28.08.2004 / Haapamäki, Haapamäki

28.08.2004 Hv4 742 viettää eläkepäiviään Haapamäen museovarikolla. Tämä veturi löydettiin 80-luvun lopulla kristiinankaupunkilaiselta romuttamolta ja pelastettiin sitten Haapamäelle.

Kuvan tiedot
Liikennepaikka: Haapamäki (Liikennepaikan tiedot) Kuvauspaikka: Haapamäki
Kuvaaja: Timo Oinonen
Lisätty: 04.09.2004 00:00
Muu tunniste
Sijainti: Asemalla/Ratapihalla

Kommentit

21.12.2004 01:14 Jussi-Pekka Halonen: Hmm, ei näköjään ole vieläkään saanut piippua.
23.11.2006 13:41 Ilari Eskelinen: http://vaunut.org/kuvasivu/9259
05.02.2013 11:34 Jimi Lappalainen: Onkos piiputtomia höyryjä ollut, tai voisiko se olla edes mahdollista? Että savut tulisivat ulos vain pelkästä reiästä?
05.02.2013 15:33 Kimmo T. Lumirae: Kyllä kai se mahdollista olisi, mutta savut leviäisivät pitkin kattilan sivua ja kuljettajan silmille. Niinpä piippu ohjaa savut ylöspäin pois tieltä. Ja ellei tämä riitä, käytetään savunohjauslevyjä eli tuulipeltejä, kuten sarjoissa Hr 1, Tr 1 ja Pr 2.

Sitten toinen juttuhan on, että poistohöyryä käytetään vauhdittamaan palokaasujen liikettä kattilan tuliputkistossa siten, että veturin nokikaapissa on vetosuppilo, johon alhaalta puhalletaan poistohöyry ja se imee palokaasuja tavallaan mukaansa ja nämä yhdistyvät "savuksi" ja poistuvat piippuun.
11.02.2013 22:36 Petri Koskela: Omalla tavallaan piiputtomia olivat - ja yksi Italiassa on vieläkin - Franco-Crosti -esilämmittimellä varustetut veturit, piippu kun oli joissakin versioissa kattilan kyljessä: http://en.wikipedia.org/wiki/Franco-Cros​ti_boiler
03.09.2020 10:16 Timo Salo: Tässä kuvassa Porkkanan maalit/kunto näyttää vielä hyvältä! Vrt.:http://vaunut.org/kuva/141452
03.09.2020 13:06 Juhani Pirttilahti: No joo tämä on -98 maalattu runko ja tuossa kuvassa näkyy toisen rungon toinen pää, jota ei Haapamäen aikana (tuolta puolelta) olekaan maalattu.
04.09.2020 01:34 John Lindroth: Veturi täytyy saada toimintakunnostukseen mitä nopeammin sitä parempi ! Otaksun että en ole ajatuksieni kanssa yksin?
(Käyttäjä muokannut 04.09.20 01:44)
04.09.2020 01:46 Juhani Pirttilahti: Kunhan joku nyt saisi tuon yhdistyksen kuntoon ensin.
04.09.2020 02:28 John Lindroth: Arvostan kaikkia jotka ovat osallistuneet omalla panoksllaan museokaluston restauroimiseen, museoimiseen sekä ajokuntoon saattamiseen tämä työ ei ole koskaan ollut, eikä ikinä tule olemaan turhaa, sekä toivon että ei luovuteta . Ja jotta näin voisi myös tulevaisuudessa olla ja me sekä myös tulevat sukupolvet voisivat nauttia rautatiehistoriamme säilyttämisestä ja vaalimisesta työmme tuloksena , tottakai on erittän tärkeätä että keskuudessamme vallitsee hyvä kannustava ystävällinen työn henki ja työrauha ,onhan harrastuksemme yhteinen,muutoin hyvää tarkoittamamme tavoite pakenee ulottomattomiin .Itse toivon että työyhteisö missä milloinkin toimimme ,vaikkakin vaikeinakin aikoina keskittyisi primaarisiin tavoitteisiinsa pitämällä tavoitteet kirkkaana edessään ,huolimatta siitä että vaikeita aikoja ja tilanteita ,aina ennemmin tai myöhemmin, elämässä tulee. Jollain tavalla nämä vaikeatkin asiat lopulta löytävät oikean tien.En tiedä oliko näistä ajatuksista kenellekään hyötyä ,mutta tulipahan sanottua. Joskus voi tietyn harrastuksessa havaitun epäsuhdan laajentuva ja yhä laajempia piireja koskevan ongelman esilletuominen ja levittäminen toimia itseään ja harrastustamme vastaan,se voi lyödä takaisin kuin moukari!Ne piirit jotka harrasrustamme koskevaa ongelmaa ovat seuranneet eivät välttämättä ymmärrä ,eivätkä myöskään tule reagoimaan toivomallamme tavalla vaan repimään loputkin auki? Harrastusta tukevat myötämieliset piirit kaikkoavat.Näinolleen voidaan saada harrastuksellemme imagokatastrofi jopa vuosikymmeniksi eteenpäin. Jokainen voi omssa päässään miettiä mitä tästä meidän yhteiselle harrastuksellemme seuraa.Jonkinlainen jäähdyttely ja "Cool Down" juuri tällä hetkellä voisi olla järkevintä ottamatta minkäänlaista kantaa ilman faktatitoa taustallaolevan asian selvittelyyn ja mahdolliseen tutkintaan.
(Käyttäjä muokannut 04.09.20 03:01)
04.09.2020 03:50 Juhani Pirttilahti: Asiat tärkeysjärjestykseen: ensin yhdistys, sitten kalusto.
06.09.2020 10:16 Timo Oinonen: Tuossa takanahan on vielä saman sarjan Veturi 751, osiltaan lienee täydellisempi mutta kumpi on teknisesti paremmassa kunnossa?
08.01.2021 06:26 Miko Ojala: 751 on teknisesti vähän parempi.
08.01.2021 16:47 Eljas Pölhö: Hv4 742, kattila 2604, TK Vs 5.1.1962 (alla on vähän historiaa Pasilan ajalta)
1962.05.17 siirto Tampere-Pasila
1962.05.18 TKilpisen 1. havainto: rantaradalla työjunassa, Hpl 14:35 ja 15:15

Junat, joissa Hv4 (742-745) havaittu 1962-1964 (kelloajat aikataulukausi 130)
H107 Hki-Ke ar 15:35 - 16:30
H112 Ke-Hki ar 08:00 - 08:45
H184 Prv-Ke ar 06:27 - 07:32
H185A Hki-Ke-Prv la 13:15 - 14:05/14:20-15:20
H187 Ke-Prv ar 16:57 - 17:58
H190 Prv-Hki la 16:04 - 16:56 (ma-pe kiskoauto)
H190A Prv-Hki su 17:07 - 18:55 (useimmiten kiskoauto)

T1191 Ke-Prv * 02:45 - 04:37
T1193 Ke-Prv * 23:10 - 00:17
J1192 Prv-Ke ar el 19:50 - asj
Ei varmistettu ajoiko Ke-Psl-Ke junien 1192 ja 1191 välillä
* = ajettiin vain toinen (vaihtoehtoinen aikataulu), yleensä ar el (=ei la)
ilman numeroa/numero ei tiedossa eri aikoina
Työjuna (ratapölkkyjuna)
Lumijuna (Hki)
Lumiaura (Hki)
Vetopäivystäjä (Hki)

yht. 83'685 km konepajan jälkeen (eniten kilometrejä heinäkuussa 1962= 7401 km)

Viimeinen liikennepäivä 1963.09.28 (30. ei merkintää oliko ajossa vai V(aralla) vai K(orjauksessa)

Havaittu kylmänä veturitallin ulkopuolella 1963.10.05-1963.11.20
Otettu talliin sisälle 1963.11.21
Jälleen ulkona, nyt toisinpäin käännettynä 1963.11.22-1964.10.08

1964.10.09 Suoritettu laudoitus, rasvattu, muovilla suojattu kampikoneisto 1964.11.19 Siirretty tavararatapihan äärimmäiselle raiteelle, henkilöaseman luona olevan kallion viereen
1965.05.12 Veturi hylätty
1965.11.10 Polttoaineet tyhjennetty tenderistä polttoainealueelle ja palautettu entiselle seisontaraiteelle (Tr1 1051 suoritti veturin siirrot)
1965.11.20 Siirretty Töölön ratapihan raiteelle 115
08.01.2021 23:00 Petri Nummijoki: Saiko Helsinki tämän jotenkin vaihdossa, kun Tampereelle palauteltiin Helsingissä lainassa olleita Hv3-vetureita vai oliko viimeinen Hv3 poistunut Helsingistä jo aikaisemmin?
09.01.2021 00:06 John Lindroth: Jo vuoden 1956 sijoituslistan mukaan Pasilassa ei esiinny HV3 vetureita,eli ne lienee poistuneet Pasilasta vuosien 53-56 välillä. 742 veturin seisomishistoria jatkuu Helsingin aseman 115 raiteen jälkeen Pasilan alaratapihalla veturitallin vastapäätä läntisimmällä raiteella jolla myös seisoi veturi TK kolmonen 895. Paras kunnostusversio ajokuntoon näille lienee se viimeisin dokumentoitu eli Pasila versio,tietenkin hiilipiipulla!
(Käyttäjä muokannut 09.01.21 00:45)
09.01.2021 00:57 Petri Nummijoki: Ei omia, mutta 780-sarjan Hv3-vetureita oli Helsingissä lainassa sen jälkeen, kun Kouvolan 900-sarjan Hv3-veturit oli vuoden 1960 loppuun mennessä siirretty kaikki Seinäjoelle. Esim. kuvan http://www.vaunut.org/kuva/28140 yhteydessä on havainto, että 7.9.1961 oli MP37:n vetäjänä Kauklahdesta Turkuun Hv3 781.
09.01.2021 01:17 John Lindroth: Onkohan lainavetureista jossain dokumentaatiot,tai vain ykisittäisiä havaintoja!Tiedän että alue ei ole helppo.Näitä poikkeuksia on varmaan esiintynyt, mutta onko ne olleet säännöllisiä? Tuo teorisonti voisi mennä niin että mp Turkuun rikkontui Kauklahden maisemissa eikä tallipäivystäjällä Pasilasta ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin lähettää Tampereen HV3 hätiin sillä hetkellä? Mp junarungossa lienee ollut vain 3 vaunua ja HV on tarjonnut sille kunnon kyydit!
(Käyttäjä muokannut 09.01.21 01:48)
09.01.2021 03:19 Eljas Pölhö: Jos ajatellaan Helsinkiä/Pasilaa, niin kaikki lainat on poimittavissa varikon veturipäiväkirjoista ajalta 1946-1966 (ei koske liikennetilanteen aiheuttamia satunnaisia päivän-parin pakkolainoja). Ainoa tietämäni lähde, jossa lainavetureiden käyttöä on seurattu edes jotenkin systemaattisesti ovat Tapani Kilpisen junapäiväkirjat. Mutta koska ne ovat junakohtaisesti kirjoitetut, niin yksittäisen veturin ajojen etsiminen vaatii aikaa ja intoa. Esim myyntiä varten valokuvaamassani aikataulukauden 131 kirjassa (1964-65) oli jotain 16000+ yksittäistä havaintoa, joten silmä tarkkana saa olla, jos jonkun veturin kaikki havaitut ajot haluaa poimia.

1961 lainavetureita tai tilapäisesti Pasilaan siirrettyjä Hv-vetureita olivat:
576 aj. 4.12.1960-9.2.1961
655 aj. 4.12.1960-11.4.1961
781 aj. 1.1.1961-7.1.1961 ja 8.4.1961-29.12.1961
784 aj. 26.5.1961-7.12.1961
785 aj. 26.5.1961-8.12.1961

Mitä tulee Hv4 742-745 siirtoihin Pasilaan, niin ne olivat Tampereella tarpeettomina ja Helsinki varmaan mielellään otti ne Porvoon veturijunia varten. Ne oli Hk3:n poistumisen jälkeen ajettu Tk3:lla. Tk3:n käyttö niissä jatkui 1964 loppupuolelle Hv4:n ohella, mutta vähäisemmässä määrin kuin aiemmin. 1964 jälkipuoliskolla Porvoon veturijunat siirtyivät kokonaan Vv15:lle, jota oli jo aiemmin käytetty satunnaisemmin lähinnä lauantaisin ja sunnuntaisin.
09.01.2021 11:29 Erkki Nuutio: Kaikkien Hv4-veturien ura oli pitkä ja poikkeuksellisen ansiokas. Pisin ura oli tietysti vuonna 1912 tehdyillä.
Annan kuitenkin kaikki 10 pistettä 751:lle ( http://vaunut.org/kuva/97527?tag0=0%7CHv​4%7C751 )
ja vain 6 pistettä 742:lle.
09.01.2021 18:12 John Lindroth: Eljas, kiitos tarkentavista tiedoista!
09.01.2021 20:17 Petri Nummijoki: Kiitos sijoitustiedoista eli Hv3-vetureiden käyttö Helsingissä päättyi jo puolisen vuotta ennen ensimmäisen Hv4-veturin ilmestymistä. Näyttäisi siis olevan ennemminkin Pasilan Hr1-vetureiden ajojen vähentymiseen sidoksissa Hv3-vetureista luopuminen.

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!