07.02.2014 / Kuurila

07.02.2014 Niemen kartanon/Kuurilan metsäradan Neumeyer 36/24.Niemen kartano oli pinta-alaltaan 6243 h , josta Kuurilan säteri oli 668 h, viljeltyä 450 h. Kuva liittyy Lokomon kapearaiteiset - listaan. Kuva siis otettu 1924-29. V. Metsäradalla oli myös maatalousliikennettä sivutiloilta. Raideleveys 750 mm.

Kuvan tiedot

Kuvauspaikka: Kuurila

Kuvaaja: (Lisännyt: Reino Kalliomäki)
Lisätty: 07.02.2014 22:33

Muu tunniste
Sekalaiset: Kapearaiteinen

Yksityisveturit
Muu:

07.02.2014 23:05	Simo Virtanen:	Eri lähteiden mukaan metsäradan rakennutti Niemen ja Kuurilan kartanoiden isäntä Bertil Lönnholtz. Niemen kartanon isäntä on nykyisinkin Lönnholtz. Lönnholtzit olivat ostaneet kartanon Blåfieldin konkurssipesältä jo vuonna 1869 eli tuo viittaus Lielahti Oy:öön ja Ahlströmiin olisi syytä jotenkin perustella, varsinkin kun Lönnholtzit olivat nimenomaan maa- ja metsätalouden harjoittajia, eivät teollisuusmiehiä (Kuurilan sahaa lukuunottamatta). http://www.hamewiki.fi/wiki/Niemen_karta​no
07.02.2014 23:41	Reino Kalliomäki:	Vaikea perustella. Tieto on peräisin "Isosta Tietosanakirjasta " 1938 - ja on ilmeisesti väärä. Paras poistaa
08.02.2014 07:01	Kari Haapakangas:	Halkovarasto kattoa myöten täynnä.
08.02.2014 14:00	Martin Hillebard:	Varoventtiilit höyrykuvun päällä vaikuttavat olevan aika wanhanaikaista mallia. En saa kuvasta riittävästi selvää mutta olisiko vastapainolla -varustettuja.
10.02.2014 19:13	Pekka Porkkakoski:	Veturi ostettiin Myllypellon radalta vuonna 1927.
10.02.2014 21:23	Heikki Jalonen:	Varoventtiileistä: vanhaa mallia ovat, mutta jousikuormiteisella (vetojousi) vivulla. Painovivulla oleva varo ei sovellu käytettäväksi liikkuvassa laitteessa.
10.02.2014 21:34	Heikki Jalonen:	Ehkä tässä samalla voisi myös kiinnittää huomiota valtaventtiiliin, joka on meillä harvinaista täysin kattilan ulkopuolelle sijoitettua rakennetta. On sinne sylintereihin mahtanut tulla lauhdetta melkoisesti varsinkin talven kylmillä keleillä, tippakannumiehelle on siis tarvetta lisäilemään säännöllisesti silinteriöljyä. Verratkaapa kuvaa Lokomon uudistamaan koneeseen, jossa on kuvun sisäinen valtaventtiili mutta edelleen ulkopuoliset höyryjohdot, joskin vankasti eristetyt.
10.02.2014 22:06	Martin Hillebard:	Joissakin näissä vanhoissa kuvissa näkee kapearaidevetureita, joissa tuo kattilan ulkopuolinen valtaputki on täysin ilman lämpöeristettä. Mitä veturin suunnittelija on ajatellut? Että polttoaine on ilmaista??
11.02.2014 16:10	Heikki Jalonen:	Strömforsin ruukin Krauss-veturissa (1905) on myös ulkopuolinen valtaventtiili, joskin kara menee kyllä höyrykuvun läpi. Rakenne taitaa siinä olla jonkinlainen kiertoluistiventtiili. Valtaputket ovat veturista kadonneet aikain saatossa jonnekin. Varoventtiili on vipu&puntti-mallia, mutta se näyttää selvästi myöhäisemmältä osalta, ehkäpä aikansa Ångtema-tarvikeliikkeestä hankitulta? Kooltaankin hieman isohko. Käykin mielessä, että olisikohan Strömforsin veturi palvellut viime töinään paikallaan jököttävänä höyrynantajana johonkin tarkoitukseen, vaikkapa rakennustyön tarpeisiin tai varsinaisen höyrykattilan remontin tuuraajana? Höyryn anto valtaventtiiliin yhdistetyn putkiston kautta?
12.02.2014 08:05	Pauli Ruonala:	Strömforsin veturi oli todella vuosien ajan läheisessä puutarhassa kasvihuoneen lämmityskattilana ja silloin siitä poistettiin valtaventtiili. Se siirrettiin nykyiselle paikalleen kahta kiskonpätkää pitkin työntäen, siirtämällä toinen pätkä aina toisen jatkeeksi. Ks. myös http://fi.wikipedia.org/wiki/Ruotsinpyht​%C3%A4%C3%A4n_tehdasrata
12.02.2014 13:57	Heikki Jalonen:	Kiitos tiedosta ja linkistä! Wikissä on myös kiinnostava jatkolinkki: vanhoja valokuvia sahan ja myös kapearaiteisen toiminnan ajalta. http://www.ekomuseo.net/saha_lautatarha_​ja_kapearaiteinen_rata.html Siellä on useampikin kuva veturista työssään. Käy selvästi ilmi, että varoventtiili on tosiaankin vaihdettu toiseen sitten kiskokulun päivien. Olisikohan niin, että lämmitystehtävässä höyryn paine on pidetty pienenä (varmaankin kirjavaatimuksen alentamiseksi/välttämiseksi) ja alkuperäinen varo ei ole ollut passattavissa tarpeeksi alas, joten tilanne on vaatinut pienemmällä paineella aukeavan varon asentamista. Valtaventtiili on sen sijaan mielestäni edelleen paikallaan, siitä lähtevät putket eivät.

Kirjoita kommentti

Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!