??.??.1920 / Helsinki, Pasila alapiha
??.??.1920 Ajattelin tehdä tästä knopin, mutta eihän tämä ole itseni ottama ja se olisi aivan liian helppo! Nuo tutut rakennukset paljastaisivat paikan heti, samoin Eläintarhan kenttä. On maisemassa tapahtunut kuitenkin aikamoisia muutoksia. Kuvan lähde on Otavan iso tietosanakirja 1931 ja se on 20-30 luvun taitteesta. Jonkinlaisilla kangaspuilla kuvaajaa on ilmassa liikuteltu.
Kommentit
| 03.08.2007 22:15 | Joni Lahti: | Jotain toinintaa raiteillakin... Kuvaava koke on ollut jossakin nykyisen jäähallin tienoilla. | |
| 27.05.2008 22:12 | Joni Lahti: | Käpylän urheilupuisto keskellä ylhäällä olevilla alueilla. Asema keskellä kuvaa ja Toralinna sen alapuolella. Sairaala-alua aivan alareunassa keskellä. | |
| 31.12.2022 21:08 | Jyrki Längman: | Kuvassa ei näyttäisi olevan vuonna 1928 avattua puupasilan raitiotietä eli ensimmäistä raitiolinjan 10 rataa | |
| 01.01.2023 08:53 | Esa J. Rintamäki: | Hihhei, matka kirjahyllylle vei: Suomen Ilmavoimien lentokoneet 1918 - 1938. Kirja on vanha kuin taivas, mutta katsellaanpa, millä "Meidän Poikamme Ilmassa" liihottelivat noihin aikoihin, etenkin 2-paikkaisia. Lentosatama oli Santahaminassa, eikä Malmin lentoasemaa ainakaan ollut käytössä ennen vuotta 1936. Väkisinkin tulee esille ajatus I.V.L A22 Hansasta. Niitä oli paljon, Suomen Ilmailutarhalla eikun anteeksi - Ilmavoimilla 120 konetta käytössä, vuosina 1922 - 1936. Hansat olivat kellukekoneita ja touhusivat Merilentolaivueissa. Suomessa lisenssillä valmistetut Hansat perustuivat saksalaiseen Hansa-Brandenburg W.33-vesitasohävittäjään. Etteivät olleetkin itsensä Ernst Heinkelin suunnittelutyötä...? Maakoneista ajankohtaan osuisivat Fokker C V, joilla lennettiin 1927 - 1944 ja englantilainen Blackburn Ripon II F, joilla oli myös kelluke- ja pyörälaskutelineet. Niillä liihoteltiin vuosina 1929 - 1945. 1920-luvun vehkeistä olisi ehkä paikallaan mainita ranskalaista suunnittelua oleva 2-paikkainen Breguet 14.A2. Tämä tyyppi oli käytössä vuosina 1919 - 1927. Ja lievänä vitsailuna: "Insect Aerospace Factory" aikoinaan ylpeänä esitteli: VL Sääski (v. 1928), VL Kotka (v. 1931) ja VL Paarma (v.1931). Köyhän maan erityispiirre: haalia koneita mistä ikinä saakaan. Tyyppikirjavuus oli hirvittävä! Kuvasta on nähtävissä Pasilan alkuperäinen asematalo Toralinnan kyljessä. En tiennytkään tuosta eteläisen veturitallin kohdalla kulkeneesta henkilöliikenneraiteesta, että siinä oli tuollainen aika mittava kallioleikkaus. Rantarata kulkee näemmä tavararaiteiden yli siltoja pitkin. Auroran sairaala oli muistaakseni ennenvanhaan kulkutautisairaalana. Nythän siellä on "lataamo". Näkee selvästi, että Pasilan konfiguraation muuttaminen kuvassa olevan malliseksi (ja mitä se laajennettuna tänäänkin on), on vaatinut raakasti työtunteja! |
|
| 01.01.2023 09:40 | Erkki Nuutio: | Havainnollinen kuva! Isäni veli, Viljo Nuutio oli Hansa -lentäjä 1920-luvulla. Jatkosodan lopulla (8.1944) hän lentomestarina lennätti vänrikki Pekurin kaukopartiota. Kulkuväline HE-59:n toinen moottori sai osuman ilmatorjunnasta ja hän teki taidokkaan pakkolaskun metsän puiden väliin. Muutamaa partiomiestä lukuun miehet onnistuivat pakenemaan linjoja kohti. Etummaisina olleet Pekuri ja Nuutio kaatuivat rintamalinjalla liian hätäisen oman kenttävartion tuliylläkkössä. Muut selvisivät. |
|
| 01.01.2023 17:14 | John Lindroth: | Helsingin Katajanokallakin toimi Lentosatama vesilentokoneille 1924-1936. Muun muassa lentäjäkuuluisuus Charles Lindbergh on Suomen vierailullaan v.1933 kuvattu juuri Katajanokalla,jonne hän laskeutui omalla vesitasollaan vaimonsa Annen kanssa(Yle Areena).Tämän aseman muistoksi on kaavailtu muistolaattaa(HS 2017) (Käyttäjä muokannut 01.01.23 17:43) |
|
| 15.10.2023 13:01 | Jouni Halinen: | Tuossa Hansassa oli tosiaan se hienous, että ne valmistettiin Suomessa. Aikamoinen saavutus vasta muutamia vuosia aikaisemmin itsenäistyneelle vähävaraiselle valtiolle. Ne olivat aikalaiselle varmaan vähän sama juttu kuin Hornetit nykyihmisille. Valmistuspaja (Suomenlinnassa) oli varmaan vähän kuin puusepänverstaan ja verhoomon yhdistelmä. Valmistusmääräkin oli kunnioittava, alun perin niitä piti valmistaa paljon vähemmän mutta työllisyyssyistä valmistusta jatkettiin. Koneen alkuperäisiä suunnitelmia muutettiin niin paljon (mm. tehokkaampi moottori) että voidaan puhua Hansa FI versiosta. Koneet olivat Suomessa pelkkiä "pommikoneita" (4x10 kg?), suunniteltuja konekivääreitä ei koskaan asennettu. koneessa oli lentäjän lisäksi tähystäjä/pommittaja jota varten koneen pohjaan tehtiin luukku josta hän tähtäsi ja pudotti pommeja ja valokuvasi, tämäkin kuva on ehkä otettu ko. luukusta. Kone oli siis lähinnä (meri)tiedustelukone, johon käyttöön niitä oli ihan liikaa, mikä varmaan nopeutti niiden varhaista poistumista, mutta haitekkiä saatiin kuitenkin runsaasti, tulevia projekteja silmällä pitäen. https://fi.wikipedia.org/wiki/IVL_A.22_Hansa Ylellä on artikkeli aiheesta https://yle.fi/a/3-6335828 Linkki Charles Lindbergh https://fi.wikipedia.org/wiki/Charles_Lindbergh Suomivideoon, se on yllättävän hyvälaatuinen ja varustettu ”reteällä” taustamusalla. Vierailu oli suuri mediatapahtuma Suomessakin. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/03/06/charles-lindbergh-suomessa-1933 USAn suurin ”mediatapahtuma” ennen toista maailmansotaa oli hänen poikansa sieppaus ja murha. Murhaaja saatiin kuitenkin kiinni ja hänet kytkettiin perusteellisen oikeudenkäynnin jälkeen kiinni sähkötöpseliin. https://fi.wikipedia.org/wiki/Lindberghin_pojan_kidnappaus Hän oli ennen sotaa kovinkin natsimielinen, ja ei saanut tämän takia minkäänlaisia ilmavoimien tehtäviä toisen maailmansodan aikana, toimi kuitenkin siviilipuolella mm. konsultoi pidempiä lentoreittejä suunnittelevia lentoyhtiöitä. Hän oli isänsä puolelta Ruotsalaistaustainen. Konkolan siltakin on jo rakennettu. Kuvassa http://vaunut.org/kuva/164756 kerrotaan "tapaus Konkolasta" enemmän. Saarisen Paven koulukin on jo pystyssä mutta Eläintarhan Neste vielä puuttuu. Onkohan tänne joskus suunniteltu eläintarhaa vai mistä mesta on saanut nimensä? . (Käyttäjä muokannut 15.10.23 19:14) |