17.05.2014 / Hinsnoret, Ruotsi

17.05.2014 17.-18.5. liikkui Gävlen ja Karlstadin välillä hieman erikoisempaa kalustoa: Järnvägsmusei Vännerin (JvmV) ja Svenska Järnvägsklubbenin (SJK) kevätretkijuna ohittaa Hinsnoretin junakohtauspaikkaa veturinaan O 214.

Kuvan tiedot

Kuvauspaikka: Hinsnoret Valtio: Ruotsi

Kuvaaja: Jouni Hytönen
Kuvasarja: Kuvia Taalainmaalta
Lisätty: 17.05.2014 21:30

Sähköveturi
Ulkomaat: 214

Muu tunniste
Sijainti: Asemalla/Ratapihalla
Ulkomaat
Vuodenajat: Kevät

17.05.2014 21:52	Jouni Hytönen:	Menosuunnassa tämä juna oli helppo löytää graafisista aikatauluista (nro 1503). Kulkee selvästi muita junia hitaammin ja pysähtelee pidempään. Paluusuunnassa ei ole aivan niin selvää. Myöntävätkö vaikka Eljas tai Martin olleensa mukana? :)
17.05.2014 22:01	Hannu Peltola:	Tämä vanhojen GDG:n vetureiden väritys on kyllä miellyttävä, ruotsalaiskalustoa parhaimmasta päästä! O-veturi olisi kyllä mukava nähdä ajossa...
17.05.2014 22:50	Jouni Hytönen:	Museosähköveturi on kyllä jännittävä tuttavuus. Toisin kuin diesel- tai höyryjunaa odotellessa, ääni ei paljasta tulossa olevan mitään erityistä. Tämän ääni ei jäänyt millään lailla mieleen. Täytyy katsella vielä videopätkä oikein huolella.
17.05.2014 23:04	Hannu Peltola:	Itse asiassa minun piti kysyä myös O:n äänimaailmasta, mutta ehditkin jo telepatian voimin vastata ennen kysymystä!
17.05.2014 23:21	Eljas Pölhö:	Eljas on Malmössä ja koko viikonloppukin menee editoidessa Neuvostoliiton kapearaiteisten rautateiden historiaa (julkaistaan alkusyksyllä). Ihan vielä ei ole huvimatkojen aika. Saan toistaiseksi tyytyä katselemaan kuvia niistä. Parempi sekin kuin ei mitään, joten kiitos kuvista. :)
18.05.2014 00:19	Jouni Hytönen:	Alun perin oli ajatuksena kuvata tätä kahden isomman lapsen kanssa jossain järvimaisemassa, mutta kävikin niin, että mukana oli nukkuva vauva, joten en voinut kovin kauas autosta poistua. :) Ei häirinnyt Rc6-vetoisen IC-junan ohitus unia eikä tämäkään. ;)
18.05.2014 01:31	Eljas Pölhö:	Veturi valmistui 16.2.1940. SJ:lle se tuli numerolla Bk 734 1.7.1948. Lokakuussa 1972 SJ antoi SJK:n tilausmatkan edellä harrastajien maalata veturin alkuperäisiin väreihinsä, mutta syystä mitä en muista, se sai silloin numeron O 210. Matkan jälkeen veturille palautettiin sen SJ:n kyltit, mutta veturi sai liikennöidä alkuperäisvärisenä hylkäämiseensä 1.2.1973 saakka. Veturi luovutettiin Ruoutsin rautatiemuseolle samalla kertaa. Tämä on toisellakin tapaa mielenkiintoinen tapaus: alkuperäinen omistaja BJ (liikenneyhteisön GDG:n osakas) hankki henkilöliikenteeseen perinteisiä D-sarjan kytkintankovetureita, mutta sitten tavaraliikenteeseen näitä silloin poikkeuksellisen nykyaikaisia vetureita: teliveturit olivat vielä harvinaisia ja nyt jopa hitsatut telit ja kevytmetallikori samalla kertaa ja kokonaan uusi reglersystem (mikä se on suomeksi, ajon hallinta/säätö?). Ei ihan helppo selittää, kun sarjaa käsittelevä kirja tarvitsee siihen 18 sivua ja kaavioita. Ajoportaita (körlägen) oli 58 eli lähes portaaton säätö. Lisäksi näissä oli luistonesto, mikä oli silloin uutta. Perustietoa netissä ruotsiksi http://www.jarnvag.net/index.php/lokguid​e/utgangna-ellok/bk
18.05.2014 09:31	Kimmo T. Lumirae:	Reglersystem voidaan kääntää tehonsäädöksi tai tehonsäätöjärjestelmäksi. Kiintoisaa tietoa ja olisi mukava kuulla ja lukea lisää, Eljas, etenkin tuosta erikoisesta tehonsäätöjärjestelmästä. Ymmärsin toki, että sitä oli painettuna aika nivaska :o} Ympärilyönnin estojärjestelmä oli tosiaan näköjään automaattinen ja kuten sanoit, ei niitä ollut 30-luvulla pahemmin rakennettu. Järjestelmän havaitessa ympärilyöntiä se pudotti tehoja automaattisesti ja antoi sitten kuljettajan lisätä tehoa vastaavasti. Teliveturissa tuo havannointipuoli onkin helpompaa ja jo sen ajan tekniikalla mahdollista tarkkailemalla esim. telien välistä virta- tai jännite-eroa. D-veturissa, jossa oli kaksi ajomoottoria vetämässä samoja kytkintankoja, ympärilyönnin havaitseminen automaattisesti olisi edellyttänyt integrointilaskinta tms. Ehkä kuitenkin juuri D-sarjassa, jossa oli juoksutelit molemmissa päissä, jonkinlainen järjestelmä olisi ollut takometrien/kierrosmittarien avulla toteutettavissa vertaamalla juoksutelien akselien kierroslukua vetoakselien kierroslukuun. Liekö jossain tyypissä toteutettukin?
19.05.2014 01:08	Jouni Hytönen:	Hinsnoret olikin näemmä hyvä kuvauspaikka tälle junalle, sillä tälle veturille tuli jo Ulvshyttanissa vähän Borlängen toisella puolella ongelmia ja apuun on saatu jostain Da 888. http://postvagnen.com/forum/index.php?id​=834467

Kirjoita kommentti

Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!