sitten tulevaisuudessa täsmälliset tunnisteet tms. ovat arvossaan. | |
| 08.12.2013 18:14 | Joni Lahti: | Oikeastaan tuo on nivelvaunu eli kaksoisraitiovaunu eli tuttavallisesti diaspora... Tunnisteet kuntoon -kampanja voitaisiin aloittaa vaikka vuoden vaiheessa. Jokainen täyttää omien kuvien vajaat taikka puuttuvat tiedot. Aikaa tietenkin kuluu, mutta lopputulos olisi arvokas lisä foorumille. |
|
| 08.12.2013 18:55 | Joni Lahti: | Vemmel on hyvä sana. Itse asiassa vemmel on sama kuin luokki tai luokka, osa työhevosen vetovarusteita se U:n muotoinen puinen kaari. Kalevassa kerrotaan Väinämöisen ja Joukahaisen kilpalaulannassa: ”,,,vesi tippui vempeleestä usva uuen aisan piästä rasva kiehui rahkehesta. ….. |
|
| 08.12.2013 21:01 | Kimmo T. Lumirae: | Markku: pitänee edetä niin, että raitiotie on rakennettu raitiotiekiskosta. Jos raitiotie käyttää tavallista kiskoa ja toimii, kuten raitiotie yleensä, ja sillä ajetaan raitiovaunuilla, on sekin raititiotie. Eli perimmiltään rautatie, jolla on tarkoitus ajaa raitiovaunulla, lienee raitiotie, ja muut ovat rautateitä. Ja tästä tuleekin kiva kehäpäätelmä, että laite, jolla on tarkoitus ajaa raitiotiellä, on tietysti sitten raitiovaunu! Mutta tämä määritelmä on vaikeampi pitää hämärtymättä ja kirkkaana, koska jotkut raitiovaunut ajavat esimetroina ja jotkut rautateillä (Karlsruhen malli). Samoin jotkut raitiotiet toimivat kuin rautatiet ja toisaalta, jotkut rautatiet (Sveitsin tietyt kapearaiteiset) toimivat kuin hieman pidemmän matkan raitiotiet. Jos jollakulla on heittää kehään vedenpitävä määritelmä, niin antaa tulla. Mutta ylläesitetyn valossa en usko, että sellaista edes voisi olla. |
|
| 08.12.2013 21:09 | Topi Lajunen: | Mä määrittelen siten, että raitiotie taipuu tarvittaessa vaivattomasti katuverkkoon kumipyöräliikenteen sekaan, liikennöiden tällöin näkemän varassa. Ei kuitenkaan ole sidottu yksinomaan tällaiseen liikennöintiin. | |
| 09.12.2013 07:11 | Kimmo Säteri: | Ohhoh! Enpä arvannut, millainen tunnistetietojen kommenttitulva tänne tuleekaan, kun mukahassuttelin nimittämällä tätä "vempeleeksi". :) | |
| 09.12.2013 10:48 | Juhana Nordlund: | Määrittelyn suhteen lienee myös hyvä muistaa, että tekninen näkökulma ei ole ainoa kriteeri. Myös juridiset jutut ovat keskeisiä, sillä raitioteiden ja rautateiden liikennöimissäännöt eivät ole samat. Osa "ihan selvistä maaseuturatikoista" saattaa sittenkin olla juridisesti rautateiden junia. | |
| 09.12.2013 11:11 | Kimmo T. Lumirae: | Tuo näkemän mukaan liikennöinti on tietysti hyvä havainto, Topi, mutta määritelmäsi mukaan noi Sveitsissä Churin kadulla kulkevat junat olisivat ratikoita. | |
| 09.12.2013 17:12 | Topi Lajunen: | Tutkailin ko. linjan kulkua Google Mapsista ja sen perusteella rohkenen väittää, ettei mainitut junat taivu _vaivattomasti_ katuverkkoon, vaan joutuvat käyttämään leveitä ja loivakaarteisia katuja. Raitiovaunu sen sijaan kykenee kääntymään tavallisessa korttelikaupungin kadunkulmassa poikkikadulle. :) | |
| 09.12.2013 18:05 | Kimmo T. Lumirae: | Kylläkyllä. Chicago North Shore and Milwaukee Railroad asetti 1941 kulkuun Electrolinerin, joka losotti North Shoren päärataa ja tuli loppumatkan Milwaukeen keskustan asemalle katuverkkoa pitkin, kadunkulmissa kääntyillen. Electroliner oli nelivaunuinen niveljuna, jossa oli vessat ja kahvila ja joka kulki 180 km/h, mutta jonka nopeus rajoitettiin 144 km/h:iin. Tämä ei todellakaan ollut mikään ratikka :) | |
| 09.12.2013 18:10 | Eljas Pölhö: | Ei kai Sveitsissä ole raitiovaunuja oikeasti? a) Lainsäädännöllisesti kaikki kadullakulkevat kiskotiet lasketaan sivuradoiksi (Nebenbahn) *alla vähän perusteellisemmin b) Liikennoitsijät itse kutsuvat firmojaan "Verkehrsbetriebe ..." tai Transports publics ..." c) jäljelle jää vain mutu-puoli, ulkomaalaisista ne näyttävät raitiovaunuilta * Lainaus Wikistä: "In der Schweiz werden Straßenbahnen in Art. 2 des Eisenbahngesetzes (EBG) als Nebenbahnen definiert. Gesetzliche Regelungen, welche Straßenbahnen betreffen, finden sich auf Bundesebene unter anderem in der Verordnung über Bau und Betrieb der Eisenbahnen (Eisenbahnverordnung, EBV), in der Signalisationsverordnung (SSV) sowie in Art. 48 Regeln für Strassenbahnen des Strassenverkehrsgesetzes (SVG), in dem festgehalten ist: „Die Verkehrsregeln dieses Gesetzes gelten auch für Eisenbahnfahrzeuge auf Straßen, soweit dies mit Rücksicht auf die Besonderheiten dieser Fahrzeuge, ihres Betriebes und der Bahnanlagen möglich ist.“ Mot ;) |
|
| 09.12.2013 18:30 | Topi Lajunen: | Kyllä tuon Electrolinerin voisi tulkita olevan varsin pikaraitiotiemäinen. Jenkeissä kaikki on suurempaa, pikaratikatkin. :P (Kyllä, ymmärrän myös hyvin, miksi tuota voisi kutsua täysiveriseksi rautatieksi.) | |
| 09.12.2013 18:59 | Heikki Kannosto: | Nämä on onneksi museoitu: http://en.wikipedia.org/wiki/Electroliner | |
| 09.12.2013 22:18 | Jorma Rauhala: | Jos "juna" pystyy kääntymään kadunkulmissa, niin onko se "raitiovaunu"? Sittenhän esimerkiksi Pariisin metro on ratikka. Keskustan vanhat metrolinjathan on aikoinaan rakennettu kadulle tavallaan ensimmäiseen kellarikerrokseen kaiva-ja-täytä -menetelmällä. Pariisin metrolla kulkiessa huomaa helposti, vaikka "ulkona" onkin pimeää, kuinka se kääntyy kadunkulmissa ja opaskarttaa seuraten pysyy melko hyvin selvillä missä oikeasti mennään. Electroliner kuului kategoriaan "Interurban", ei "trolley". Interurbaanit olivat aikansa tram-traineja, pikaratikoita, eli taajamien ulkopuolella paahdettiin täysillä ja taajamissa ajettiin perinteisellä ratikkatyylillä katuja pitkin. Osalla Interurban-yhtiöistä oli myös short-line -tavaraliikennettä, eli useinmiten steeple-cab (tapuli/keskihytti) vetureilla ajettiin main-line -höyryrautateiden suurilta ratapihoilta lyhyehköjä syöttötavarajunia sivummalla olleiden asiakkaiden raiteistoille. Sähköistettyä kevyemmin kiskotettua Interurban-rataa hyödynnettiin siten monipuolisesti. Interurbaaneilla oli myös pakettiliikennettä yms. kevyempää kappaletavaraa varten matkustajavaunun tyylisiä sähkömoottoritavaravaunuja. (Löyhä vertaus Suomeen: DmG7.) |
|
| 10.12.2013 02:47 | Topi Lajunen: | Pariisin metro ei kuitenkaan käänny kadunkulmassa muun liikenteen seassa maan pinnalla, mikä oli meikäläisen alkuperäisen "ratikkamääritelmän" yksi vaatimus. (Oletan siis, että viittasit siihen.) | |
| 10.12.2013 14:49 | Martin Hillebard: | Tukholman maanalainen "Tunnelbana" sai alkunsa 1930-luvulla, kun eräs tärkeä raitiotielinja päätettiin panna maan alle kaivamalla auki niinikään tärkeä pääkatu, ja perästä betonista katto päälle ja "Götgatan" takaisin käyttökuntoon. 1950-luvulla rakennettiin ensimmäiset oikeat metrolinjat, ja nekin kulkivat kantakaupungin "Staden inom tullarna" pääväylien alla ja vasta esikaupunkeihin matkaa jatkettiin pinta-ajossa. Totta, vanhimmalla linjalla matkustaessaan tuntee lähimain kehossaan missä mennään. Siitä on joskus liki koomisia seurauksia. Kanssamatkustaja: - Martin... Missäs se Tukholman Kaupunginkirjasto sijaitseekaan? Minä (lähestytään juuri asemaa Rådmansgatan ja "Sveavägenin" alla): - Tuossahan se on ylävasemmalla (osoittaen koko kädellä sinnepäin). Tällä hetkellä täysremontissa oleva LIDINGÖBANA oli ainakin menneinä vuosina tyypillinen Interurban. Se luokiteltiin juridisesti rautatieksi, mutta vaunut olivat teknisesti katsoen raitsikoita liite(+ohjaus)vaunuineen, varustettu suuntavilkuilla ja liikennöivät Lidingön sillan korvalta Tukholman keskustaan saakka katuja myöten, Saarella rata kulki omalla penkalla ja jopa ohi metsien niittyjen ym. Metron valmistuttua "Ropsten"iin Tukholman puolen ratajakso purettiin mikä itse asiassa mutkisti kaupunkimatkaa, kunnon saarelaisille. 1970-luvulla radalla liikennöi myös lyhykäisiä tavarajunia, vetureita oli kaksi juuri mallia Steeplecab. Hiljattain paana uudelleen-luokiteltiin raitiotieksi. Espanjasta on tilattu uudet vaunut ne pitäisi saapua joskus ennen ensi vuoden 2014 loppua. |