18.11.2004 / Karhula
18.11.2004 Karhulan-Sunilan rautatien purettua loppuosaa, joka johti aikoinaan Hallan saarelle.
Kommentit
| 11.12.2004 11:21 | Valtteri Keski-Säntti: | Olisikos missän tarkempaa tietoa tästä rautatiestä? | |
| 11.12.2004 11:21 | Ilari Eskelinen: | Mitä teollisuutte Hallan saarella on ollut? Tyylikäs opastin. | |
| 11.12.2004 11:24 | Ilari Eskelinen: | http://www.kymensanomat.fi/arkisto/vanhat/2000/05/04/uutiset/juttu2/sivu.html | |
| 11.12.2004 11:46 | [Tunnus poistettu]: | http://www.dm-exp.org/gallery/halla/halla.html | |
| 11.12.2004 11:50 | [Tunnus poistettu]: | http://www.dm-exp.org/gallery/halla_silta/halla_silta.html | |
| 11.12.2004 22:25 | Jukka P. T. Ruuskanen: | Eikös tuo ole vanhan opastinjärjestelmän kaksivaloinen pääopastin? Näköjään ilman polttimoita vain. | |
| 11.12.2004 22:46 | Olli Keski-Rahkonen: | Näinhän asian laita taitaa olla. Varsin asiallinen opastin kaikenkaikkiaan :) | |
| 20.12.2004 15:25 | Reijo Talka: | Kun vielä pölkyt kaupattaisiin tai lahjoitettaisiin eli maasta poistettaisiin, saisi tästä tasaisen ja tukevan tilustien tai vaikka pyörätien. | |
| 09.01.2008 10:51 | Rami Hynninen: | Tästäkin saattaa vielä tulevaisuudessa junia kulkea, Hallan satamaan. http://www.kymensanomat.fi/Talous---Talousuutiset/2008/01/09/Ratahallintokeskuksen+mielest%E4+Hallaan+voidaan+rakentaa+rata/200834618292/8 | |
| 23.01.2008 11:37 | Pauli Ruonala: | Hallan saha toimi 1875-1986. Sahalla oli kapearaideverkosto (leveys 914 mm) jonne hankittiin ASEA-sähköveturi vuonna 1896. Käytössä on ollut myös Deutz-moottoriveturi (ainakin 1). Verkostosta oli jäljellä pieniä pätkiä sahan lopettaessa toimintansa 1986 ja lisäksi löytyi noin 10 puurunkoista vaunua. Tieyhteys Hallaan valmistui 1947. Karhunsalmen sillat ostettiin VR:ltä käytettyinä ja perimätiedon mukaan ne ovat peräisin Iijoelta. Leveäraiteista rataa suunniteltiin jo 1920-luvulla mutta se toteutui vasta 1951 kun kuljetukset alkoivat suuntautua enemmän Neuvostoliittoon, minne kaikki tuotteet toimitettiin rautateitse. Ratapenger tehtiin kesällä 1950 merenpohjasta nostetusta hiekasta. Työtä varten oli Tanskasta vuokrattu ruoppauslaiva. Pyötisen lahden rautatiesilta on perimätiedon mukaan peräisin Kalajoelta. Karhunsalmen siltaa valvomaan tuli valopääopastin ja Siemensin toimittama turvalaitos. Hallassa toimi vakituisesti seuraavat leveäraideveturit: Valmet Move 5 503/1950 vuosina 1951-1978, Valmet Move 51h-VIII 560/1960 (numero 13, tuli Kuusankoskelta 1979) ja Valmet Move 51m-II 508/1952 (numero 12, tuli Voikkaalta noin 1980, toimi varaveturina). Saha siirtyi 1-vuorotyöhön vuonna 1982 jolloin veturilla tehtiin päivässä enää 3 edestakaista matkaa Sunilan ratapihalle. 1983 radalla ei tietääkseni liikennöity. Veturi 13 meni takaisin Kuusankoskelle, 12 jäi Hallaan seisomaan ilman moottoria. 1984 Hallan tien yli vievä rautatiesilta (alikulkukorkeus 3,6 m) nostettiin pois paikaltaan että tukkirekat pääsisi sahalle. Hallan rautatien kunnostamisella on 2 estettä jotka ainakin nostavat kustannuksia, jos eivät estäkään sitä kokonaan: Sunilan tehtaan jätevedenpuhdistamo, joka rakennettiin 1995 Pikku-Pyötiseen ratalinjan päälle ja mainitut sillat, joilla on käytössä normaalia matalampi kuormaulottuma II. Muistaakseni Hallan rata oli viimeinen paikka Suomen rataverkolla jossa kuormaulottuma II oli käytössä. |
|
| 23.01.2008 20:06 | Tapio Muurinen: | Kiitos tästä Hallan tietoiskusta. Paikka on minullekin tuttu. Karhunsalmen sillalla sattui harvoin junia yhtäaikaa. Hallan päässä istui siltavahti kopissaan, jonka toimenkuva jäi vähän epäselväksi. Autoliikenne sujui valo-ohjauksella vuorotellen suuntaansa. Muistaakseni hyötyliikenne (sahan oma liikenne, k-autot, l-autot) sai etuoikeuden siltavahdin kopista. Junan tullessa laskettiin puomit molempiin päihin. Ehkä siltavahti hoiteli niitäkin, kun junalle oli kulku varattu. | |
| 28.01.2008 09:14 | Pauli Ruonala: | Vähän tilastoja: Vuonna 1922 oli Hallassa 2 petrolimoottoriveturia ja 6,003 km rautateitä ja 1304 lautatapulin pohjaa, 1952 oli 4 kapearaiteista dieselveturia. 1960-luvulla Hallaan tuli tukkeja arkisin 2 junaa eli 80 vaunua arkisin. Veturi haki Hipin ratapihalta 8 vaunua kerrallaan eli siitä tuli päivässä 10 junaparia, ei kuitenkaan kaikkina vuodenaikoina. Lisäksi junat joilla saatiin laudat asiakkaille ja sahanpurut Sunilan tehtaalle. Oli siinä siltavahdilla veivaamista. Puomit toimi vaijerivedolla ja niiden veivi oli vahtikopissa, sellainen asetinpukin kaltainen laitos. Siltavahti hoiti myös liikenteen valo-ohjauksen käsin. |