06.07.1982 / Pori (uusi)

06.07.1982 Dr12 2222 Kas-junan keulilla.

Kuvan tiedot
Kuvaaja: Juhana Nordlund
Lisätty: 19.09.2004 00:00

Kommentit

19.09.2004 09:33 Anssi Pesonen: Lempinimeltään "sorsaparvi".
19.09.2004 10:16 Teemu Lokka: Tai "sorsapoikue" :)
19.09.2004 11:41 Perttu Karttunen: Hvti!! Hurujen kunkkuhan se siinä. Osuva muutenkin kun SOrsapoikue on junan veturina ja vaunut näyttää ihan niiltä sorsanpoikasilta :p
19.09.2004 11:46 Tero Korkeakoski: Tää on varmaan jo kauan unholassa ollut Mäntyluoto - Äetsä suolajuna joka lähti aamulla ja tuli kuuden aikaan illalla takaisin.
19.09.2004 12:20 Juhana Nordlund: Kuva on otettu Porin asemalla, mutta juna Poriin oli tietty tullut Mäntyluodosta (tai Kaanaasta). Kuva on muuten 2222:s skannerillani skannattu kuva, siksi kuvatiedoston nimi on todellakin Scan2222.jpg .
Kiskot Hurun alla näyttävät sangen vaatimattomilta rautalangoilta. Ei kai vain K30 tuossa ratapihalla?
19.09.2004 17:24 Teemu Lokka: Kiva sattuma :D toi scannattu kuva ja hurun numero kun ovat samat ...
19.09.2004 17:33 Jouni Hytönen: Sorsapoikueen viimeinen työtehtävä oli toimia Jyväskylän päivystäjä 3:na 26.11.1990. Se kävi mm. Sulun radalla ainakin Seppäläntien tasoristeyksessä asti. Itse olin tuona päivänä onnellisen tietämättömänä koulussa. Kotona sitten äiti kertoi nähneensä tämän juurikin keskellä Seppäläntien tasoristeystä. Itse en tietenkään koskaan nähnyt Hurua Sulun radalla. :( 2222:n näin viimeisen kerran käynnissä 21.11.1990, jolloin sen piti jo lähteä hinauksessa Jyväskylästä Tampereelle, mutta eipä sitten lähtenytkään. 20.12.1990 sitten päättyi Hurujen aika Jyväskylässä, kun Dr13 2311 hinasi 2222:n öljyjuna T 6012:ssa Tampereelle. Päivää aikaisemmin 2216 oli ajanut Suomen viimeisen Huruajon tavarajunassa Turusta Saloon ja takaisin.
19.09.2004 17:39 Jouni Hytönen: 12.11.1990 Dr12 2219 ajoi viimeisen ajonsa Jyväskylästä Äänekoskelle ja takaisin (T 6903/02). Hassua, että viimeinen ajo oli juuri Äänekoskelle, jossa Huruja näkyi äärimmäisen harvoin. Paluumatkalla siitä sitten laukesi muistaakseni jäähdytin ja Dr13 2319 hinasi sen jo samana iltana T 6012:ssa Tampereelle. Koska Jyväskylässä vielä tuohon aikaan kuului olla Huru, siirtyi tämä 2222 Seinäjoelta Jyväskylään 15.11.1990. Muuta ajoa tällä ei ehtinyt enää olla kuin tuo Pv3 26.11.1990. :(
19.09.2004 17:44 Jouni Hytönen: Nyt kun pengoin vielä lisää muistivihkojani, löytyi tietoja, että 2219 työskenteli ahkerasti aina hajoamiseensa asti. Sillä käytiin usein hakemassa tukkijuna Petäjävedeltä tai tyhjä öljyroikka Keljonlahdesta, olipa se usein myös Hankasalmen junassa T 6805/18.
19.09.2004 17:49 Jouni Hytönen: Hurun vakiopesäkolon eli pilttuun 4 valtasi Jyväskylässä 2222:n poistuttua Dr13. Alsthomien aikaa kesti sitten vielä kahdeksan vuotta, kunnes Dr13-sarjan tunneliajokiellon jälkeen kaksi Jyväskylässä ollutta Dr13-veturia hinattiin Tampereelle 12.1.1998.
19.09.2004 18:00 Jouni Hytönen: Loppuajan Huruvarikothan olivat seuraavat: Turku, Tampere, Pori, Seinäjoki ja Jyväskylä. Porista ajettiin kiitotavarajunaa TK 3816 Tampereelle. Paluujunaa en muista. Porissa oli loppuun asti 2236 ja se taisi ajaa viimeisen ajonsa 3.12.1990 juuri TK 3816:ssa Tampereelle. Seinäjoen Huru kävi silloin tällöin Vaasassa ja Pietarsaaressa. Jyväskylän Hurun viimeiset käyttökohteet luettelinkin jo. Tampereella ja Turussa oli kummassakin kaksi Hurua, tosin ne liikkuivat myös Tampereen ja Turun välillä. Joku tamperelainen tai turkulainen voinee korjata, mutta käsittääkseni 2216 ja 2238 olivat Turun viimeiset Hurut, mutta olivatko 2210 ja 2241 sitten Tampereen viimeiset?
19.09.2004 19:26 Juhani Pirttilahti: Dr13:lla ajettiin tunnelikiellosta huolimatta Turku-Salo-Turku puutavarajunia, matkalla on Halikon tunneli.
19.09.2004 22:19 Heidi Saarinen: Minkäs takia Alstikat olivat tunneliajokiellossa?
19.09.2004 23:42 Juha Vuorinen: Herrat pelkäsivät, että Alstikka syttyy palamaan..
20.09.2004 10:17 Timo Tuomi: Liittyikö pelko ylikuumenemiseen tms., vai pelättiinkö niiden roihahtavan minä hetkenä hyvänsä? :)
20.09.2004 10:27 Pasi Kokkonen: Ei vaan yksi Alstikka syttyi oikeasti palamaan tunnelissa.
20.09.2004 11:16 Kimmo Åman: Tuskin se palo mitenkään on siitä tunnelista johtunut..? On tainu olla hätävarjelun liioittelua :)
20.09.2004 14:01 Juha Kutvonen: Tunneliajokielto liittyi nimenomaan pitkiin tunneleihin ajamiseen. Alstit olivat puutteellisesta ylläpidosta johtuen viimeisinä käyttövuosinaan niin palonarkoja, että niitä roihahti milloin missäkin. Tulipalo tunnelissa on painajaismainen tilanne, jos ei muuten niin ainakin veturin miehistölle. Salon lisäksi Dr13:lla käytiin myös mm. Savonlinnassa, joka on myös tunnelin takana. Tähän liittyen tietokilpailukysymys: mikä on lyhin reitti (rautateitse Suomen rajojen sisällä) Pääskylahdesta Savonlinnaan kulkematta tunnelin kautta?
20.09.2004 14:09 Teppo Niemi: Olisikohan se Pääskylahti (suoraan Kyrönniemen tunneli) - Par (Jns suuntaan lyhyt tunneli) - Imt - Lr - Kv (esim Haarankallion tunneli) - Riihimäki - Tpe (esim. Lahdenvuori ja Möykynmäki) - Pko - Sk - Ylivieska - Hpj - Iisalmi - Siilinjärvi (Suonenjoen 3 tunnelia) - Viinijärvi - Huutokoski - Savonlinna.
20.09.2004 14:47 Juha Kutvonen: Pisteet Tepolle. Aika pitkä kierros kahden melkein peräkkäisen liikennepaikan välille! Jälkeenpäin tuli vasta mieleen, että Savonlinna-Kauppatori olisi ollut vielä lähempänä Pääskylahtea.
03.10.2004 00:51 Mikko Mäntymäki: Hurut olivat sentään upeita vetureita vaikka muistaakseni en ehtinyt seuraamaan montaakaan vuotta, itse olen syntynyt vuonna 1983.
15.06.2014 23:03 Mikko Heino: No kai tuo tunneliajokielto on peruttu Dr13- sarjalta museoajoissa?
15.06.2014 23:24 Olli Aalto: Kyllähän niillä tunneleiden läpi on ajeltu. Toistaiseksi kumpikaan ei ole vielä syttynyt palamaan.
01.11.2014 17:51 Hannu Peltola: Edustava kuva sorsapoikueesta! Ei satuttu Juhanan kanssa ihan samaan aikaan asemalle...
01.11.2014 18:31 Heikki Kannosto: Kumma juttu - itse kuvasin tämän 1977 Iisalmessa. Savonlinnan asemista tulee mieleen ettei Parikkalan ja Savonlinnan välillä ilmeisesti ole yhtään henkilöliikenteelle avattua liikennepaikkaa jolla olisi radan rakentamisvuoden aikainen alkuperäinen nimi.
01.04.2024 12:30 Matti Hietanen: Saattaapi käydä niin, nottei tätä kommenttia koskaan kukaan lue kun on edellisestä aikaa kulunut lähes 10v...
Mutta kunpahan kerron: asuin lapsuuteni Kauhavan asemalla ja tietysti seurasin innokkaasti junia. Kerran sitten pääsin Hr:n ohjaamoon, kuljettajan avustuksella... - ja tutustumiskäyntini huipentui siihen, että junaan otettiin mukaan vaunu toiselta raiteelta ja sain olla sen vekslaamisen mukana "ajamassa"! Sain pitää käsiäni "ratilla" vaikka kuljettaja tietysti siitä itse asetukset säätikin. Se veturi sattui olemaan tänä 2222 ja siitä lähtien "päivystin" erityisen tarkasti ohi kiitävät tai pysähtelevät Hr:t - ja tietysti sille nostin erityisen korkialle kättäni! Piänen miähen noteerasivat kuskit muutenkin usein kun niin tiiviisti aseman pihapiirissä valvoin liikennettä. Olen syntynyt 1950... - ja näinä päivinä kokoilen vähän Kauhavan aseman historiaa... - pöytälaatikkoon.
01.04.2024 17:33 Ossi Rosten: No uusien kommenttien myöden nämä nousee esille.. Tuli siinä samassa luettua 10v vanhatkin kommentit :)
01.04.2024 18:40 Petri Nummijoki: Havainto lienee sitten alkuajoilta, jolloin Hr12-vetureilla Kauhavan ohi ajettiin? Aikataulukirjaan ne on ko. rataosalla painettu ensimmäistä kertaa vuoden 1962 kesäaikataulussa, jolloin kahdessa pikajunaparissa ja yhdessä tavarajunaparissa oli Seinäjoen ja Ylivieskan välillä merkitty veturiksi Hr12. Tosin joitain viitteitä on, että niitä olisi käytetty jo saman vuoden keväällä tavarajunissa ja juhlapyhien ruuhkaliikenteessä pikajunissakin. Ahkerampaan käyttöön Hr12 tuli vuoden 1963 kesäaikataulussa, jolloin raskas kiskotus oli valmiina Ouluun asti ja Seinäjoen-Oulun välille oli kahteen pikajunapariin sekä kolmeen tavarajunapariin merkitty Hr12.

Olisikohan vaunun lisääminen junaan Kauhavalla ollut kuitenkin vähän poikkeavampi toimenpide? Kuulemani mukaan juuri tuolloin 1962-1963 paikkeilla hoidettiin Kauhavan tavaraliikenne yleensä niin, että Kauhavan vaunut jäivät Lapualle ja Lapuan Kisko-Kalle kävi päivän aikana hoitamassa myös Kauhavan liikenteen. Järjestely oli ongelmallinen, koska Lapuan ja Kauhavan väli on 14 kilometrin luokkaa, Kisko-Kallen huippunopeus 20 km/h ja Lapualta on vielä Kauhavan suuntaan lähdettäessä ylämäkeä. Käytännössä Kisko-Kallelta olisi mennyt vaunujen kanssa matkaan tunnin verran yhteen suuntaan eikä aikataulussa ollut yhtäkään likimainkaan näin pitkää rakoa.

Onneksi Lapualle pysähtyi aamulla tavaraa purkamaan Vv15-veturin vetämä Ouluun matkalla ollut TK1057. Kisko-Kalle kiinnittyi pysähdyksen aikana vaunujensa kanssa TK1057:n perään ja sitten Vv15 nosti molemmat junat kerralla Lapuan jälkeisen mäen harjalle. Sen jälkeen lenkki Kisko-Kallesta irti, TK1057 kiihdytti matkavauhtiin ja Kalle jäi matelemaan vaunujensa kanssa omia aikojaan kohti Kauhavaa. Tosin junaturvallisuussääntö ei tainnut tämän kaltaista liikennöintitapaa tuntea mutta jotenkin asiat oli pakko järjestää, kun jossain kirjoituspöytien ääressä oli tultu siihen tulokseen, että sama Kisko-Kalle riitti hoitamaan sekä Lapuan että Kauhavan liikenteen.
01.04.2024 19:56 Esa J. Rintamäki: Herra Petri, tosi mielenkiintoinen kommentti, kiitokseni siitä.

Mitenkähän Veto-Jussien runsastuminen mahtoi näkyä Seinäjoen pohjoispuolella?

Linkitettynä tietenkin vaunujen liikuttelutarpeeseen. Kisko-Kallella taisteleminen Lpa - Kha - välillä maistuu hätäratkaisulta. Etenkin kymppiviisseiskan osuus ainakin näyttää siltä.
01.04.2024 22:25 Matti Hietanen: Kiitos Petri hyvistä kommenteistasi! Kiva kuulla "HooÄrrien" käytöstä Kauhavan suunnalla.
Jo silloin pikkupoikana ymmärsin, notta vekslaaminen yhden vaunun takia oli erikoista... - Joskus (paljon) aikaisemmin Kauhavalla liikkui silloin-tällöin ns. "järjestelijä", pienehkö höyryveturi ja sitten myöhemmin alkoi tuo mainitsemasi Kisko-Kalle touhuta...
Erikseen sitten oli sokerijuurikkaiden lastaus... - niinä päivinä/viikkoina Kisko-Kalle tuli mulle tutuksi enemmänkin: sain ajaa sillä valvottuna - kunhan vain painoni riitti kytkinlevyn painamiseen lattiaan! (tallensin kirjoittamasi tiedot itselleni, kiitos niistä!)

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!