??.??.???? / Tiituspohja?, välillä Jyväskylä–Vihtavuori
??.??.???? Ratalinjaa kaivellaan, mutta missä päin? Ollaan jossain päin Keski-Suomea. Lähde: insinööri Erkki Ristaniemen arkisto.
Kommentit
| 11.11.2014 09:13 | Tuomo Kärkkäinen: | Olisiko etualan kuorma-auto Mercedes-Benz L312? | |
| 11.11.2014 12:00 | Pasi Seljas: | Ja kaivuri Lokomon Teräsmies? | |
| 11.11.2014 12:27 | Kimmo T. Lumirae: | Teräsmies58 tai jotain lukee koneessa. Takana vasemmalla Volvo, mutta oikealla on...Bedford? | |
| 11.11.2014 13:08 | Markku Knuutti: | Empä oo enne nähäny autoo lastattavan laahainkauhalla! | |
| 11.11.2014 13:19 | Heikki Jalonen: | Lokomo Teräsmies se on, malli 5-8. Ilkeät kielet väittivät, että tyyppimerkintä tarkoittaa kaivutehoa, joka vastaa viittä tavallista työmiestä tai kahdeksaa hätäaputyömiestä... Taustalla tosiaan Volvo (malli saattaisi olla L375 "Starke" noin 1958...1959) ja Bedford J-sarjan auto sekä laahakauhavarustuksella oleva Lokomo Teräsmies. Tuolla taustalla taitaa luikerrella rata. Voisikohan tämäkin kuva olla Laukaan-Kuusaan silta- ja oikaisutyömaahan liittyvä? |
|
| 11.11.2014 14:57 | Kari Rantanen: | Kiusaa noiden lennätinkaapelien linja. Maisemat ovat muuttunut, kun seututie 637 Jyväskylästä linjattu radan kupeeseen Laittaisin tuon kuvan maiseman Ankeriasjärven Leppäveden suunnalle. | |
| 11.11.2014 15:55 | Niila Heikkilä: | Voisiko olla mahdollista paikka on näinkin kummallinen? Jos on, niin tätä leikkausta möyrittiin lisää vuonna 1981 jolloin tehtiin maantien ylittävä silta. http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=8000&text=mahdollinen+paikka%3F&srs=EPSG%3A3067&y=6909102&mode=rasta&x=439862&lang=fi | |
| 11.11.2014 16:42 | Hannu Peltola: | Mitä olette mieltä Mersun vuosimallista? Jotain hyvin aikaista 1950-lukua? Minusta malli on lähes saman näköinen kuin tuoreimmat sota-Mersut... | |
| 11.11.2014 16:43 | Jouni Hytönen: | Muoks. Tämä taitaisi jotenkin sopia tuonne Tiituspohjan nurkille, mutta en muista, onko siinä todella näin syvä leikkaus. Muistelisin sitä aika matalaksi. (Käyttäjä muokannut 11.11.14 16:47) |
|
| 11.11.2014 17:12 | Kari Rantanen: | Niila jotenkin olen sun kanssa samoilla jäljillä, koska nykyisen Kaukokiidon terminaalin ja seututie 637 80-luvun linjaus ovat muuttaneet totaalisesti maisemaa. Soraa on kaivettu Jyväskylän tarpeisiin ja paikat on madaltuneet paljon. | |
| 11.11.2014 17:57 | Lasse Hinkkanen: | Linja on Posti-ja lennätinlaitoksen, koska tuolla suunnalla ei ollut koskaan teräksisiä yläorsia VR:n käytössä. Lisäksi orsissa on neljä kantoaaltoyhteyttä. | |
| 11.11.2014 18:39 | Jouni Hytönen: | Jos tämä olisi siitä Tiituspohjan tien 637 aks:n seutuvilta, vanha linja kaartaisi kaukaa oikealta eli voisi jopa olla, ettei sitä oikein tässä kuvassa näy. Maaleikkauksen lähes täydellinen katoaminen hämmästyttää. Taustan mäki sopisi Tiituspohjaan. Kuka ottaisi vertailukuvan nykypäivältä? | |
| 11.11.2014 18:40 | Jouni Hytönen: | Hetkinen, onko tuolla sittenkin joku raitapaalu ja peräti tasoristeys työmaaliikennettä varten vanhan linjan yli? | |
| 11.11.2014 20:13 | Kari Haapakangas: | Toinen mahdollinen paikka olisi Roninmäki, jossa on oiottu radan ässiä ja on myöskin varsin vaikuttava leikkaus. http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=8000&text=Kuvauspaikka&srs=EPSG%3A3067&y=6918460&mode=rasta&x=443868&lang=fi |
|
| 11.11.2014 20:16 | Tapio Arvola: | Voisiko olla Tiituspohjan eteläpuolelta kohti pohjoista. Mielestäni Jounin mainitsemassa kohdassa kulkee vanha rata poikki tämän uuden linjauksen. Aurausmerkkejäkin näkyy. Vanhassa 1963 peruskartassa http://vanhatpainetutkartat.maanmittauslaitos.fi/mml_vanhat_kartat/Painetut_kartat/21_Peruskartta_20k/3/3212/321209/321209_1963.jpg näkyy hyvin entisen S-mutkan paikka, jossa uusi linja leikkaa vanhan keskellä S-kirjainta. Linkki nykyaikaan olisi http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=8000&srs=EPSG%3A3067&y=6909256&x=439969&lang=fi Tosin uusi linja kuvassa näyttää kaartavammalta kuin kartta antaisi olettaa. Roninmäen kohdalla uusi linja on vieläkin suorempi. No nyt huomasin, että kyse olikin samasta paikasta, johon Niila jo viittasi ylempänä. (Käyttäjä muokannut 11.11.14 20:25) |
|
| 12.11.2014 10:23 | Heikki Jalonen: | Mersua tehtiin tuon näköisenä vuosina 1949-1959. Mallisarja esiteltiin Hannoverissa 1949, joten ensimmäiset mahdettiin saada Suomeen vasta vuoden 1950 aikana. Vuonna 1959 esiteltiin seuraajasarja, Lyhytnokkana tai Pyöreänokkana tunnettu. Se korvasi vientimarkkinoilla edeltäjänsä nopeasti. Siten vuonna 1960 Suomessa tuskin on enää rekisteröity yhtään uutta "Piikkinokkaa". Sodan aikaan ja heti sodan jälkeen tehdyissä nokkamalleissa on täysin pystysuora, ilman taitetta oleva säleikkö. Niitä tuli - sattuneista maailmanpoliittisista syistä - Suomeen hyvin vähän. Vuosina 1945-46 tuskin ainuttakaan. Yksi 1947 yksilö tunnetaan ja on säilynyt. |
|
| 12.11.2014 19:33 | Jouni Halinen: | Pyöreänokasta käytettiin myös nimitystä pullamersu, meikäläinen matkusti sellaisella 1964 keväällä muuttoreissulla Vartiokylä>Konala. http://vaunut.org/kuva/66065 Taisivat suurelta osin olla vihreän värisiä, kuvalinkin autokin on vihreä, kuin myös tämä yksilö http://ikuisuusprojekti.net/Hpim0506.jpg |
|
| 12.11.2014 22:35 | Pekka Salminen: | Mersu on vuosimallia 1957 koska ohjaamon takaseinässä on kaksi ikkunaa ja polttoainesäiliö on rungossa kiinni ohjaamon takana ,-56 mallissa oli yksi ikkuna ohjaamon takaseinässä ja polttoainesäiliö oli penkin alla.Moottori oli 6 sylinterinen 100 hv. | |
| 13.11.2014 16:31 | Martin Hillebard: | Osaisiko joku (klassista) teletekniikkaa tunteva kertoa, miksi tuo teräksinen yläorsi oli kuten oli? Tämän-oloinen linja seurasi myös Savon rataa viellä 1960 -luvulla. Normaali käytäntö Posti- ja lennätinlaitoksen maanteitä seuraavissa linjoissa oli kaksi paria eristimiä lankoja kannattelemassa kullakin poikkiorrella. Paikallislinjoissa saattoi olla viisi paria, jolloin johtimia "mahtui" huomattavasti enemmän. Kun ei enää enempi sopinut ilman että alimmat jäivät turhan lähelle maanpintaa, osa saatettiin korvata ilmakaapelilla - huom. valokuvan viestilinja! Amerikassa, ja Venäjällä oli ihan tavallista että rautatietä seuraavilla linjoilla oli viisi paria/poikkiorsi. Muistelen lukeneeni, että USA:ssa näitä kirkasjohtoja käytettiin paitsi lennättimen ja puhelimien tarpeisiin, myös kytkettyinä opastinlaitteisiin kaapelien sijasta. On totta? En tiedä paljonko Amerikasta kirkasjohto- viestilinjoja enää löytyy, valokuvista päätellen niitä riittää Venäjänmaalla edelleenkin. |
|
| 14.11.2014 06:24 | Vesa Pykälä: | Tässä linkki, joka selvittänee ehkä asiaa: http://calm.iki.fi/tolpat/kuva/6348 |
|
| 16.11.2014 18:06 | Martin Hillebard: | Mielenkiintoinen sivusto. Tallensin joskus 1960 -luvulla vanhaa viestitekniikkaa eli valokuvasin noita "tolppia". Eipä sitä kovin moni tainnut tehdä. Kuvat ovat jäljellä (negatiivi)arkistossa. | |
| 17.11.2014 00:43 | Vesa Pykälä: | Vanhaa puhelintekniikkaa löytyy YLE;n arkistosta hakusanalla "puhelin", esim. http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/sana_siirtyy__nykyaikaista_tiedonvalitysta_1950_28600.html#media=28601 En ole nykyisessä asuinpaikassani Houstonissa havainnut kirkasjohtolinjoja. Suomeen verrattuna on paljon ilmajohtoja, jopa keskusta-alueella. Osa nykyisistä puhelinlinjoista ovat jopa 40-luvulta. Eipä voida enää junan nopeutta määritellä pätkäkiskojen kolkkeesta ja puhelinpylväiden välimatkasta. Koulussa aikanaan annettiin laskutehtäviä asiasta. |