07.07.1982 / Haapamäki

07.07.1982 Vanha nopeusmerkki Haapamäellä. Näitä kolmikilpisiä näki harvoin ja tätä ei oltu raaskittu vielä vuonna 1982 uusia vuoden 1976 sarjamerkkiuudistuksen jälkeen.

Kuvan tiedot
Liikennepaikka: Haapamäki (Liikennepaikan tiedot)
Kuvaaja: Hannu Peltola
Kuvasarja: Lomalippumatka kesällä 1982
Lisätty: 02.11.2014 11:43
Muu tunniste
Rautatieinfra: Merkki
Sijainti: Asemalla/Ratapihalla
Vuodenajat: Kesä

Kommentit

02.11.2014 12:26 Mikko Nyman: Mainio kuvasarja Hannulta! Sellaista kysyisin, että oliko tämä keskimmäinen raide Mierontielle vievä raide tuolloin ja oikeanpuoleinen Seinäjoelle menevä? Google Mapsin kuvassa syyskuulta 2011 (http://goo.gl/maps/W5gGz) vasemmanpuoleisin vie Mierontielle, keskimmäinen Seinäjoen suuntaan ja oikeanpuoleisin on vetopussi.
02.11.2014 12:28 Mikko Nyman: Äh, kysymykseni selvisikin tuosta kuvasta: http://vaunut.org/kuva/96888
02.11.2014 12:30 Hannu Peltola: Juuri olin vastaamassa, että keskimmäinen oli Mierontien raide. Vasemmanpuoleinen meni ilmeisesti Haapamäen kyllästämölle.
02.11.2014 12:34 Juhani Pirttilahti: Kyllästämölle on useampi kilometri matkaa (ellei se sijainnut ennen lähempänä?)... tuolta vasemman raiteen päästä luultavasti löytyy saha.
02.11.2014 13:27 Jaakko Keränen: Vasemman puoleinen raide vei Haapamäen sahalle, joka perustettiin Petäisjärven rannassa olevan hiekkavaihteen viereen joskus 1919 - 1921. Hiekkavaihde oli alun perin vanhan Pohjanmaan radan rakentamisen ajalta. Katso esim. Jussi Iltasen Radan varrella -kirjan sivulta 192 karttalehti vuodelta 1960.

Sahatoimintaa pyöritti aluksi Haapämäen puutavara ja tehdas Oy joka ajautui konkurssiin 1922. Saha myytiin 1926 vaasalaiselle liikemiehelle Juho Myntille, joka muutti sen höyrysahaksi ja sahan kukoistuskausi alkoi Myntti Oy:n hallussa. Sahan osti 1959 tamperelainen Tammer puu Oy mutta sahaustoiminta jäi lyhyeksi ja loppui 1962. Saha purettiin mutta tiilinen konehuone sekä piippu jäivät pystyyn. Myöhemmin konehuoneesta tuli kylmävarasto kettutarhan rehuille. Myöhemmin 1980-luvulla sahaplaanille nousi uusi sähkösaha paikallisin yrittäjävoimin. Sahan nykytilasta en enää tiedä.

Kyllästämölle erkanee oma linjavaihde kauempana Pihlajaveden suuntaan. Kyllästämön alueella oli rillirata ja muistaakseni VR:n radan ja rilliradan risteys kun siellä viimeksi 1988 kävin...
02.11.2014 13:34 Mikko Nyman: Kiitos Jaakolle tiedoista.

Kyllästämö löytyy tuosta: http://goo.gl/maps/miOHC Haapamäeltä on matkaa kyllästämölle Google Mapsin mukaan noin neljä kilometriä.
02.11.2014 13:56 Panu Breilin: Kyllästämöllä on vieläkin rillirata, jonka avulla kyllästettävä puutavara (ratapölkyt ja pylväät) siirretään kyllästyssäiliöihin. Raideristeys leveäraiteisen radan kanssa on purettu, ilmeisemminkin siksi, kun rillirataa ei enää käytetä muuhun puutavaran liikutteluun kyllästämön alueella. Leveäraiteinen liikenne kyllästämölle loppui viime vuoden syksyllä, mutta alueella on yhä jäljellä mm. kreosoottivaunut ja vanha pölkkyjen kyllästysvaunu.

Kyllästämön rillirata ja leveäraiteiset sivuraiteet löytyvät merkittyinä OpenRailwayMapin kartasta: http://www.openrailwaymap.org/?lat=62.27​502865970582&lon=24.408676028251648&zoom​=17
02.11.2014 19:26 Eljas Pölhö: Haapamäen kyllästämön raidekaavio ja havaittu kalusto 1.7.2006:
https://www.dropbox.com/s/q9qu6u5c22rhmq​d/Hpk%20kyll%C3%A4st%C3%A4m%C3%B6%20kaav​io%202006-07-01.png?dl=0
https://www.dropbox.com/s/pqlzts9vfbvq9z​8/Hpk%20kyll%C3%A4st%C3%A4m%C3%B6%20kalu​sto%202006-07-01.png?dl=0
02.11.2014 19:42 Pekka Laakso: Sahan piippu räjäytettiin nurin Talvisota-elokuvan tarpeisiin 1980-luvun lopulla. Itse elokuvassa räjäytystä ei nähty, mutta elokuvasta tehdyssä viisiosaisessa tv-sarjassa se näytettiin.
02.11.2014 21:21 Mikko Nyman: En käsitä, mistä Eljas noita tietokantojaan kaivaa tai miten niitä on ehtinyt rakennella, mutta nämä ovat mahtavia tallenteita jälkipolville. Kiitokset jälleen kerran! Totta toki on se, että välttämättä jokaisesta Eljaksen hieroglyfistä skannattujen dokkareiden osalta ei paikka paikoin saa selvää, mutta tuo lienee anteeksiannettavaa... :-)
02.11.2014 21:32 Mikko Nyman: Täytyy sen verran jatkaa, että Wikipedia tietää kertoa (Eljaksen) hieroglyfeistä näin: "Kun hieroglyfit olivat jääneet kokonaan pois käytöstä, pian ei kukaan osannut niitä lukeakaan, ja vasta 1800-luvulla Jean-Francois Champollion onnistui tulkitsemaan ne." Eljaksella lienee herra Champollionin numero jemessä? Saisinko selkokielisessä muodossa, kiitos. Tekstiviestikin olis kiva.
02.11.2014 21:49 Eljas Pölhö: Höh, mikä siellä nyt on vaikeaa?
Kartassa nuolien päässä Sk ja Hpk. Keskellä Hpk kyllästämö 060701. (vuosi+kk+pv)

Havainnoissa:
Kreosoottivaunu
3-3-1-1 (akselijärjestys)
Åbo Jernmanufaktur 1904 (valmistelaatasta)
Korjatty Hyvinkää 3.55 (knp korjaus, maalimerkintä, on siis maaliskuu 1955)

1-1 (akselijärjestys) = (tämän osan valmistaja) Sandvikens MV 1908
Korjattu 5.55 (knp korjaus toukokuussa 1955; maalimerkintä)

Tka7 171 Kyllästämö, valmistuslaatasta Kuopio 004 1977

Alla kolmen erilaisen vaunutyypin piirros ja määrät, ylhäältä 22, 6 ja 6 (yhteenlaskettavat luvut ilmoittavat eri raiteilla seisoneiden vaunujen määrät)

Jos tuo vanha vaunu ihmetyttää, niin tässä on sen kuva
http://vaunut.org/kuva/11429
03.11.2014 14:53 Mikko Nyman: Jos meikäläinen menee Eljaksen kryptatuista hieroglyfeistä sekaisin, samoin kuin OCR-lukija tietokoneella, uskaltaisin väittää Eljasta lääkäriksi, ellen paremmin tuntisi. Alla linkit Eljaksen salakirjoituksiin, jotka on siis ajettu OCR-softan läpi; OCR tajusi merkeistä vielä vähemmän kuin minä:
--
http://www.kolumbus.fi/mikko.nyman/Eljas​_Hpk_I.docx
http://www.kolumbus.fi/mikko.nyman/Eljas​_Hpk_II.docx

(EDIT: lisäys)

Tämä kommentti tohtori Pölhön luvalla.
03.11.2014 19:16 Eljas Pölhö: Tämä olikin helpottava uutinen. Olen murehtinut, että kaikki muistikirjani muuttuvat savumerkeiksi, jollen keksi jotain. Mutta sehän on ihan turhaa pohdintaa, jos kukaan ei kuitenkaan osaa lukea niitä.
30.07.2024 11:20 Juha Kutvonen: Hr/Dr13 ei tainnut kuitenkaan olla todellisuutta Mierontiellä, vaikka nopeusrajoitusmerkeillä tähän olikin varauduttu.

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!