13.10.2014 / Vainikkala asema
13.10.2014 EP20-veturit ovat vakiintuneet Tolstoin vetotehtäviin. Tämän sarjan vetureita on nähtävästi jo rakennettu 45 kpl tilatusta 200:sta, yksilöt 011, 013 ja 015 ovat osuneet omien silmieni eteen Vainikkalassa. Kaksi on sidottu Tolstoin vetoon yöaikaan ja toinen niistä viettänee päivän toimettomana Viipurissa odotellen paluuta illalla.
Kommentit
| 14.10.2014 17:31 | Toni Lassila: | Kyllä on komean näköinen! Paljon edustavampi kuin VR:n junat. Turvavärikin on sovitettu tuohon keulaan kunnolla, eikä vain lätkäisty miten sattuu. | |
| 14.10.2014 18:52 | Tuukka Varjoranta: | Täytyy yhtyä Toniin, että on kyllä komea veturi. | |
| 14.10.2014 18:55 | Jyrki Talvi: | Neljäntenä EP20 veturina kierrossa on, 016. | |
| 14.10.2014 19:09 | Mikko Nyman: | Mihin Vuoksat (EP-10:t) ovat kadonneet Vainikkalan ja Viipurin väliltä? | |
| 14.10.2014 19:45 | Toni Lassila: | Kukapa niitä kaipaisi, kun tämä on parempi versio? | |
| 14.10.2014 19:47 | Jimi Lappalainen: | Sitä ei kysytty. | |
| 14.10.2014 19:57 | Jouni Hytönen: | Vuoksa (EP10-004) on kirjoilla Moskovassa samalla varikolla kuin tämäkin veturi ja liikkuu sieltä käsin ainakin etelään Mustan meren rannikon suuntaan. Sen käyttö Sibeliuksessa ja Repinissä jäi melko lyhytaikaiseksi. | |
| 14.10.2014 19:58 | Jouni Hytönen: | EP10:llä vedettiin junat Vainikkalasta Pietariin asti. | |
| 14.10.2014 20:03 | Toni Lassila: | Milloin tavalliset venäläisvaunut palaavat tähän junaan vai onko noiden Keski-Euroopan kuormaulottumaan tehtyjen vaunujen käyttö pysyvää? | |
| 14.10.2014 20:13 | Jouni Hytönen: | Eivätköhän nämä vaunut ole tulleet jäädäkseen, ellei niille sitten joskus keksitä jotain uutta käyttöä Keski-Euroopan liikenteessä. Joku junayhteys sieltä käsittääkseni lopetettiin, jolloin nämä vaunut jäivät vapaiksi. | |
| 14.10.2014 21:24 | Kimmo T. Lumirae: | Ei maailman kärkiteknologiaa, mutta vähän uudempaa venäläistä veturituotantoa á la Alstom-teknologia. Kiintoisaa muuten on, että vetureissa on ABB:n sähkölaitteita ja Henschelin ajomoottorikäyttölaitteet. Kuusiakselisella veturilla saavutetaan suunnilleen sama teho kuin Sr2:n BLS-versiolla eli 465:llä, 7200 kW (465: 7000 kW) ja sn 200. Ehkä päivä paistaa hissukseen risukasaan sielläkin. |
|
| 14.10.2014 21:27 | Toni Lassila: | Mutta enemmän vetovoimaa. | |
| 14.10.2014 21:33 | Toni Lassila: | Miksi pitäisi olla mahdollisimman paljon tehoa kevyessä veturissa? | |
| 15.10.2014 00:14 | Kimmo T. Lumirae: | Tehoa ei ole, ainakaan vielä nykyarvoilla, koskaan liikaa. Jos veturin sn on esim. 110, tarvitsee se 200 kN vetovoiman kehittämiseen huippunopeudellaan noin 6000 kW, ja tuolla vetovoimalla raskaskin pikajuna pysyy vauhdissa eikä hyydy jokaiseen vastamäkeen. Mutta jos on tarkoitus ajaa kahtasataa ja raskailla junilla, tehon tarve nopeudessa 180 on tuolle samalle vetovoimalle 10000 kilowattia. | |
| 15.10.2014 09:35 | Petri Nummijoki: | Jos junan halutaan kulkevan esim. 95-prosenttisesti aikataulussaan niin aikataulujen ja junapainojen mitoitus täytynee tehdä keliolosuhteiltaan vuoden kahdeksanneksitoista vaativimman päivän mukaan. Mikähän Sr2:n/465:n sutimisraja on moisella kelillä? Jos on vaikka 100 kN niin nopeudella 110 km/h tarvitaan tehoa noin 3060 kW ja nopeudella 180 km/h 5000 kW pyörien otteen irroittamiseksi kiskoista. Miksi maksaa ylimääräistä 7000 kW:n tehosta, jos aikataulut ja junapainot täytyy laatia niin, että 3060-5000 kW on riittävästi? | |
| 15.10.2014 09:43 | Jimi Lappalainen: | Miksi kaikki vertaavat Sr2:ta 460- tai 465 -sarjaan, kun tehtaan sarja on oikeasti Lok2000? Onhan niitä käytössä muullakin tunnuksella, kuten El 18, ei pelkästään 465 -sarja. | |
| 15.10.2014 09:55 | Petri Nummijoki: | Sr2 ja 465 esiintynevät keskusteluissa yleisimmin sen vuoksi, että toinen on Suomessa käytössä oleva ja toinen sarjan suorituskykyisin versio. | |
| 15.10.2014 12:31 | Kimmo T. Lumirae: | Jimi, Lok2000-nimellähän ei ole yhtään veturia liikenteessä, vaan se on tämän veturityyppiperheen markkinointinimi siinä missä mm. Bombardierin TRAXX:kin. Lok2000 kattaa sveitsiläiset 460 ja 465, El18, Sr2 ja hongkongilaisveturin. Niinpä Sr2:ta on paha verrata Lok2000:een, koska Sr2 on Lok2000. | |
| 15.10.2014 12:36 | Kimmo T. Lumirae: | Ihan kiintoisaa matematiikkaa, Petri, mutta tuohon on lisättävä vielä se, että ei riitä, että juna kulkee aikataulunmukaisia ajoaikoja noudattaen, vaan sen täytyy kyetä myös ottamaan aikaa kiinni, kun olosuhteet sen sallivat ja myöhäänjäänti on johtunut muista tekijöistä kuin ko. junan aikataulusta. | |
| 15.10.2014 15:48 | Petri Nummijoki: | Aina juna jää jossain myöhään, joten esimerkissäni oli jo sisäänrakennettuna, että aikatauluihin sisällytetään myöhästymisvara. Esimerkki on tietysti kärjistetty mutta tarkoitan, että joku järkevyyden raja veturin tehollakin on ja 4-akselisella runsaat 80 tonnia painavalla sähköveturilla se todennäköisesti on alle 7000 kW. Tämä sillä perusteella, että uusissa vetureissa suositaan edelleen 5500-6500 kW teholukemia, vaikka 7000 kW:n tehoisen 465:n esittelystä on jo 20 vuotta eli tekniikka olisi jo pitkään mahdollistanut 7000 kW:n tehoisten vetureiden yleistymisen. | |
| 15.10.2014 17:38 | Heikki O. Sten: | Nuo neljä edellä mainittua, 011, 014, 015, ja 016 ovat kaksivirtajärjestelmäisiä. Mitenköhän on, tehdäänkö ne kaikki 200 kpl sellaisiksi että voi ajaa suomen puolella? | |
| 15.10.2014 20:03 | Johannes Erra: | Koko EP20-sarja tehdään kaksijärjestelmäiseksi. 25 kV 50 Hz -systeemi on Suomen lisäksi käytössä laajasti myös Venäjällä, vaikka rajalta Moskovaan rata onkin koko matkan sähköistetty tasavirralla. Eurooppalaisen profiilin vaunuihin pätee varmasti mitä Jouni jo totesi. Samoja vaunuja on käytössä myös Venäjältä Wieniin suuntautuvassa liikenteessä, mutta junia joissa pienelle kuormaulottumalle on tarvetta, ei tosiaan enää ole montaa. Raideleveyserosta huolimatta Varsovaan ja Bukarestiin voi nimittäin liikennöidä venäläisen profiilin vaunuilla. | |
| 15.10.2014 21:42 | Jouni Hytönen: | Oliko Jyrki tuo tieto vai arvaus, että neljä veturia olisi kytketty kiinteästi Tolstoi-kiertoon? Jotain muutakin niiden luulisi tekevän, kun kaksi vain kerrallaan tarvitaan Tolstoin vetämiseen ja kun kaikki 45 veturia ovat samalla varikolla, olisiko järkeä nimikoida niitä kiinteästi tiettyihin juniin? | |
| 16.10.2014 15:26 | Rainer Silfverberg: | Miksei tuo veturi voisi vetää Tolstoita ihan Helsinkiin asti? VR:n kuskit vaan tyyppikoulutukseen ja kuski vain vaihtoon rajalla. | |
| 16.10.2014 15:38 | Jani Saarilampi: | Vaatisi JKV-laitteet tyyppikoulutuksen lisäksi... | |
| 16.10.2014 16:10 | Mikko Nyman: | Voisi kuvitella, ettei JKV-laitteiden asennus veljen venäläisen vehkeeseen ole mahdoton tehtävä, sillä Sm6-rungoissa on sekä meikäläisten että heikäläisten vehkeet. Kokonaan toinen juttu on sitten tyyppihyväksyntä, mutta suomalaisen byrokratian tuntien se on läpihuutojuttu... :-) | |
| 16.10.2014 17:15 | Tuukka Ryyppö: | On ihan mahdollista, että venäläisveturissa on joitain teknisiä ratkaisuja, jotka ovat suoraan ristiriidassa EU-vaatimusten kanssa ja hyväksyminen vaatisi siten jotain poikkeusmenettelyä, mahdollisesti sekä Venäjän että Suomen päässä. | |
| 16.10.2014 20:45 | Johannes Erra: | Vetureiden kierrosta on sanottava, että Moskovan ja Pietarin välillä tällä sarjalla vedetään käsittääkseni myös muita junia. Olisi kovin outoa, jos näihin muihin juniin ja Tolstoihin olisi allokoitu eri kokonaan eri veturit, kun vastuussa oleva varikko käsittääkseni kuitenkin on sama ja kaikki sarjan veturit ovat myös teknisesti identtisiä. | |
| 25.11.2014 22:26 | Jouni Hytönen: | Tänään 31:een lähti EP20-024 eli ei välttämättä olekaan tiettyjä vetureita kiinnitetty Suomen kiertoon. | |
| 25.11.2014 22:32 | Toni Lassila: | Minkälainen ääni näissä on? Videoista ei saa oikein selvää ja niissä se vaikuttaa äänekkäältä. | |
| 25.11.2014 22:36 | Jouni Hytönen: | Ei tämä pidä kovinkaan kummoista ääntä - miksi pitäisi? Hirveä meteli veturista on menneisyyttä. | |
| 25.11.2014 22:39 | Toni Lassila: | Se taajuusmuuttajavetureiden ininä ehkä korostuu niissä videoissa (riippuu myös kamerasta). Videoilla tästä kuuluu sellainen pauhaava vinkuna. | |
| 25.11.2014 22:48 | Toni Lassila: | Se pauhu voi kuulua sähköjarruvastusten tuulettimista (tasavirralla ajaessa käytetään regeneratiivisen- eli palauttavan sähköjarrun sijaan rheostaattista). Ovatkohan nuo massiiviset katolle sijoitetut jäähdytystornit öljynjäähdyttimille ja jarruvastuksille? Jostakin pitäisi löytää sellainen kaavakuva EP20-veturista (ainakin vanhoista venäläisistä vetureista löytyy niitä). |