18.08.1967 / Pieksämäki,
Pieksämäki asema
18.08.1967 Pieksämäen ratapihaa elokuussa 1967. Vaihtotöissä Vr1 542.
Kommentit
| 06.02.2004 12:58 | Jack: | Asiallista... | |
| 06.02.2004 12:59 | Jack: | Pieksämäellä on onneksi vanha asema säästetty, eikä hävitetty kokonaan, kuten Kouvolassa. | |
| 06.02.2004 13:11 | Jouni: | Hienoa! Tätä maisemaa en olekaan nähnyt kuin vanhoissa Pieksämäen liikennöimissäännöissä. Lättiä on niin, etteivät raiteet tahdo riittää! :) Ja tuolla kuvan oikeassa laidassahan niitä lienee vielä lisää. Jotenkin näyttäisi siltä, ettei laituriraiteita oikein ollut liikenteen määrään nähden riittävästi. | |
| 06.02.2004 13:45 | KooPee: | Toisaalta käytännöllistä ja huolella tehtynä turvallista pakata samalle laiturille useita junia. Lättäaikaanhan se onnistui mainiosti. Asemaravintolan vasemmalla puolella olleessa raiteessa oli kaksi poikkeavaa raidetta laiturin ääreen. Niinpä vaunut tai junat saivat olla laiturin vieressä rauhassa, kun veturilla ajettiin ympäri tai jos Savon tien tavarajuna paahtoi siitä ohi. Olihan noita lyhyitä "laiturisivuraiteita" muinoin useillakin risteysasemilla. | |
| 06.02.2004 14:28 | Jyrki Tervo: | Jesus vieköön, kun on tunnelmaa, ei ole samalaista ennää(tämä sama vanha virsi jatkukoon ;-}). Vaunustossa näyttäisi teräskoriset ja puukoriset matkustajavaunut olevan määrällisesti melkolailla tasan, mutta tavaravaunuissa Gb vaunuja on vielä määrällinen enemmistö verrattuna Gbk/Gbkk vaunuihin. Mites oli noiden Gbk/Gbkk/Gbl/Gblk vaunujen laita, taisivat olla VR:lle melkoinen virheinvestointi. Kun vanhat puiset umpitavaravaunusarjat oli korvattu näillä vain vähän moderneimmilla, olivat ne jo tulleet vanhanaikaisiksi. Nykyäänhän niitä ei enää junissa ole. | |
| 06.02.2004 14:30 | Jyrki Tervo: | Jaa niin, tuolla oikellako se on se kuuluisa Pieksämäen konepaja, vaiko onko järjestelyratapiha noin kaareva ? | |
| 06.02.2004 14:40 | Jouni: | Oikealla on Pieksämäen alkuperäinen tallialue. Tavararatapiha on aika lailla suoraan kuvaajan selän takana ja konepaja takavasemmalla. | |
| 06.02.2004 15:02 | KooPee: | Ei Gbk-Gblk -perhe virheinvestointi ollut. Ne vastasivat tarkoitustaan hyvin n. 20 vuoden ajan, mikä tavaravaunulle on hyvä käyttöikä. Alustathan palvelevat yhä sinisinä Gbln-vaunuina ja Gbln-t-vaunuina. Lisäksi Gbly-vaunuja ruskeina on yhä käytössä. Kappaletavaraliikenteen vähentyessä paperiteollisuuden tarpeet määräsivät vaunujen tarvetta ja nuo ruskeat muodostuivat ongelmaksi mataluutensa takia ja tietysti vanhempi sarja siksi, ettei lattia kestänyt trukkiajoa. | |
| 06.02.2004 15:04 | KooPee: | Lätästä sai rakentaa 10-vaunuisen yhdistelmän. | |
| 06.02.2004 15:08 | KooPee: | Kuvan ääressä on mukava hiljentyä hetkeksi ja kuvitella vallinnutta äänimaailmaa; Alsthom juna saapuu veturi hyristen ja telit kilkattaen, matkaa kuvaajan ali pysähtyäkseen sillan pohjoispuolelle. Matkustajat puhelevat, lätät hyrisevät ja kana haukahtelee terävästi tavaravaunujen kimpussa. Vaihdemies kävelee engelsmannille ja antaa opasteen vetoliitteelle painaa vaihteelle, johon lättä vastaa kahdesti. Kana vastaa karhealla vislalla seis -opasteeseen... | |
| 06.02.2004 15:10 | Jyrki Tervo: | Koklasinpa vaan kepillä jäät teoriani/olettamukseni suhteen. Meillä on Vaasassa niin vähän tavaraliikennettä ja nekin vähät tavaravaunut (ja peräti 1kpl Gbl/Gbl/grr...) joita tänne on unohtunut on spreijattu niin ettei litteroista ota enää selvää. Gbly ??, mites nuo Gb+ vaunut yleenssä ottaen erottaa toisistaan, ovat melkolailla toistensa näköisiä. | |
| 06.02.2004 15:21 | KooPee: | Selkeimmin erottaa Gbly:n muista, korkeutta on muihin ruskeisiin verrattuna saman verran enemmän kuin tuossa Kanan letkassa on eroa Gb- ja Gbk-vaunuilla. Gbly:tä näkee Tampereen seudulla ainakin Nokian liikenteessä. Sininen Gbln taitaa olla kuitenkin Gbly:tä korkeampi (?). Puolustelen Gbk-vaunua vielä siitä, että se toi pieneen Gb-vaunuun nähden jo 20 tonnin akselipainon ja seinien pylväsjaon niin, että lavakuormaus oli kätevää. Gbk-vaunuja rakennettiin 1965:stä alkaen ja 1970 tuli Gbkk-malli, jonka nopeus oli 120 km/h (Gbk 100 km/h) ja siinä oli kaksoisjarrutönkät. Kun vaunutyyppiä pidennettiin 12:sta 14:ään metriin, tuli litteraksi Gbl ja nopeampi versio eli Gblk. 1970-luvulla kehitettiin Gbly, jonka ovikorkeus oli 2,70 metriä entisten 2,50 metristen sijaan. Syynä siis paperiteollisuuden 2,4 metrinen jumborulla. Ja sadassa viimeisessä Gbly:ssä oli 4,5 tonnin painoisen pyöräpainon kestävä trukkikuormauslattia. | |
| 06.02.2004 15:28 | Tommi Pe: | Parin päivän takaisessa Aamulehden 50 vuotta sitten -osassa tituleerattiin uutta dm6:ta "rautateittemme uudeksi loistokiitojunaksi". Pitäisi varmaan tallettaa juttu ja naputtaa jonnekin tänne. Melkoista hehkutusta. | |
| 06.02.2004 15:35 | KooPee: | Aamulehden taannoisella toimittajalla oli kyllä hieman jyvät ja akanat sekaisin. Osa kommentteja viittaa Dm3:een, mutta kiva juttu ja kuvakin. | |
| 06.02.2004 15:50 | Janne Ridanpää: | Tässä kuvassa on sitä ajan henkeä. | |
| 06.02.2004 19:22 | AnttiL: | Voi nenä!Tämä on kuin pienoisrautatiemaailmasta!On todella hieno tilanne kuva. Onneksi jotkut ovat harrastaneet rautateiden valokuvausta jo silloin kun meikäläinen ei ollut edes kenenkään mielessä =) Jäisi meikäläiseltäkin paljon näkemättä entisajasta. | |
| 06.02.2004 19:43 | Lari Åhman: | Olen samaa mieltä AnttiL:n kanssa! On se kyllä hyvä että tällasia kuvia on joskus otettu! | |
| 06.02.2004 19:58 | Jyrki Tervo: | Kiitspa KooPeelle Gbxx vaunuhistoriikista. Vielä, mikähän mahtoi olla noiden yhteinen valmistusmäärä. | |
| 07.02.2004 01:16 | KooPee: | Tervo kysyy vaikeita ja takaani hyllystä löytyy vain vuoden 1969 ja 1994 jtt. Numerosarja v. 1994 jtt:n mukaan on seuraava: Gbk 46010-46575, Gbkk 47001-47600, Gbl 48001-49400, Gblk 49401-51851, Gbly 47601-47630 ja tukevampi malli 47631-47730. Eli tuhansiahan noita oli... | |
| 07.02.2004 09:48 | okeskira: | Katselin vuoden 1986 kuljetustietoa jolloin Gbk/l -sarjoja lienee ollut jokseenkin suurin mahdollinen määrä käytössä (ei ole vielä alettu muuttaa muihin sarjoihin). Kuljetustieto kertoo Gbkk-vaunuja olevan 657, Gbl 598, Gblk 1394 ja Gbly 2577. Siis yhteensä puhutaan noin 5500 vaunusta. | |
| 07.02.2004 14:31 | Jouni: | okeskira: Hmm, nyt menivät luvut väärään järjestykseen... :) Varmasti ei ole Gbly-vaunuja ollut ikinä noin paljon. Gbl-vaunuja oli tuo 1394 ja Gblk-vaunuja 2577. Katso noita KooPeen antamia numerosarjoja. | |
| 07.02.2004 15:18 | okeskira: | Nyt on kyllä virhe VR:n kuljetustiedossa (eipä olisi kyllä ensimmäinen kerta). Kuljetustiedossa on unohtunut littera-sarakkeesta Gbk pois kokonaan jolloin muut Gb-litterat ovat jääneet pykälän liian ylös. No, jokatapauksessa vaunujen kokonaismäärä on sama. | |
| 07.02.2004 20:03 | Jouko Törmänen: | Tosi hyvä kuva tämäkin. Muutaman kerran olen itsekin vaihtanut junaa Pieksämäellä myös vanhan aseman aikaan. | |
| 10.02.2004 03:45 | Mikko Heino: | Mikäs on tuon etureunan keskellä olevan laituriin päättyvän radanpätkän tarkoitus? Onko se joku relikti vai oliko jo tuolloin ei-minnekään-johtavia turvaraiteita kuten nykyään tuppaa olemaan vähän joka pikkuaseman päässä? Ei tuohon mahdu edes veturia ajamaan. | |
| 19.02.2004 18:17 | Risto Hyvärinen: | Pieksämäen järjestelyratapiha jatkuu kuvaajan selän taakse vielä monta kilometriä! | |
| 28.02.2004 20:07 | Juhani: | Näin "höyryihmisenä" kommentoin hieman höyryjä. Kana 542 oli tuolloin hiilipolttoinen ja suorapiippuinen. Talvella 1969 näin tämän saman Kanan työssä Savonlinnassa. Se oli muutettu halkopolttoiseksi ja siinä oli leveä halkokorsteeni. Oikealla Pieksämäen tallialueella oli tuolloin vielä paljon mielenkiintoista vanhaa höyrykalustoa mm. Nohabin valmistama Jumbo(Tv1) 905 sekä vanhat kanat 540 ja 541 sekä mm. jo liikenteestä poistetut Schwartzkopffin valmistama Hv3 643 ja Ojajärven onnettomuuskone Hv2 678 ym. | |
| 01.05.2005 18:14 | Tommi K Hakala: | Vuoden -75 tavaravaunutaulukko;Gbk 1692kpl,Gbkk 600kpl,Gbl 1400kpl,Gblk 685kpl+tilattu 1205kpl lisää,Gbly(kreppipaperinkuljetusvaunu,sallitut reitit tuolloin Tre-Turku-Mäntyluoto-Rauma ja Mänttä-Tre-Kotka)30kpl.Vahvistettuja ei ollut vielä silloin. Tuohon aikaan vanhoja Gb-vaunuja 1837kpl joista hylkäystä odottamassa n.1450kpl. | |
| 24.07.2005 01:09 | Miika Rissanen: | todella kaunis kuva! minuakin kiinnostaisi noiden nysäraiteiden tarkoitus. | |
| 24.07.2005 04:48 | Juhana Nordlund: | risukasa: KooPee selostaa kysymäsi asian kommentissa nro 4. Itse en tuota paremmin sitä osaisi sanoa. Päätepuskimen luona oleva nysä näyttäisi olevan turvaraide. | |
| 24.07.2005 09:32 | Tommi K Hakala: | Kuvassa näkyy hyvin risteysvaihteen rakenne ja toiminta. | |
| 24.07.2005 20:29 | Miika Rissanen: | en kyllä vielä ymmärtänyt. perspektiivi on vähän vaikea, mutta näyttäis siltä ettei tohon mahu yhtäkään vaunua? tässä tapauksessa se tietty jatkuu kuva-alasta alaspäin, mutta esim. keravan aseman eteläpuolella on tollanen jotka haarautuu ykkösraiteesta... | |
| 24.07.2005 20:48 | Tommi K Hakala: | Totanoin,tuo laiturihan jatkuu kuvasta alaspäin,olisiko tuo raidoitetulla puskimella oleva lyhyt raide sitä varten että siihen voi hlövaunun peruuttaa,tällöin viimeisetkin vaunut on laiturin reunassa?(tai vaikkapa sekajunan viimeinen tavaravaunu rahtikäytössä) | |
| 24.07.2005 21:31 | Kimmo Pyrhönen: | Siinä oli myös kuormattavia (lätän) posti- ja tavaravaunuja ja eiköhän tuo TommiH:n teoriakin pidä paikkaansa. | |
| 30.06.2010 14:48 | Jyrki Längman: | http://vaunut.org/kuva/61837?s=1 | |
| 12.02.2012 15:19 | Heikki Kannosto: | Oletuksia: kello on 16.jotakin. Vasemmalla lähtevä tai tullut Joensuun ja Savonlinnan juna. Toinen vasemmalta tullut tai lähtevä Joensuun ja Savonlinnan juna, jonka takana sunnuntai-illan P98 Haapamäen kautta Helsinkiin. Toinen oikealta P76 Helsinkiin ja heti sen saavuttua samalle raiteelle tuotu Jyväskylän lättä. Oikealla P75 Kuopioon (vai ylettyikö se jo 1967 Iisalmeen?). | |
| 12.02.2012 19:00 | Petri Nummijoki: | Kuvassa kohtaavat pikajunat ovat mitä ilmeisimmin P75 ja P76 mutta 18.8.1967 on ollut perjantai, joten P98 tuskin on kuvassa. | |
| 12.02.2012 20:50 | Eljas Pölhö: | P76 perässä on luultavimmin H788 Mikkeliin. Savonlinnasta ja Joensuusta saapunut juna jatkoi Jyväskylään, joten se lienee vasemmanpuoleinen aseman edessä. Toinen vasemmalta voi olla Savonlinnaan ja Joensuuhun lähtevä. Puuvaunut niiden takana voisivat olla H91 runko, jonka edestä veturi on ehtinyt livahtaa pois. Kuopioon P75 perään lähtevä lättähattu on kuvaajan alla tai takana. Jos H91 on saman laiturin toisella puolen, niin silloin kaumpana oleva on myöhemmin illalla lähtevän H95:n runko ja kauempana on varavaunujen jono. | |
| 12.02.2012 22:40 | Heikki Kannosto: | Kuulostaa vielä uskottavammalta. Minkähän vuoden aikatauluja oikein selasinkaan? |