??.10.1967 Vaihteeksi näinpäin. - Valtaosaltaan tällaiset junat tulivat ylämaista kohti merta, mutta nyt suunta on päinvastainen. Hr13 on ylittänyt Helsingin tien (Vt 7) ja ohittanut Poitsilan semaforin. Noin kymmenen vaunumittaa perästä lukien on ylikäytävä, jonka ylitin aikoinaan tuhansia kertoja.
03.11.2014 09:23 | Pave Saarinen: | Tuollaisen valomaston teho ei ollut hirveän suuri. Yöllä tarvitsi ratapihalla 15 sekunnin valotuksia. Toisaalta valaistus yhdestä mastosta oli kuvauksellinen. Nykyisin lienee uudenlaiset lamput ja valaistus. Lieneekö tuollaisia korkeita mastoja käytössä enää ollenkaan? | |
03.11.2014 11:12 | Niila Heikkilä: | Tuohon aikaan valonheitinmastoissa oli melko yleisesti käytössä 1000W:n hehkulampulla olevat valonheittimet. Lamppu ei siis ollut halogeeniputki, vaan perinteisen hehkulampun mallinen puolisen metriä pitkä jötikkä. Nykyään noissa on vaihtelevasti 400-600W suurpainenatriumlamppuja. Valoa lähtee yhdestä lampusta kymmenkertainen määrä vanhaan hehkulamppuun verrattuna. Värintoistokyky niissä tietysti on mitä on, ja maisema kylpee oranssissa valossa. Valokuvaajan kannalta hehkulampun värintoistokykyä jää hieman kaipaamaan. Toivottavasti lähivuosina suurtehoiset ledivalonheittimet kehittyvät niin pitkälle että niillä voidaan alkaa korvaamaan kaikkein isoimpiakin suurpainelamppuja. Ihan vielä ei olla sillä tasolla, mutta rajaa hätyytellään jo. | |
03.11.2014 11:45 | Jouni Hytönen: | Onhan näitä korkeita mastoja vielä käytössä useita ympäri maata. | |
03.11.2014 11:45 | Jonne Seppänen: | Nuo vanhanmalliset korkeat valaisinpylväät alkavat tosiaan käydä ratapihoilla harvinaisemmiksi, Kymenlaaksosta vastaava löytyy vielä ainakin Inkeroisista: http://vaunut.org/kuva/95409?paik=Inkeroinen | |
03.11.2014 12:00 | Pave Saarinen: | Valoteho pienenee etäisyyden neliöllä. Sen oppi hyvin kun käytti entisajan salamalamppuja ja laski himmentimen arvoja. Tuollaisesta korkeasta noin 36 metrin mastoista ei alas ratapihalle valoa hirveästi lankea. En siltikään kiipeäisi mastoon, mutta onhan siellä monet käyneet! Tuollaiset mastot eivät ole olleet mikään kovin uusi asia. Niitä oli ratapihoilla jo 1930-luvulla. | |
03.11.2014 19:37 | Lasse Hinkkanen: | Noiden mastojen korkeus on 32m. Kuten Niila sanoi, niissä käytettiin 1000W hehkulamppuja aluksi. Myöhemmin niihin asennettiin 700W elohopeahöyrylamput samoihin valonheittimiin. Joillakin paikkakunnilla esim. Porissa oli mastossa 2000W halogeenivalonheittimet. Myöhemmin vaihdettiin valonheittimet ja suurpainenatriumlamput. Nämä pitkät mastot ovat vähentyneet ja tilalle on tullut 18m mastoja, joita on vähän tiuhemmassa. | |
03.11.2014 19:46 | Tapio Muurinen: | Todennäköisesti sama juna tulee tässä http://vaunut.org/kuva/30660?u=832&tag0=1%7CHr13%7C Kuvausvuosi voi olla myöhäisempikin. Löytyy myös höyryversio samasta paikasta http://vaunut.org/kuva/72957?u=832&kv=1965&kv2=1967&tag0=0%7CTr1%7C Nämä Poitsilan ratapihan kaksi pohjoisinta valomastoa pystytettiin v. 1961. Valomastojen väli oli yleensä n. 300 m. 1960-luvun puolivälissä alettiin käyttää elohopeahöyrylamppuja, joiden valoteho oli 2,8 kertainen hehkulamppuihin verrattuna, myös käyttöikä oli huomattavasti pidempi. Valomastojen puolessa välissä oli ratapihalla hieman hämärä katvealue, mutta sitten taas kirkkaus alkoi voittaa. Mastojen noin puolessa välissä oli pienemmät lamput neljässä kulmassa, joilla lähialue valaistiin ympäriinsä. |
|
03.11.2014 21:22 | Ari Palin: | Daugavpilsin asemalla Latviassa oli aseman ulko-alueiden valaistus jo kirkkailla led-pylväsvalaisimilla, kun siellä keväällä kävin. Monella muullakin asemalla oli samanlaiset pylväät, mutta niitä en nähnyt pimeällä. Toisaalta vähän syrjemmältä Daugavpilsistä omakotialueelta löytyi kaksi hehkulampuilla valaistua katua. :) | |
03.11.2014 21:42 | Tapio Muurinen: | Arvaako/tietääkö joku mitä sinisten pressujen alla on kuormana? | |
03.11.2014 22:54 | Jorma Rauhala: | Daugavpils => suomeksi Väinänlinna. | |
03.11.2014 23:50 | Reino Kalliomäki: | Olisiko sanomalehtipaperirullia, pressu kavaltaa, etteivät kyseessä ole sellupaalit. Mutta minne menossa? Toiseen satamaan? | |
04.11.2014 12:20 | Tapio Muurinen: | Reino on jäljillä. - Isoja rullia ovat, arvelen kraftlineria (ruskeaa voimapaperia). Painavat useampia tonneja/rulla. Todennäköisesti laivan reittisuunnitelmaa on muutettu, ja erä siirretään toiseen satamaan. Tai sitten on palautus tehtaalle uudelleen leikattavaksi ja rullattavaksi toiseen mittaan (arvailua). Sanomalehtipaperi oli arvokasta, rullat pienempiä, ja kuljetus umpivaunussa. Tosin vioittuneita sanomalehtipaperirullia voitiin käsitellä "kovakouraisestikin", koska ne palautettiin joka tapauksessa tehtaalle uudelleen ajettavaksi. Mutta tässä niitä olisi kovin paljon - parikymmentä vaunullista. Laivojen lastausta valvoivat lastinvalvojat. Jotkut olivat hyvinkin tarkkoja, että rullien suojapaperit olivat ehjiä, ei kosteusvaurioita, eikä kulmissa ei saanut olla isompia painumia. Herkästi oli linkkuveitsi esillä avaamassa rullaa ja sitten väriliidulla "henkselit" kylkeen, ei kelpaa. |
|
04.11.2014 13:15 | Ari-Pekka Lanne: | Rauman satamassa oli ainakin kymmenen vuotta sitten vielä "repa-asema", jossa korjattiin päätoimisesti kuljetuksessa vioittuneita paperirullia. Vaurioitunut osa paperista kuorittiin päältä pois ja rulla käärittiin uudelleen. Tietysti korjaus hieman vähensi rullan arvoa. | |
04.11.2014 13:31 | Riku Outinen: | Eikö Summasta lähtenyt kuormia toisiin satamiin? Esim. Ari-Pekan mainitsemalta Raumalta lähtee paperia myös poispäin. | |
04.11.2014 13:40 | Vesa-Matti Turunen: | Tällaisia avokuormia ei vissiin enää paljoa kuljetella, lähinnä tulee ensimmäisenä mieleen Lieksan ja Punkaharjun tuotekuljetukset. Minne Raumalta lähtee paperia? |
|
04.11.2014 22:50 | Tapio Muurinen: | Edellä kuvailin tilannetta n.1960-luvulla 70-luvun alkuun, jota aikakautta omakohtaisestikin vahvasti koin. Summan ensimmäiset paperirullat I-koneelta valmistuivat myyntiin maaliskuussa 1955. Koepaperia oli tehty jo 1954 lopulla. Ensimmäiset rullat, 3-4 rekkakuormaa, menivät Helsingin Sanomille. Myös muut lähiseudun lehtitalot Kotkassa ja Haminassa alkoivat käyttää summalaista paperia. Ensimmäisenä vuonna vienti tapahtui muualta kuin Haminan sataman kautta, sillä Lakulahden satama ei ollut vielä valmis. Junat kuljettivat Summan paperia aina Hankoon ja Turkuun saakka. Alun perin EG:lla oli tarkoitus rakentaa tehtaalle oma satama. Hinnoista ei kuitenkaan päästy yksimielisyyteen Summan jakokunnan kanssa. Niinpä EG lähti Kaukas-Hackmanin kanssa mukaan Haminan kaupungin hankkeeseen rakentamaan Lakulahden syväsatamaa. Kumpikin yhtiö rakensi satamaan omat vientivarastonsa. EG:n varasto valmistui 1957, mistä alkaen Summan paperi ajettiin rekoilla suoraan paperikoneelta sataman varastoon. Harvoin tai oikeastaan koskaan en nähnyt, että Summan paperia olisi muulloin kuljetettu junilla, mutta sehän ei todista vielä mitään, etteikö näin olisi joskus tapahtunutkin (kotoani oli Summan radalle suora näkyvyys). Kuulemma Neuvostoliittoon, tai kauttakulkuna meni joskus pieniä eriä. 1970-luvun alkuun kävin usein laivoja lastaamassa. Rikkoutuneita rullia varten ei tuolloin ollut "repa-asemaa", vaan rullat palautettiin takaisin tehtaille. Vähitellen siirryttiin yksikkölastauksesta ro-ro-, lo-lo- ja konttikäsittelyyn, jolloin rullatkin säilyivät ehjinä. |
|
04.11.2014 23:17 | Riku Outinen: | Rauman paperitehtaalta on lähtenyt paperia ainakin Helsingin ja Kotkan satamiin, Kouvolan CET-terminaaliin ja edesmenneellä junalautalla. | |
05.11.2014 11:09 | Tapio Muurinen: | Tämän päivän logistiikasta en tiedä mitään. Ilmeisesti aika on rahaa, ja raha ratkaisee enemmän kuin ennen vanhaan, jolloin laivoilla oli aikaa hakea muutaman sadan tonnin lasteja eri satamista. Nykyään paperirekat jyrräävät maanteillä ristiin rastiin, pitkin poikin. Muistamme hyvin tapauksen Konginkangas. |