16.05.1888 / Välillä Seinäjoki asema–Helsinki asema
16.05.1888 Aikataulusta № 36, alkaen 16 toukokuuta 1888. Posttåg N:o 6 Östermyra – Tammerfors – Helsigfors.
Kommentit
| 23.01.2015 16:16 | Eljas Pölhö: | Sattumakuva. Nyt pisti silmään, että juna 6 kohtaa junan 451 kahdesti Seinäjoen ja Tampereen välillä. Se on ollut ilmeisen hidas (tavarajuna?) ja yöpynyt Keurulla (nyk. Haapamäki). Näin päättelen kohtausajasta 13:35 Orihvedellä ja 08:19 Töysässä. Nykyisin ei taida olla yhtään tapausta, että joku juna kohtaisi kahdesti samannumeroisen junan, vai onko? |
|
| 23.01.2015 17:17 | Petri Nummijoki: | Ainakin kesäaikatauluun 1959 asti tuollaisia esiintyi matkustajajunilla. Pohjoisen yöjunat P61/62 ja P65/66 kohtasivat siihen asti paluujunansa kahdesti. Pitkämatkaisilla tavarajunilla (esim. Helsinki-Oulu/Kemi) tätä esiintyi pidempäänkin. Tosin ne taidettiin koota matkan varrella useampaankin kertaan, joten alku- ja loppumatkan junalla ei välttämättä ollut muuta yhteistä kuin numero. | |
| 24.01.2015 03:55 | Niila Heikkilä: | Tulevaisuuden Suomessa voi olla mahdollista että kaksi matkustajajunaa ajaa ensin peräkkäin, sitten ne kohtaavat vastakkain, ja lopulta jälleen ajavat peräkkäin samaan suuntaan. Eli tavallaan kohtaavat peräti kolmesti. Missähän voisi olla tällaisen mutkikkaan juna-arvoituksen tapahtumapaikka? (Käyttäjä muokannut 24.01.15 04:04) |
|
| 24.01.2015 08:27 | Jouni Halinen: | En näitä asioita oikein ymmärrä, mutta voisiko se mennä niin, että ensin lähtee kaksi junaa peräkkäisillä vuoroväleillä Helsingistä kehäradan "lännen tai idän" lenkille. Kummatkin saapuvat lopulta Helsinkiin, toinen lähtee sitten "lännenlenkille", mutta toinen lähteekin "idänlenkille", jolloin ne kohtaavat matkan varrella, kummatkin palaavat jälleen Helsinkiin, ja sen jälkeen ko. junat lähtevät jälleen perättäisillä vuoroilla "idän tai lännen" lenkille. Voiko moinen johtua siitä, että kulkuajoissa voi olla (tätä en siis tiedä) eroja Helsinki-Huopalahti ja Helsinki-Tikkurila (tai päinvastoin) väleillä, Tikkurilasta Huopalahteen tai toisinpäin kulkuajat ovat varmaan aivan samat. Edelläolevilla "munklauksilla" näitä kulkuaikoja sitten tasataan. Mutta niikuin mainitsin, niin minulla on tämä rautatieaiheinen "nippelitieto" hiukan hakusessa, en vieläkään esim. ymmärrä mistä on "väännetty" termi "littera", joku osaa varmaan kertoa sen minulle?. | |
| 24.01.2015 12:52 | Eljas Pölhö: | "Littera" on Ruotsissa yleisesti käytetty nimitys kirjain-numeroyhdistelmistä, esim. rautatiekaluston sarjamerkeistä. Alunperin sana lienee latinaa tai siitä kielestä lähtöisin. Suomessa litteran käyttö saattaa vanhemmilla tuoda mieleen sen suomalaisen merkityksen, eli Puolustusvoimilta saadun kupongin, jolla sai ilmaisen matkan varuskuntaan tai sieltä pois. Uudempi käyttö taitaa olla pääasiassa ruotsalaisen ilmaisun lainaaminen, jotta ei tarvitse käyttää pitkää sanaa "sarjatunnus" tai "sarjamerkki". |
|
| 24.01.2015 13:52 | Topi Lajunen: | Alun perin sana littera tulee latinasta, tarkoittaen yksinkertaisesti: kirjain. | |
| 24.01.2015 14:06 | Niila Heikkilä: | Kyllä näin on Jouni, kehäradalla moinen voisi tapahtua. Lopullisia aikatauluja ei kai vielä tiedä kukaan ennenkuin aikataulukoeajoja päästään tekemään, mutta teoriassa voisi seuraavanlainen olla mahdollista: I ja P junat lähtevät Helsingistä samaan aikaan. Ajavat sitten rinnakkain Pasilaan saakka jossa erkaantuvat kukin omalle taholleen. Sitten lenkin puolessavälissä ne kohtaavat vastakkain ja lopulta samat junayksilöt ovat taas Pasilassa yhtä aikaa ja jatkavat rinnakkain kohti Helsinkiä. Koska lenkin eri suuntien ajoajoista eikä tulevista aikatauluista ole mitään tietoa, tämä perustuu vain arvaukseen että näin voisi joskus tapahtua, jos lenkin eri puoliskoilla kulkevat junat ovat juuri sopivasti myöhässä skenaarion toteutumiseen. |