28.07.2005 / Hyvinkää, Hyvinkää

28.07.2005 Hr11 1950 jatkaa ruostumistaan Hyvinkään konepajan romupätkässä.

Kuvan tiedot
Liikennepaikka: Hyvinkää Kuvauspaikka: Hyvinkää
Kuvaaja: Antti Laitinen
Lisätty: 28.07.2005 00:00

Kommentit

28.07.2005 15:53 Jorma Rauhala: Onpa se surkean näköinen, kun vertaa vastaavaan toiseen veturiin http://vaunut.org/kuvasivu.php/11899.htm​l?kuvaus=&paikka=&tyyppi=0&kuvaaja=515&x​=140 Jos tuosta jotain joskus tulee, niin paljon saa sen eteen töitä tehdä.
28.07.2005 16:22 Juha Kutvonen: Romuttajat odottavat vain VARATTU RAUTATIEMUSEOLLE-tekstin ruostumista näkymättömiin :(
28.07.2005 16:29 Juhani Pirttilahti: Ei tuolle kukaan tee yhtään mitään. Sais viedä pois vaan.
28.07.2005 18:02 Juha Paulavuo: Taitaa mennä kohta mananmajoille yksi osa suomalaista rautatiehistoriaa. Jos nyt oikein muistan, niin noitahan ei kovin montaa ollut alunperinkään....
28.07.2005 18:15 Antti Laitinen: Oikein muistelet, näitä valmistettiin vaatimattomat 5 kpl ja tämähän on ainoana jäljellä.
28.07.2005 18:39 Kimmo Pyrhönen: Olen kyllä keskustellut Rautatiemuseollakin tämän kunnostamisesta. Vaikka Hr11-sarjan merkitys ei lopultakaan ollut kovin mittava, niin tämä veturi ja se Haapamäen ainoa kiitojunan päätyvaunu ovat kuitenkin ainoat yksiköt, mitä on jäljellä Porkkanoita edeltävästä kiitojuna-ajasta ja siksi nämä molemmat olisi syytä saada edes ulkoisesti kuntoon ja nippuun keskenään. Ensivaiheen pelastus voisi olla se, että rapistuminen saataisiin pysähtymään ja veturi esimerkiksi suojattua.
29.07.2005 15:01 Antti Laitinen: Tämän kunnostamisesta on myös käyty kevyttä keskustelua Rautatiemuseon keskustelufoorumilla kesäkuun alussa. Siellä olevien kirjoitusten mukaan tälle ei ole tilaa museon alueella ja rahaakin tarvittaisiin semmoiset 20000 egeä. Museon intresseissä on nyt saada kunnostettua diskoteekkivaunu entisenkaltaiseksi ravintolavaunuksi, sitten voidaan harkita tämän kunnostamista.
07.08.2005 11:17 Petri Pitkänen: Hyvin kuvattu, Antti! Ei näy turhia maleksijoita kuvissa.. ;-) Niistä toisista yksilöistä siellä jonossa... akun lataus ja toimiin 1-turneessa Sepon kanssa!
07.08.2005 17:02 Antti Laitinen: Heh heh! Niitä maleksijoitahan oli tuolla miltei tungokseksi asti ;) Harmittaa tosiaan vieläkin ne akut, toivottavasti tosiaan 1-turneen aikana saadaan tilanne korjattua.
07.08.2005 19:12 Tommi K Hakala: Millainen ääni tässä on,tuo voisi olla vinkeä vehje käyntikunnossa museoajossa...
06.09.2005 21:05 Tommi K Hakala: Pääsiköhän kukaan kuvaamaan tätä sisältä?,ihan luvan kanssa.Olisi mielenkiintoista nähdä ohjaamokuvia...
06.09.2005 21:12 Olli Keski-Rahkonen: Viimeksi kun olin paikalla sopivasti autorisoidun henkilön kanssa, ovi oli ruostunut kiinni :)
06.09.2005 21:20 Tommi K Hakala: Seuraavalla kerralla sorkkarauta mukaan?,tuskin enää tuosta pahenee parista naarmusta.
09.04.2006 17:56 Jimi Alppimaa: Ei tuosta taida saaha ennää kalua.
27.05.2006 18:21 Tauno Hermola: Tommi kysyi ylempänä tuon äänestä. Sen mitä muistan, ei se minusta ollut mitenkään erikoinen, ihan terve dieselin ääni :) Dm4:n uliseva ääni on kyllä jäänyt mieleen siitä ainoasta kerrasta, kun sellaisella olen matkustanut.
28.05.2006 21:03 Tommi K Hakala: Eikös Dm4:ssä ollut sama tupla-GM kuin Move51:ssäkin(2kpl),sen ääni on tuttu lapsuudesta.Omalaatuinen,jokohan tänäkesänä onnistuisi käymään Haapamäellä sellaiseen aikaan kun on move liikkeellä...
28.05.2006 22:20 Tauno Hermola: Tuon Hr11 veturin Maybach MD325 on kai suora ahdettu kuutonen, nehän käy aina kauniisti :)
29.05.2006 10:50 Aki Grönblom: Ilmotahan tommi millon oot tulossa Hpk:lle niin jos se GM vaikka soittelisi..
29.05.2006 15:31 Tommi K Hakala: Täytyy katsella sopivaa hetkeä,eikös teillä ole siellä toimintaa kohtapuoliin kun on se Mänttään suuntautuva museoajokin on edessä?
29.05.2006 19:35 Aki Grönblom: Sehän on tuossa jo parin viikon päästä: 10.6. Sillon höyrytään juu.
25.01.2008 20:27 Jari Hämäläinen: Kyllähän tämä pitäs ilman muuta pelastaa kun se kerrran on viimeinen lajinsa edustaja. Ulkokuoren fiksaus ei olis pahakaan rasti, mutta liikkeelle saanti omin voimin onkin sitten kokonaan toinen juttu.
13.04.2008 21:22 Tomi Raitio: Olis kyllä kiva, jos tämän saisi kuntoon.
03.07.2009 18:39 [Tunnus poistettu]: No ainaki tästä sais kummitusjunan veturin jos ei muuta. Freddy Kruger vekiks ja Frankenstein junansuorittajaks
27.11.2009 15:24 Pasi Kujansuu: Onko tämän suhteen mitään uutta? Eikös tuon saisi viedä Haapamäelle...
30.11.2009 09:39 Teppo Niemi: Ja mitä olisiko se yhtään sen parempi Haapamäellä. SE OLEELLINEN KYSYMYS ON KUNNOSTUSRESURSSEISTA. Eli miten Haapamäellä olisi paremmat kunnostusresurrssit tähän veturiin? Haapamäellä on tällä hetkellä yksi suurprojekti, joka myös kaipaa niitä ssiellä olevia resursseja.
02.09.2010 18:38 Pasi Kujansuu: No sieltä tuskin lähtee sulatukseen yhtä helposti...
03.09.2011 12:27 Raimo Harju: Olisiko kellään tästä tuoreempaa kuvaa.
03.09.2011 18:07 Jussi Liimatta: Tässä yksi kesäkuulta -09. http://mrgdae.galleria.fi/kuvat/030609_1​25239_23.jpg
04.09.2011 12:02 Raimo Harju: Onhan tämä vielä pelastettavissa,kun siinä on malli mitat ja muoto jäljellä.
04.09.2011 22:02 Tunnus poistettu: Kyllähän tästä voi vielä muotit tehdä.
05.09.2011 13:24 Petri P. Pentikäinen: Mikään ei nyt vaan mitenkään onnistu.
05.09.2011 19:31 Juhani Pirttilahti: Jokuhan voisi tulevaisuutta ajatellen tehdä nyt tarkat muotit tai mittapiirustukset tuon rakenteista.
05.09.2011 19:47 Raimo Harju: Mahtaakohan omistussuhteet olla suurin este kunnostuksen aloittamiselle.
05.09.2011 19:50 Timo Salminen: Keväällä kuullun mukaan esteen nimi olisi 160 000 €.
05.09.2011 20:17 Raimo Harju: Tarkoittanee siis ajokuntoon laittamista.
05.09.2011 22:56 Mika T. Polamo: Jep. Sis. ALV ja JKV. Jälkimmäinen on noin 72,72% hinnasta. Sisäpiirialennuksella.
06.09.2011 10:41 Petri P. Pentikäinen: Ja muita vaihtoehtojahan ei kaluston kunnostuksessa ole kuin täydellinen ajokuntoisuus.
06.09.2011 11:37 Juhani Pirttilahti: Se ei tainnut olla täyskunnostus vaan korin kunnostus.
06.09.2011 12:33 Petri P. Pentikäinen: Katsotaanpas... pelkkä kori 160 000 e... (näpyttelyä) mitäs se tekisi Porkkana samalla eiei-periaatteella Hyvinkään valuutassa... telit ja kaikki... ajokunto... kolme vaunua... oranssi maali kallista... penkkikangasta... Kekkonenkin kulkenut... ikkunalaseja menee... (näpyttelyä) kaikkea kohtuutonta vaativat... pidetään nyt 39 vuotta sateessa ja katsotaan sitten... mutinaa... pressutkin varastetaan... joo Porkkana ajokuntoon, sanotaan nyt yhdeksän miljoonaa, ottakaa tai jättäkää.
06.09.2011 13:52 Juhani Pirttilahti: Alkaa tuo porkkanan hintalappu tuntua pieneltä kärpäsen tahralta eiei-maan valuutassa.
06.09.2011 17:08 Tunnus poistettu: On maamme junttila ja siksi jää, olkoon tämä siitä elävänä joskin surullisena muistomerkkinä. Mitä muuta voi odottaa, kun meillä on kulttuuriministeriksikin valittu urheiluhullu jolle korismatsin seuraaminen voittaa suurin ponnistuksin valmistuneen musiikkitalon avajaiset.
06.09.2011 17:43 Raimo Harju: Minun vähäinen järkeni ei riitä ymmärtämään,miksi tämän kunnostaminen edes ulkoisesti tulisi noin kalliiksi.Siinä tapaukses,jos työ tehdään kaiken kalliimmassa konepajassa,se maksaa paljon.
06.09.2011 19:22 Juhani Pirttilahti: Kaikkien peltien vaihto ja koko sisustuksen uusiminen siinä luultavasti maksaa. Ja käsityön määrä on huomattavan iso osa summasta. Vaikuttaa siltä, että tämä on projektina vielä hieman laajempi, kuin mitä pelkästään tästä kuvasta ilmenee.
06.09.2011 20:00 Petri P. Pentikäinen: Koska tämä arvoesine on nyt neljä vuosikymmentä lojunut ala-arvoisessa hoidossa taholla, jota asia ei kiinnosta tippaakaan, esitän, että laite luovutetaan jollekin muulle taholle, joka kykenee edes lopettamaan lisävahinkojen syntymisen. Joku raja pitää olla rautatiehistorian häpäisyllä ja tähtitieteellisten kustannusarvioiden tehtailulla. Tässä maassa on sentään tehty romuraudasta talkootyöllä liikkuvia höyryvetureita, on se kumma, jos ei yhden erikoisuuden suojaaminen onnistu. "Kaikki syyt, jotka estävät meitä liikkumasta, ovat tekosyitä."
06.09.2011 20:14 Raimo Harju: Siinä tapauksesa,jos kori on rakennettava uudestaan,alan minäkin ymmärtämään että se maksaa.Onko pellit joka paikasta niin puhki ruostuneet,ettei kestä hiekkapuhallusta.En ole koskaan käynyt paikan päällä katsomassa,enkä tiedä kuinka paksua pelti on.
06.09.2011 20:48 Raimo Harju: Meistä moni tietää millaisia ihmeitä vanhoja autoja harrastuksekseen korjailevat saavat aikaan.Jonkun navetan takaa kun löytyy vanha puoliksi maatunut autonraato,niin jonkin ajan kuluttua se kukee omalla koneella uutuuttaan kiiltelevänä.Tallainen on sitä harrastustoimintaa parhaimmillaan.Kyllä ne omistussuhteet taitavat sittenkin olla se suurin este.
07.09.2011 00:58 Mika T. Polamo: Ehkä olemme kaikki väärässä. Kenties SMR on jo niin kovien tulostavoitteiden puristuksessa että ei riitä, että sen asiakkaat, aidot harrastajat, tekisivät itse työn ja maksaisivat materiaalit. Tarvitaan rahaa myös museotoiminnan ylläpitoon. Jokainen oikea businesstapahtuma nappaa lisäksi myös rahaa perustomintoihinsa, http://en.wikipedia.org/wiki/Overhead_(b​usiness)

Ehkä oikea kysymys kuulukin: paljonko meidän pitää maksaa SMR:lle, että saamme kunnostaa Hr11:n omalla kustannuksellamme?

Ja vielä gallup, jottei edes ylin johto tietäisi olinko tosissani:
1. Ovatko SMR:n "osakkeet" teidän "silmissänne" laskussa vai nousussa?
2. Miten uskotte Hr11gaten vaikuttaneen pörssikursseihin?
3. Tiedetäänkö asiasta jo kaikki vai onko syytä epäillä että esim. korru... (YSK!) korroosiota on salattu?
4. Onko kiitojunahistoria niin marginaalista ettei sillä voida tehdä kunnon voittomarginaalia edes PR-mielessä?
07.09.2011 08:40 Timo Salminen: Tämän laitteen yhteydessä on muistettava, että kyseessä on museoesine, jonka kunnostus on tehtävä museaaliset näkökohdat huomioon ottaen. Se tarkoittaa ennen kaikkea konservointia, ei uudelleen rakentamista. Konservointialan koulutusta kenelläkään harrastajista ei liene. Nämä vaatimukset oletettavasti tiedostetaan myös SRM:ssa. Olisiko sittenkin niin, että hintaakin nostaa se, että esimerkiksi peltejä ei pidä eikä saa vaihtaa?
07.09.2011 10:18 Petri P. Pentikäinen: Mitä tulee hinta-arvioihin, jo tämän kuvan kommenttihistoriasta voi todeta, että niitä keksitään lierihatusta. 29.7.2005 kustannusarvioksi tiedettiin 20000, 5.9.2011 puhutaan jo _kahdeksankertaisesta_ summasta. Mitä taas tulee "museaaliset näkökohdat huomioivaan" kunnostukseen, jopa "konservointiin", on erikoista, jos kunnostukselle, jopa kunnostajille määritellään tiukkoja laatuvaatimuksia, kun veturin säilytys kuitenkin on ollut laadultaan täysin kelvotonta. Kuvasta näkyy, kuinka paljon museoesineen nykyisellä haltijalla olisi varaa ylenkatsoa veturista huolestuneiden näkemyksiä.
07.09.2011 12:33 Timo Salminen: Vaikka esineen säilytys olisi ollut mitä tahansa, se ei silti tarkoita, että sen kunnostus saa olla mitä tahansa - varsinkaan, kun kyseessä on ainutlaatuinen kappale. Ei minulla siitä ole mitään varsinaista tietoa, mutta lienee lupa olettaa, että ammattimaisesti hoidettuna laitoksena SRM tiedostaa tällaiset näkökohdat. Säilytysolosuhteiden yleinen todellisuus meikäläisissä oloissa on kaikkien tiedossa.
07.09.2011 14:28 Petri P. Pentikäinen: Onkos täällä joku esittänyt, että kunnostus saa olla miten huonoa tahansa.
07.09.2011 15:19 Timo Salminen: On: "... on erikoista, jos kunnostukselle, jopa kunnostajille määritellään tiukkoja laatuvaatimuksia, kun veturin säilytys kuitenkin on ollut laadultaan täysin kelvotonta." (PPP 7.9.2011 klo 10.18.)
07.09.2011 16:35 Petri Nummijoki: Vetureissa on yleisesti vaihdeltu konepajakorjausten yhteydessä varusteita yksilöstä toiseen. Hr11-vetureissa ehkä vähemmän, koska niitä oli vain 5 kpl mutta yleisesti museovetureissa lienee reilusti alle puolet osista sellaisia, jotka ovat olleet samassa yksilössä mukana veturitehtaalta lähdettäessä. Siten museoarvo tuskin kärsii suurestikaan, vaikka tähän laitettaisiin kokonaan uuttakin peltiä kylkeen.
07.09.2011 16:41 Raimo Harju: Kuinkas hyvin nämä Konservaattorit ovat perillä hitsaustekniikasta,hiekkapuhalluksesta ja maalauksesta.
07.09.2011 16:46 Juhani Pirttilahti: Ei 22272 lienee ainakin osittain uudelleen rakennettu, kun siitä oli jäänyt purkutyön jälkeen pystyyn lähinnä aluskehys ja päätyseinät. Mutta oli se kyllä siinä kunnossakin, että epäilemättä hyvä vaihtoehto. Konservointikoulutusta ei kovin monella taida olla. Tässäkin tarvitaan järeämpiä keinoja. Maali ei kauaa ruosteen päällä pysy.
(Käyttäjä muokannut 07.09.11 16:54)
07.09.2011 19:36 Timo Salminen: Edellisissä kommenteissa näyttää nyt olevan pari väärinkäsitystä sanomisistani ja niiden perusteista.

Ensiksikään historiallista arvoa ei määritä se, kuinka suuri osa jonkin laitteen tai rakennelman osista on kulkenut mukana alusta eli tehtaalta asti, vaan se, millaiseksi kyseinen laite tai rakennelma on kehittynyt käyttöaikansa päättymiseen mennessä. Tämän veturin osalta raja kulkee siis vuodessa 1972. Entisöiminen alkuperäiseen asuun eli palauttaminen johonkin palvelusvuosien varrella kadonneeseen lähtötilaan, ei nykyisten periaatteiden mukaan yleensä ole tavoitteena. Uusien osien ja materiaalien lisäämistä museoesineeseen pyritään välttämään. Joissakin tapauksissa uusia osia on pakko lisätä, ja ajokuntoisena ylläpidettävässä historiallisessa rautatiekalustossa niitä tapauksia tullee vastaan keskivertoa useammin. Tavallaan käyttöaikainen ylläpito jatkuu. Silloin kuljetaan siis jossakin museaalisuuden ja käytännöllisyyden rajamaastossa.

Toiseksi en kirjoittanut mitään menetelmistä sinänsä. Menetelmät ja välineet valitaan asetetun päämäärän mukaan.

Tausta: jossakin vaiheessa myös jonkin verran museonäyttelyitä suunnitelleena olen joutunut näitäkin kysymyksiä itselleni selvittämään ja muun muassa ymmärtämään sen, että (kaikenlaisten) esineiden kunnostus on jotakin, mitä varten on olemassa omat ammattilaisensa.

Suomalaisen historiallisen rautatiekaluston yleinen ongelma on se, että kun vain pieni osa siitä on liikennöintikuntoista, näitä harvoja yksilöitä joudutaan kohtuuttomasti rääkkäämään, mistä seuraa niin sanotusti kohtuutonta huolto- ja korjaustarvetta. Jos käyttökuntoista kalustoa olisi enemmän, yksilökohtainen rasitus olisi pienempi ja mainitut museaaliset näkökohdat olisi helpompi ottaa huomioon. Jos pitäisi veikata, tuleeko tästä kapineesta koskaan ajokuntoista, kallistuisin pikemmin arvaamaan, ettei tule, mutta kuka sitäkään tietää.
07.09.2011 20:30 Petri P. Pentikäinen: Viitaten Timon kummalliseen johtopäätökseen viestissä 7.9.2011 15:19: Suomessakin on lukuisia esimerkkejä upeista rautatiekaluston kunnostusprojekteista, joiden tekijöiltä ei ole kyselty eikä kysellä konservoinnin tai museoammattikunnan oppiarvoja: tulokset puhuvat puolestaan, ja kohteen kunnioittaminen sekä myös museaalisesti hyvään jälkeen pyrkiminen on sisäänrakennettu kunnostusprojekteihin. Siksi myöskään Hr11:n kunnostuksen ympärille ei nyt tarvita mitään akateemista viisastelua. Hr11 on kunnostettavissa aivan samalla tavalla kuin kaikki muukin kalusto.
07.09.2011 20:54 Juhani Pirttilahti: Ihan hyvin sanottu tuosta historiallisesta arvosta. Kaikella on historiansa ja se tulee ajan kanssa. Esimerkkinä vaikka omasta projektista Porkkanoiden kunnostamisesta. Niihin jälkeenpäin rakennettuja keittiötä ja 1.lk matkustusosastoja ei hävitetä, koska ne aivan oleellisesti kuuluvat siihen junaan.

Siinä mielessä hyvin sanottu, että aktiivisen museojunan kohdalla käyttö ja ylläpito jatkuu. Niihin on asennettu myös nykyajan vaatimia GSM-R radiolaitteita ja kulunvalvontalaitteita. Silloin siis liikennöivä museojuna ei tavallaan ole aito museossa säilytettävä museoesine.

Täytyy tässä yhteydessä todeta, että kyllä se pahin ongelma on edes alkeellisten säilytystilojen puute. Sadevesi, kosteus ja auringon uv-säteily tekee tuhojaan koko ajan. Porkkanoissa sen näkee siinä, että auringon polttamat tiivisteet ikkunoissa vuotaa kaikki sadevedet sisään. Vesi tietenkin ajan kuluessa mädättää seinien vanerit ja seuraavaksi eristeisiin sitoutunut vesi nostaa sisäilman kosteuden varsin suureksi, mikä pehmentää puurakenteet ja homehduttaa koko sisustuksen. Seinän sisäpuolelle päässyt sadevesi aiheuttaa myös muita ikäviä ongelmia, sillä tällaisessa tapauksessa teräskori alkaa ennenpitkää syöpyä sisältäpäin ulos. Esim. Porkkanoissa (ja Sm1-junissa) on paljon limittäin pistehitsattuja peltiliitoksia, jotka syöpyvät heikkoon kuntoon - erityisesti vaunun aluskehyksen ja seinäpellin välinen limiliitos ruostuu.

Sitten jos ja kun sateessa mädätettyä vaunua aletaan korjaamaan, täytyy kosteuden vaurioittamat ja homehtuneet rakenteet poistaa ja kehitellä tilalle korvaavat materiaalit. Näissä materiaalien hankinnoissa joudutaan monesti tekemään myönnytyksiä säilyvyyden parantamiseksi ja osin myös rahavarojen vähäisyyden takia. Joitain materiaaleja ei ole saatavana lainkaan, ja tällöin joudutaan ulkonäkö jäljittelemään.

Kalustoon kohdistuva rasitus voisi olla pienempikin, jos kaluston säilytysolosuhteet ja ylipäänsä tämän alan rahoitus olisi taattu paremmin. Ajokuntoisen museojunan käyttäminen silloin tällöin muutaman kerran vuodessa ei mielestäni ole kohtuutonta rääkkäämistä, sillä myöskin käytön puute voi aiheuttaa huolto- ja korjaustarpeita.
08.09.2011 07:32 Timo Salminen: PPP:n kanssa puhumme ainakin osittain ilmeisesti toinen aidoista ja toinen aidan seipäistä. Sen sijaan Jpl:n kommenttiin voi yhtyä täysin.

Ja siitä epäilemättä olemme kaikki yhtä mieltä, että toivomme myös tälle kuvan veturille mahdollisimman hyvää tulevaisuutta.
08.09.2011 08:20 Petri Nummijoki: Veturit on suunniteltu ajettaviksi, joten tuskin voidaan puhua kohtuuttomasta rääkkäämisestä, jos ne päästetään muutaman kerran vuodessa oikomaan jäseniään. Tämä lienee ainoa tapa, miten ne pysyvät edes kunnossa ja museokäytössä vuoden aikana kertyvät kilometrit olisi joka tapauksessa ajettu vakiliikenteessä parissa päivässä.
10.09.2011 00:07 Tunnus poistettu: Silmämääräisesti ottaen myös tässä keskusteluosastossa näyttää olevan Petri P.:n kaipaamaa savua, joskaan toimenpiteiden syttymiseen se ei näytä toistaiseksi ylttävän.
10.12.2012 00:19 Tomi Raitio: Onko tämä jo peltipurkkeina?
10.12.2012 12:17 Jouni Hytönen: Ei. Ulkosäilytys on vain jatkanut hiljaista hapatustyötään.
10.12.2012 16:24 Raimo Harju: Kelpaahan vanhan koneen tuossa auringonpaisteessa lekotella.
10.12.2012 19:08 Juhani Pirttilahti: Poutapäivien määrän vähäisyys.
10.12.2012 20:21 Raimo Harju: Jospa tämä raahattaisiin tänne Suomen Poriin,niin minä henkilökohtaisesti alkaisin kunnostuksen omalla kustannuksellani,nimittäin täällä Suomen Porissa ei ole minkäänlaista muistomerkkiveturia.
11.12.2012 02:09 Tomi Raitio: Pitäisiköhän lähteä henk.koht. katsomaan tätä veturivanhusta? Kovasti olen halunnut tämän nähdä livenä.
11.12.2012 06:06 Samppa Maunuksela: On vain semmoisella alueella et siel ei nykyisellään kuvailla ja taitaa olla luvan saantikin melko kiven alla.
20.01.2013 01:42 Teemu Tuomisto: Eikö asialle ole vieläkään tehty mitään :(((. Saisivat siirtää Haapamäelle, kuten Teppo aiemmin jo mainitsikin. Minä ainakin seison kunnostuksen puolella.
20.01.2013 01:43 Teemu Tuomisto: Jälkipolvillekkin olisi varmaan (ainakin minulle) kiinnostavaa nähdä tämä kunnostettuna ei pakosta edes ajokunnossa, mutta kunnostettuna silti.
20.01.2013 01:49 Topi Lajunen: Se pelkkä kunnostuksen puolella seisominen ei auta mitään. Pitää tehdä ihan konkreettisia juttuja käsillä, ja vielä ennen sitä pitää saada rahaa.
20.01.2013 01:50 Teemu Tuomisto: En siis ole väittämässä etteikö Rautatiemuseokin voisi tehdä asialle jotain. Eikö edes siirtoa Rautatiemuseolle tai Haapamäelle harkita?
20.01.2013 08:16 Kimmo T. Lumirae: Veturien säilyttäminen vaatii tilaa, jota ei ole. Niiden kunnostaminen vaatii rahaa, jota ei ole. Kunnostustyöhön tarvitaan joko paljon rahaa tai sitten rahaa ja talkooväkeä, jota ei ole.

[vastuuvapauslauseke] Tällä ei ole tarkoitus väheksyä työn alla olevia tai jo toteutettuja hankkeita. Ne on pystytty toteuttamaan, koska ensimmäisen kappaleen yhtälö on ns. natsannut. Mutta tämän hetken tilanne aloittamattomien hankkeiden suhteen niin pitkälle tulevaisuuteen, kun nyt voimme nähdä, on ensimmäisen kappaleen mukainen.

Lähitulevaisuudessa poistuu riveistä Dv12 -kalusto, Sr1:t ja Sm1:t ja niitäkin pitäisi museoida. Vaan mihin ja millä resursseilla?
20.01.2013 09:34 Teemu Tuomisto: En minä nyt ketään ollut väheksymässäkään. Anteeksi, jos sait kirjoituksistani sellaisen kuva.
20.01.2013 09:36 Teemu Tuomisto: Minua vain ihmetyttää, miksi asialle ei ole tehty mitään.
20.01.2013 12:17 Kimmo T. Lumirae: En tarkoittanutkaan, että sinä olisit jotenkin väheksynyt. Mutta lue tuo tekstini ensimmäinen kappale uudestaan. Jollei resursseja ole, ei voi tehdä mitään.
20.01.2013 14:04 Teemu Tuomisto: Ohhoh, anteeksi Kimmo. Tämä siitä saa kun ei lue kommentteja kunnolla.
21.01.2013 21:35 Teemu Tuomisto: Onko muutes siitä kiitojunan värityksellä olevasta puuvaunusta kuvaa niissä väreissä. Ps. Mikä numero se oli?
22.01.2013 09:20 Kurt Ristniemi: Teemu. Kiitojunaväritetyistä puuvaunuista on tietoa kuvan http://vaunut.org/kuva/67028 kommenteissa.
Valtterin EFi 22378 on yksi niistä (jos niitä siis useampi oli). Valitettavasti kuvia en ole löytänyt.
22.01.2013 15:36 Teemu Tuomisto: Kiitos.
11.02.2013 05:44 Tomi Raitio: Taidanpa tänään käydä myös katsomassa tätä veturia. Mikäli siis ei ole täysin lumen alla.. Lumityöt ei kiinnosta.
20.02.2013 10:29 Raimo Harju: Miltä se näytti,oliko sulla lumilapio mukana ja saitko otettua salaa kuvan.
03.12.2013 19:25 Raimo Harju: Täällä Porissa vapautuu yks konepaja ens keväänä,ajattelin vaan raahata tämän koneen tänne,jos ei kellään ole mitään sitä vastaan.
03.12.2013 22:10 Kimmo T. Lumirae: Olisi mahtava rautatiealan kulttuuriteko, Raimo, jos pystyisit myötävaikuttamaan tämän koneen säilymiseen.
04.12.2013 08:06 Teppo Niemi: Keskustelussa http://vaunut.org/keskustelut/index.php/​topic,5638.msg46454.html#msg46454 on todettu (Ilkka Hovi 22.11.2013 12:08:169 todettu veturin olevan VR-yhtymä Oy:n omistuksessa. Mitenkähän omistajan edustajat suhtautuvat moiseen suunnitelmaan?
04.12.2013 09:07 Raimo Harju: Mun kommenttini oli kevyt heitto keskustelun avaamiseen.Se konepaja kyllä vapautuu,mutta Porin kaupunki on kaavoittanut sen alueen kerrostaloalueeksi,joten siitä ei olisi hyötyä kovin pitkäksi aikaa ja raideyhteyskin ehdittiin purkaa.Näitä konepajojen lopettamisia tapahtuu muuallakin ja hyvää säilytystilaa saattaisi löytyä,jos se olisi päällimmäinen ongelma.
04.12.2013 15:14 Juha Kutvonen: Kuinkahan omistajan edustajat saataisiin ymmärtämään tämän veturin kunnostamisen olevan jopa Valtteriakin suurempi kulttuuriteko? Tästä sarjasta alkanut linjavetureiden tekninen kehitys johti siihen, mikä VR on tänä päivänä. Ei ihan mitätön asia omistajan ja Suomen liikennehistorian kannalta.
07.12.2013 06:04 Eljas Pölhö: Minun kommenttini liittyvät osittain keskusteluun http://vaunut.org/keskustelut/index.php/​topic,5638.0.html

Sanoin jo ketjussa http://vaunut.org/kuva/80905 , mitä veturille voisi mielestäni tehdä ja miten sen kunnostuksella ei olisi mitään vaikutusta museon budjettiin tai tekemistä kerjäämisen kanssa. Unohdetaan "museaalinen toimintatapa" ja otetaan raha vapailta markkinoilta. Miksei muka voisi kaupallistaa museoveturia pariksi vuodeksi?

Silloin kun Hr11 1950 hylättiin 1972, se on VR:n Talousosaston toimesta poistettu VR:n kalustokirjanpidosta 19.9.1972. Sitä ennen se oli hylätty 11.9.1972 Koneosaston toimesta, Liikenneosaston 5.9.1972 tekemän hylkäyspäätöksen johdosta.

Kun veturi on poistettu kalustokirjanpidosta, se on kuoletettu samalla loppuun ja jäännösarvoksi on jätetty 0 mk. Kun se on lahjoitettu museolle, se ei ole aiheuttanut tappiota VR:lle. Jos se olisi myyty museointitarkoituksessa, se olisi tuonut pienen tulon sekalaisten tulojen tilille. Jos se olisi myyty romutettavaksi, se olisi tuonut pienen tulon sekalaisten tulojen tilille (vrt Hr11 1951-1954). En tunne Valtion kirjanpidon finessejä, mutta maallikolle paperit sanovat näin.

Jos Hr11 1950 on jossain välissä siirtynyt takaisin VR:lle Suomen Rautatiemuseolta ja edelleen VR-Yhtymä Oy:lle tai jollekin sen osalle, niin siirto on varmaan tehty ilman kirjanpidollista arvoa, vai voinko olla väärässä? Kerran poistettu ja poisluovutettu yksilö ostetaan takaisin jostakin arvosta; älkää unta nähkö. Vai pitääkö sittenkin?

Jos veturin omistaja siis nykyisin on taas VR Yhtymä Oy, tai kuka tahansa, jolle se on palautunut, niin olisi kiva nähdä ostosopimus, vai onko se liikesalaisuus, kun on näin tärkeä veturi? Mikä oli Hr11 1950 osuus apporttiomaisuudessa? Mikä ihmeen vääntö tai sekoilu on menossa tämän veturin kanssa? Selvät paperit tehtiin 1970-luvun alussa, mutta jos pomot tahtovat jotain muuta 2010-luvulla, niin tarkoittaako se, että vanhoilla siirroilla ja sopimuksilla ei ole edes vessapaperin arvoa? Ei se sinällään olisi ihme. Harmi, että vanhojen sopimusten kaikkia kopioita ei ehkä ole hävitetty ja jotkut saattavat jopa sijaita ulkomailla. Eikö se olisi aika noloa, että tehdään veturin kohtalolle huonompi päätös kuin 50 vuotta sitten ja nyt niitä alettaisiin verrataan keskenään?

On se kyllä aika erikoista kauempaa katsoen, jos kolme veturia maatuu konepajan pihalla, eikä kukaan (muka) tiedä kuka ne omistaa. Yhdestä on vielä tehty päätös "säilyttämisvelvollisuudella". Unohtuiko sanoa kuka säilyttää? Oliko se häviävällä musteella kirjoitettu? Paitsi, jos paperi lensi ulkomaille?
07.12.2013 08:11 Jouni Hytönen: Ehtivätköhän tämän ketjun kaikki kirjoittajat jäädä eläkkeelle ennen kuin tämän veturin omistajasta päästään selvyyteen ja se kunnostetaan? Käsittämätöntä.
07.12.2013 12:06 Tero Korkeakoski: Ei VR voi tästä luopua. Joku voi vielä kunnostaa tämän ja aloittaa kilpailevan liikenteen...
19.09.2016 10:18 Raimo Harju: Mitäs tälle mahtaa tänä päivänä kuulua?, tuskin on ainakaan parempaan kuntoon itsestään tullut.
(Käyttäjä muokannut 19.09.16 10:20)
19.09.2016 16:07 Tommi K Hakala: Eikös tää ole kuvauskieltoalueella, eli Hyvinkään Area 51:ssa? Eli seuraavan kerran kuvattavissa joko kunnostettuna veturina museolla tai sitten ratakiskoiksi muuttuneena Tre-Hki välin kolmannella raiteella.
19.09.2016 18:00 Raimo Harju: Olisko nämä lukuisat kommentit ja verkkovoivottelut saaneet sen aikaan, että tämä on siirretty sinne kuvauskieltoalueelle, jotta nämä iänikuiset natkutukset tämän kunnostamisesta rupeis vähenemään.
19.09.2016 19:27 Panu Breilin: Itse asiassa tämä sijaitsee nykyisin muun museokaluston tavoin aivan konepajan aidan vieressä, alueen lentokentänpuoleisella laidalla, ja on hyvinkin kuvattavissa aidanraosta. Kunto on taas astetta ruostuneempi kuin kuvassa, mutta toisaalta veturi on saanut päälleen kestävänoloiset pressut.
23.09.2016 21:51 Raimo Harju: Nyt oli sitten mahdollista nähdä teema Tv kanavalla näitäkin kaksistain ja kaksinvedossa Dm4 moottorivaunun kanssa ja vielä oikein väreissä.
03.04.2017 21:29 Matias Kauramäki: Resiinassa 1/2017 oli, että Hyvinkään konepaja suljettaisiin vuoden 2018 loppuun mennessä. Mitenköhän tälle käy sen jälkeen?
03.04.2017 22:12 Raimo Harju: Jos konepaja suljetaan, niin se tarkoittanee sitä, että koko konepaja-alue siivotaan kaikista romuista sun muista rojuista ja silloin olis hyvä hetki mennä sinne ehdottamaan tämän siirtämistä Haapamäelle. Pitäisi siis valita aktiivisten rautatieharrastajien keskuudesta vaikutusvaltainen neuvottelukunta neuvottelemaan veturin omistajatahon kanssa tämän siirrosta Haapamäelle.
03.04.2017 22:53 Juhani Pirttilahti: Mitä tekisimmekään tällä ihmeellä Haapamäellä? Tuumisimme, että tässäpä on hyvä veturi kunnostettavaksi. Sitten miettisimme, että kuka tämän oikein kunnostaa? Millä rahalla? Ja ennenkaikkea missä? Ja mitä sen tieltä viedään pois? Ja miksi? Sen jälkeen tuupattaisiin pätkään ehkä sen pressun kanssa odottamaan auringon sammumista.
04.04.2017 08:10 Teppo Niemi: Eli tuohon Pirttilahden kommenttiin liittyen: Tekijöistä ja resursseista ja kunnostustilasta on pulaa, jotenka niitä tarvittaisiin tämän veturin säilyttämiseksi. Ja ajokuntoon saattaminen vaatii niitä vielä rutkasti enemmän. Neuvojia ja ohjeistajia mitä pitäisi tehdä, kyllä löytyy. Onneksi sentään pari Suomessa vaikuttanutta veturia kunnostettaneen ajokuntoon Saksassa. Suomessa tuskin olisi löytynyt resursseja edes siihen, että niiden rapistuminen olisi saatu pysäytetyksi, sillä jo nykyisenkin kaluston kunnossapito vie kaikki käytössä olevat resurssit.
04.04.2017 09:18 Raimo Harju: Parahin Juhani, en tarkoittanu kommentillani sitä, että HR 11 tuupattaisiin sun tai jonkun muun murheeksi sinne Haapamäelle, vaan sitä, että se pelastettaisiin hävityksen tieltä Hyvinkään konepaja-alueelta jonnekkin, esimerkiksi Haapamäelle. Eikös siellä Haapamäen veturipuiston alueella ole sen aukioloaikana paremmat mahdollisuudet käydä sitä kattomas, kuin Hyvinkäällä verkkoaidan takaa, vaikka sitä ei heti saataiskaan uutuuttaan kiilteleväksi
04.04.2017 09:26 Tommi K Hakala: Tämän kohdallahan on se ongelma, ettei ole enää olemassa valmistajafirmaakaan, joka voisi osallistua oman tuotantonsa historian kunnostamiseen osallistua. Mutta, lyhyin matka tällä olisi Rautatiemuseolle, jonne se kuuluisi säilytykseen vaikka tässäkin kunnossa? Tiedän, ahdasta on...mutta kuitenkin.
04.04.2017 10:34 Teppo Niemi: Mitä se katsomassa käynti auttaa veturin säilymisessä? Jos sitä käydään vaan katsomassa, niin muutaman kymmen vuoden kuluttua se on jo siinä kunnossa, että käytännössä ainoa vaihtoehto on hirveässä kunnossa olevan veturin romutus.
04.04.2017 14:04 Juhani Pirttilahti: Tässä vaiheessa elämää olen oppinut, että museoilla on kaksi tasa-arvoisen tärkeää tehtävää: hävittäminen ja säilyttäminen.
04.04.2017 14:11 Raimo Harju: Niinhän se on ettei se pelkkä kattomas käynti auta. Paras ratkaisu olis tietysti että se kunnostettaisiin siellä missä se on. Mutta jos siinä on perää että Hyvinkään konepaja aiotaan lopettaa, niin taitaa se kattominenkin jäädä tekemättä, mikäli sitä ei sieltä joku muu kuin romuttaja käy hakemas/ pelastamas. Kävin taannoin 26 vuotta sitten Hyvinkään rautatiemuseolla, nähtävyydet nähtyäni kysyin museon johtajalta, missäs se HR 11 on ja voisko sitä käydä saman tien kattomas, sain kieltävän vastauksen joka jäi vähän kaivelemaan.
04.04.2017 17:30 Petri Sallinen: Hr11:n säilyttämisestä kiinnostuneet ja huolestuneet voisivat perustaa osayhtiön. Peruspääoma omasta taskusta ja yhtiön osakkeita myymällä lisärahoitus. Sitten vaan etsimään joku konepaja, joka rahalla laittaa vempaimen kuntoon, jos yhtiön omistajat eivät itse kykene kunnostustyötä tekemään. Ensin veturi varmaankin pitäisi ostaa yhtiön haltuun. Yhtiö voisi myös kerätä sponsorirahaa hankkeeseen, joka saattaa onnistua monelta helpommin kuin konepajatyöt. Itse voin osallistua sillä tavalla, että tuotamme Hr11-veturista pienoismallirakennussarjan, jonka myyntihinnasta esimerkiksi 10 prosenttia kanavoidaan esikuvan kunnostushankkeeseen. Näillä tavoilla voidaan testata myös se, kiinnostaako jonkun kohteen säilyttäminen ihan oikeasti — tässä tapauksessahan ei tarvitse muuta kuin kaivaa kuvetta, joka on helpomaa kuin ruosteen poistaminen pellistä:)
04.04.2017 18:17 Tommi K Hakala: Mitenkähän muutoin jokin EU-pohjainen avustus onnistuisi, kyseessä on kuitenkin osa suomalaista teollisuus/liikennehistoriaa. Onhan tämä käsittääkseni ensimmäinen järeä suomalainen dieselveturi, joka avasi siten uuden aikakauden Suomen rautateillä?
04.04.2017 21:06 Jouni Halinen: Nyt olisi oiva (viimeinen) tilaisuus hoitaa tämä asia kuntoon. Kun nyt on tehty päätös lopettaa Hyvinkään verstas, niin sieltä vapautuu vallankin loistavat tilat tähän projektiin. Alasajoon menee varmaan kotvanen aikaa, eli on varmaan hyvinkin nopeasti jossain hallissa vapaata verstastilaa tilaa tälle ja sille Haapamäen liitevaunulle. Kaikille tiloille ei varmaan löydy uusiokäyttöä kovinkaan nopeasti, joten tämä rako pitäisi hyödyntää nyt ehdottomasti.

Hyvinkään seudulla on varmaan runsaasti konepajalla aikoinaan töissä olleita, nyt jo eläkkeellä olevia ammattimiehiä, ja nyt heitä tulee (KP lopetuspäätös) varmasti runsaasti lisää. ”osa työvoiman vähennystarpeesta hoidetaan eläkejärjestelyin”, tästä porukasta löytyy aivan varmasti tarvittava määrä vapaaehtoisia. (vrt Hanssin Jukka”).

Haapamäki on täältä etelästä katsoen, niin jumalanselän takana kuin olla ja voi, mutta Hyvinkään saavuttaa Etelä-Suomen alueelta hyvinkin moni innokas talkoolainen. Mullakin oli Faija mallipuuseppä (tehnyt mm. Rompalla Sm ½ ja metron 100 sarjan moottorien valumallit), ja kun kellarissa on täydellinen puusepänverstas, niin olen tehnyt siellä mm. kokonaisen keittiön ”pitkästä puusta” ovet massiivikirsikasta ja kirsikkaviilulevystä Ym. Olisin valmis tulemaan Hyvinkäälle puusepän hommiin.

Eikö Hyvinkäälle voisi perustaa Haapamäen ns. filiaalia, sille oma johto/ohjausrymä, oma budjetti, ja eikun työt käyntiin. Myös kapasiteettiä joka tekee työtä laskua vastaan pitäisi olla varmuudella saatavilla. Kunnat voisivat jäljestää töihin myös ns. tukityöllistettäviä nuoria ja vanhempiakin pitkäaikaistyöttömiä.

Suomesta löytyy myös aivan varmasti säätiöitä jotka ovat valmiita myöntämään rahoitusta, jos ja kun näkevät että kunnostus on valmis käynnistymään. Esim. (Suomen) Ruotsalaiset upporikkaat (esim. Aamos A) säätiöt ovat ”heittäneet” aina puuttuvat miljoonat lukemattomiin eri projekteihin. Mm. musiikkitalo ja uusi lastensairaala, tästä ei vaan pidetä paljon porua.

Toisaalla netissä:
”Ruotsinkielisten rekisteröityjen säätiöiden yhteenlaskettu taseiden loppusumma on runsaat 2,4 miljardia euroa"

Sitten vielä Suomalaiset päällä Esim. Aatos ja Jane Erkon ja Koneen säätiöt, yhteensä useita miljardeja egejä makaa tileillä. Netistä löytyy varmasti hakemalla säätiöitä jotka rahoittavat tekniikan alan projekteja, kysyä voi myös esim. lentokone, auto, tekniikan alan museoista ja vaikka ihan yhdistysrekisteriä tiirailemalla. Ja varmaan liikenne ja viestintäministeriökin osaa auttaa tässä asiassa.

Kun kohteet ovat lämpimässä hallissa homman voi käynnistää , tarvittavat työkalut ovat vierellänsä, on työhön sitoutuneita, ammattimieseläkeläisiä, innokkaita ”appareita”, ja monimutkaisemmat työt tehdään jossain muualla (/vrt. Hanssin Jukan moottorit korjasi näyttelykuntoon Finski ja vielä ilmaiseksi). Ja jos homma on lähtenyt liikkeelle, niin kyllä valtiokin on aivan varmasti valmis myöntämään projektiin rahoitusta. Rahaa voisi myös kerätä myymällä etukäteen lippuja ensimmäisille ”kaupallisille” matkoille. 50 egeä olisi sopiva hinta, ja tähän ei tarvitse edes rahankeräyslupaa, se kun on vastikkeellista myyntiä.

Aivan ensimmäiseksi pitää puolueettomien asiantuntijoiden tietenkin arvioida että ovatko veturi ja liitevaunu siinä kunnossa että ne yleensä k a n n a t t a a / v o i k u n n o s t a a jos ei, niin ne voi saman tien romuttaa, niin ikävääkin kuin se olisikin.

Mallia voi ottaa Hanssin-Jukka projektista, jossa innokas ydinryhmä ”väänsi” koneen kuntoon, siinä oli suurin ongelma se, että puuttuvien osien lista oli pitkä kun ”nälkävuosi”. Nyt taitaa puutua enää yksi mittari kojetaulusta. Hanssin Jukan kunnostus lentokelpoiseksi oli täysin mahdotonta, mutta on se komeata katsottavaa nytkin
.
http://www.hanssinjukka.fi/

http://images.cdn.yle.fi/image/upload//w​_1199,h_676,q_70/13-3-7133341.jpg

Muistellaan vielä vähän pajan alkuvaiheita VR:n Hyvinkään konepaja valmistuu Alkaa 1.10 min http://www.elonet.fi/fi/elokuva/157804 (1952)
04.04.2017 21:52 Tommi K Hakala: Kova sana olisi ulkoinen kunnostus liitevaunun päädyn kanssa ja sisäosat säilyisivät vielä pitkään rautatiemuseon hallin tyyppisessä, kuivahkossa ilmassa. Veturi ja vaunu peräkkäin ja liitevaunun pääty vasten seinää, se riittäisi pitkäksi aikaa esittelemään tätä harmaa-keltapunaista kautta. Sisustuskin voisi olla purettuna ja varastoituna muualle, yhdistelmän viereen aikakauden sisäkuvia vaunusta. Ei kaiken tarvitse olla viimeisen päälle restauroitua, ei nyt kyse ole mistään monaliisasta.
04.04.2017 23:53 Matias Kauramäki: Nykyään on joukkorahoituksella helppo kerätä rahaa. Viime vuonna Parolan Panssarimuseo keräsi tankkikatosta varten mesenaatti.me-sivustolla 82.000 euroa. On kuitenkin hyvä muistaa, että sotahistorian harrastajia on paljon enemmän kuin rautatieharrastajia. Lisäksi merkittävä osa Parolan tankkikatoksen rahoituksesta tuli Japanista. Muistaakseni tämän kunnostuksen yritettiin vuosia sitten kerätä rahaa. Itse taisin silloin itse olla yläasteella. Nykyään osallistuisin varmasti.

Silti minusta olisi todella hienoa, jos tälle löydettäisiin alkuun edes uusi säilytyspaikka. Siinäkin on varmasti jo haastetta. Rautatiemuseo olisi lähellä, mutta pelkään, etteivät ota rojuja edes ulkosäilytykseen. Minusta tämä Pullahuru ja sen käymä taistelu ajanhammasta vastaan on jo nähtävyys sellaisenaan.
05.04.2017 19:03 Raimo Harju: Tommin ehdotus on erittäin järkevä, ja melko helposti toteutettava, tuskin kellään parempaa, jos on niin kaikki varmaan otetaan huomioon.
05.04.2017 23:10 Esa J. Rintamäki: Viisaita kirjoituksia ja ehdotuksia kaikki. Miten tämä kaikki saataisiin veturin omistajan sekä rahahanojen säätelijöiden tietoon?
06.04.2017 00:29 Eljas Pölhö: Esa: Rekisteröimällä nimi "pullahuru" ja alkamalla mieletön mainoskampanja sen nimen kanssa. Esim. Pullahuru-pullakahvit Hyvinkään aseman kahviossa, Pullahuru-pullapitkoja hyvinkääläisestä leipomosta tai turkulaisesta. Pullahuru-tuotteita kaikille yksilöllisyyttä ajaville tahoillle. Se on helppoa, jos tahtoo tehdä rahaa jotain asiaa varten. Se on vaikeaaa vain, jos pitää saada museoihmiset hyväksymään kaupallisuus jonkun asian rahoittamiseksi. Maailma on täynnä rahaa, pitää ottaa siiitä joku osa ilman mitään ennakkoluuloja, että museo ja kaupallisuus ei sovi yhteen. Ei siihen saada raha-avustuksia ilman hyviä ideoita kuinka rahan antaja saa nimensä näkyviin.
06.04.2017 08:23 Teppo Niemi: Ja ilmeisestikin Halisen Jounilla on energiaa aloittaa vetämään projektia. Juurikin sitoutuneista tekijöistä kun on puutetta. Motivaation puutteesta tuskin voi sanoa mitään. Ja se on yksi tärkeä tekijä projektissa edistymiseksi.
06.04.2017 13:57 Juhani Pirttilahti: Omakohtainen kokemus rahoituksen hankkimisesta on osoittanut, että ulkomailta irtoaa rahaa ja materiaalia kun vaan kysyy. Suomessa sen sijaan kaikki on todella tiukassa ja ei tahdo onnistua. Moni yritys on sanonut, että olisi kyllä ihan hyvä tarkoitus, mutta ei ole laittaa rahaa. Säätiöillä on monesti rautatietouhun kanssa niin, että ala on säännöissä olevien ehtojen ulkopuolella, ja sääntöjä pitäisi muuttaa.
(Käyttäjä muokannut 06.04.17 14:00)
07.04.2017 10:37 Tommi K Hakala: Kuka tämän muutoin virallisesti nykyisin omistaa, Rautatiemuseoko?
07.04.2017 11:08 Teppo Niemi: Tuon omistajan pitäsi selvitä Trafista. Sehän hoitaa koko rautatiekaluston rekisteriä, ja ainakin sieltä käsittääkseni löytyvät Humppilassa olevat Gbk / Gbkk vaunutkin.
07.04.2017 14:55 Juhani Pirttilahti: Hr11 ei ole kalustorekisterissä.
07.04.2017 22:00 Jouni Halinen: Joo kyllä olisin valmis ottamaan jotain roolia tässä asiassa, mutta mun terveystila (sairaseläkkeellä) on sen oloinen, että en oikein uskalla ottaa kovin vastuullista ”postia” tässä geississä. Minusta asiassa pitäisi edetä seuraavasti. Näihin ensivaiheen selvityksiin ei mene vielä paljonkaan rahaa, ja sekin saataisiin varmaan kasaan näitä sivuja lukevien henkilöiden piiristä. Homma voidaan korvata asiaan ryhtyneille henkilöille esimerkiksi kilometrikorvausten, päivärahojen ja ruokaetuuksien muodossa.

Yksi mielenkiintoinen kohderyhmä tässä mielessä on näitä sivuja lukevat ns. ”vieraat”. Juuri nytkin heitä on 40 henkilöä (7.4.2017 17.55), jäsenten määrän ollessa 4 kappaletta, eli heitä on 10 kertainen määrä jäseniin verrattuna. Usein öisin jäseniä on 1 (minä) ja vieraita on aina 2 numeroinen lukumäärä.

Hommahan voisi hoitaa jonkin jo olemassa olevan R-yhdistyksen siipien alla, mutta kuitenkin omana projektinaan ja pankkitilillä. Ja jos homma ei lähde kuitenkaan käyntiin, niin jäljelle jääneet rahat jäisivät ao. yhdistykselle, mikä selkeästi ilmoitetaan ”tuotemyynnissä”, eli rahat menisivät joka tapauksessa mahdollisimman oikeaan tarpeeseen.

Vaihtoehtojahan ovat mm. joukkorahoitus, perinteinen rahankeräys ja tuotemyynti. Eikö joukkorahoituksessa ”rahoittaja” odota jotain vastinetta sijoittamalleen rahalle =osinkoa??. Minusta yksinkertaisin ja selkein olisi tuo tuotemyynti, se kun ei tarvitse mitään lupia. Se voisi mennä seuraavasti. Näiltä sivuilta olisi linkki ”Hr 11/KCik” projekti sivuille, jossa ensin kerrottaisiin tämän kaluston historia mm. VR.n ensimmäinen dieselveturi (runsain kuvin) ja lopuksi kaluston nykytilanne. Lopuksi käytäisiin läpi sen mahdollinen korjaussuunnitelma ylimalkaisesti. Facebook:issa olisi myös oma sivu kunnostusprojektille:

Jos lukija tässä vaiheessa katsoo, että hän voi rahallisesti tukea ko. projektia, niin hän siirtyy ”osta sertifikaatti (tämä on se tuote) osioon”, niitä voisi olla esim. kolmea eri sorttia, platina (80 eur) kulta (40 eur) hopea (20 eur). Valinta tapahtuisi ”napsauttamalla” ao. sertifikaatin kuvaa ja lisäämällä oman nimensä sille varattuun paikkaan. Tätä versiota ei olisi mahdollista tulostaa, Loppu olisi sitten normaalia verkkomaksua, ja sen jälkeen henkilö voisi tulostaa sertifikaatin itselleen. Jos henkilöllä ei ole tulostinta, niin se voitaisiin lähettää hänelle myös postitse (seniorit). Älyluuriin tätä ei kannata laittaa projektin pitkäaikaisuuden takia.

Teksti voisi olla esim. ”alla mainittu henkilö on tukenut Hr 11/KCik kunnostus projektia ja on oikeutettu tämän sertifikaatin esittämällä matkustamaan Hr11/KCik kalustolla kunnostuksen valmistuttua (20 eur 1 henkilö, 40 eur 2 henkilöä, 80 eur 4 henkilöä)

Sertifikaatti tietenkin ”kruusattaisiin” siistiksi, esim. piirroskuva Hr 11.ta, tässä malli eräästä sellaisesta http://www.instojl.com/2011.jpg

Sitten käytännön järjestelyihin, sekä veturi ja välivaunu (myöhemmin Hr11) otettaisiin ehdottomasti yhdessä kunnostukseen. Onko projekti mahdollista viedä läpi 3-5 vuodessa?.

1. Selvitetään kuka Hr11:ta omistaa ja ao. tahon halu luovuttaa se kunnostukseen, myös Hr11.ta kunnostuksen jälkeisestä omistajasta ja/tai haltijasta tulee sopia tässä vaiheessa. Jos tämä saataisiin sovittua niin voitaisiin siirtyä eteenpäin.

2. Selvitetään Hr11 nykyinen kunto, ja r e a l i s t i s e t mahdollisuudet kunnostaa se ajokuntoiseksi, koska ainakin minusta se on ainoa vaihtoehto, jos kunnostukseen lähdetään. Tämä työ pitää tehdä, niin että silmillä ei ole ”nostalgialaseja” (kaikki on pakko säästää ja kunnostaa ajokuntoon.) Kaikkein tärkeintä on varmaan tarkistaa Hr11.ta runkorakenteet ja käydä seikkaperäisesti läpi veturin varusteet, koska jos niitä puuttuu runsaasti, niin ollaan aika mahdottoman paikan edessä. Liitevaunu on varmaan helpompi tapaus. Jos kunnostus näyttää mahdolliselta, niin siirrytään kohtaan 3.

3. selvitetään missä Hr11.ta olisi mahdollista kunnostaa. Hyvinkää olisi yksi mahdollisuus, jos se olisi omistus ym. muiden seikkojen salliessa mahdollista, ja siellä on myös eläkkeellä olevia ammattimiehiä saatavilla, Toinen ja kolmas vaihtoehto olisi Pasilan entinen konepaja tai Pasilan alaratapihalla olevat veturitallit. Konepajan alueelta taitaa vapautua piehkoin (uusin osa) tilaa kun ne mittarimatojen korjaukset loppuvat ja ne viedään odottamaan tulevaa oikeudenkäyntiä Koskelan ratikkahalliin. Mitä ja kenen kalustoa säilytetään alaratapihan vanhoissa veturitalleissa?. Näkyy olevan 20+ pilttuuta. Onko mahdollista viedä sieltä kalustoa säilytykseen Hyvinkäälle?.

Voitaisiinko toimia jopa niin, että Stadiin tuotaisiin ensivaiheessa vain korit ja telit (4 kpl) jäisivät Hyvinkäälle ammattimiesten korjattavaksi. Olenko ymmärtänyt oikein että Hr 11:ta teli ja moottori ovat ”yhtä” pakettia? (2 kpl), jolloin vaikein korjattava jäisi siellä oleville ammattimiehille. Hyvinkäältä jää myös varmasti suuri määrä tarvittavia työkaluja, aputelit ym. ym. muuta kalustoa, joista Vr varmaan suostuu luopumaan kohtuullisin ehdoin tämän projektin hyväksi..

”Ruostetalkoisiin” Pasilaan saataisiin haalittua aivan varmasti porukkaa PKS seudulta. ja osan muusta työstä tekisivät palkatut ammattimiehet. Kunnat voisivat järjestää töihin myös ns. tukityöllistettäviä nuoria ja vanhempiakin pitkäaikaistyöttömiä. Ns. työpajatoimintaa.


4. Tässä vaiheessa alettaisiin sitten ”tutkailemaan” ulkopuolista rahoitusta, Joista vaihtoehdoista olen jo kirjoittanut 4.4. Jos näin pitkälle päästään, niin tässä vaiheessa voisin itse vetää muutamasta hallussani olevasta narusta.

Loppukaneettina voisin todeta: Alkuvaiheessa tarvitaan pieni ydinryhmä joka selvittää kaluston omistussuhteet, kaluston nykykunnon, eli onko se kunnostettavissa, kunnostuspaikan ja varmaan on monta muutakin asiaa jotka vaativat selvitystä. Mutta keskustelu jatkukoon. Lopulta totean että lopetetaan tämä saatanan ruikutus tämän asia tiimoilta, ja aletaan töihin, kukin tietenkin kykyjensä (taloudelliset/terveydelliset/maantieteelliset) mukaisesti.
(Käyttäjä muokannut 07.04.17 23:34)
08.04.2017 10:18 Tommi K Hakala: Eiköhän ensimmäisenä pitäisi kuulla jostain vehkeen omistajan kommentti aiheesta.
08.04.2017 16:46 Jouni Halinen: Tommi K, katso kohta numero 1 (yksi) ja "hr11" tarkoittaa koko settiä.
08.04.2017 21:54 Erkki Nuutio: Kiitokset Jounille ja muille jotka ovat pohtineet ja etsineet edellytyksiä, joilla pelastamiselle löytyisi etenemispolku.
Pelastaminen kohdistuisi ei-ajokuntoisen, mutta liikuteltavissa olevan näyttelyesineen synnyttämiseen. Tämä antaisi säänsuojan sisäpuoliselle tekniikalle ja mahdollisuuden sen kunnostukseen myöhemmin, jos suotuisa tilanne sallisi.

Valitettavasti asiantuntevaa tehtävä- ja kustannusarviota edes karkeassa muodossaan ei ole tehty ei-ajokuntoisen näyttelyesineen tekemisestä 1950:stä. Kustannus tällaisen arvion laatimisesta lienee 2000...5000 € .
Olen sitä mieltä, että SRHS:n tulisi järjestää ja rahoittaa karkea arviointi - ETTÄ kehtaisimme pitää 50-vuotisjuhlan syksyllä.

Hyvin kykenevä henkilö karkeaan teknilliseen arviointiin olisi epäilemättä ainakin Juhani Pirttilahti. Jospa SRHS kysyisi häneltä ehdot, joilla hän olisi käytettävissä ja kysyisi mitä apuvoimia hän tarvitsisi. SRHS:n tulee yhteistoiminnassa RM:n kanssa sopia myös kaiken avun saamisesta arviointiin Hyvinkään konepajalta. Epäilemättä konepajan intressi tässä on samansuuntainen.

Ei-ajokuntoisen näyttelyesineen teko tarkoittaisi koko korirakenteen rakentamista pääosin uudelleen. Nykykorin säilyneitä osuuksia täydentäisi ruostuneiden osuuksien poisleikkaus ja korvausosuuksien hitsaus tilalle jne. Tämän on ammattityötä konepajassa, josta löytyvät tekijät, työkoneet ja -materiaalit.
Uudistettava kori on myös korroosiosuojattava perusteellisesti joka vaiheessa.
Siis ainakin 90% sellaista työtä, johon hyvin harvalla harrastajalla on mitään osaamista. Kohtuullista kuukausilahjaa vastaan heillekin varmaan löytyisi rooli kummina.

Korin lähes uudelleenteko osaavassa konepajassa (kuten Hyvinkää vielä), levyhallissa nosturin alla on perusnäkkileipää, ei ihmeellisempää. Pätevä, museaalisetkin tekijät varmistava ja dokumentoiva työn valvoja tulee järjestää, esimerkiksi yhteistyössä SRHS:n ja RH:n kanssa.
Tarkempia työsuunnitelmia ja rahoitusta on mahdollista valmistella kun edellä mainittu karkeissuunnitelma on tehty, ja sen täsmentämiseen löydetään vetäjä ja työryhmä.

En esittele mitä tehtäviä ei-ajokuntoiselle Pullahurulle olisi ensialkuun. Vuosikausien ulkonapito ei toki olisi toivottavaa. Vedenpitävänä, korrosiosuojattuna ja ilmankuivaimella varustettuna se olisi silti lyhyempiaikaisesti mahdollista.

Esittelen vain yhden väliaikaisehdotelman, jonka esittelin parisen vuotta sitten Tampereen Torni-hotellin (S-ryhmä) johtajalle. Hotellin edessä on tyhjä kääntöpöytä, jossa 1954 on epäilemättä aikanaan pyörähdellyt valmistuttuaan Lentokonetehtaalta. Kyllä ulkoisesti näyttävä Pullahuru voisi kääntöpöydällä levätä pari vuotta ja kerätä julkisuutta ja rahoitusta kun asia sopivasti järjestettäisiin.
08.04.2017 22:16 Tommi K Hakala: Juhanilla, jos kenelläkään on porkkanaprojektin myötä aika hyvä tuntuma siihen, miten kunnostuksessa olisi edettävä ja mitä on otettava huomioon.
08.04.2017 22:19 Juhani Pirttilahti: Muistan kyllä kuulleeni lukuja tämän kunnostuksesta, ja johonkin niiden kuusinumeroisten lukujen on täytynyt perustua. Siitä on kyllä aikaa reilusti 10 vuotta. Luulisin kyllä, että tästä jotain on kirjoitettu paperille. Minä en ole käytettävissä juuri nyt arvioinnin laatimiseen, koska on paljon kaikkea muuta puuhasteltavaa.
09.04.2017 05:03 : Entä jos ohjattais rahaa ja tarmoa ees yhden Sm1-2 säilyttämiseen ajokuntosena ja junaretkiä varten? Joensuun romurivistä niitä varmaan sais kun kysyis Berneriltä kauniisti..
09.04.2017 13:29 Tommi K Hakala: Äläs nyt vielä niitä museoi, saattavat hyvinkin vielä palata liikenteeseen....
09.04.2017 17:04 Joona Kärkkäinen: Syön hattuni, jos yksikään Sm1 palaa kaupalliseen liikenteeseen.
09.04.2017 17:23 : Siksipä noille sanoinkin että parempi ottaa uus remontti kohde Sm1-2 ja taputella toi Hr11 sulatusuuniin. Parhaat osat valkkais Joensuun romutarhasta ja loput kusarille. Tässä maassa yksikin ajokuntonen olisi jo saavutus, näillä resursseilla ja porukan hajanaisuudella ja sillä että jokanen on koko aika kusemassa toisten pakkiin. Menkää nyt HVM 1009 tekemään Bernerille tarjous Sakari-Matista, ei tarvii sitte vinkua että teitä on syrjitty..
09.04.2017 17:28 Jouni Halinen: Aiheesta lisää http://vaunut.org/keskustelut/index.php/​topic,10207.0.html,
09.04.2017 18:48 Tommi K Hakala: Ja aikaisempia arvioita työn määrästä: http://vaunut.org/kuva/100822
09.04.2017 23:46 Jorma Toivonen: Ei tarvitse kaivella Joensuusta Sm1:ä. Eikös Ilmalassa ole "varastoituna" Rautatiemuseolle varattu Sm1 6001? Kokeeko saman kohtalon kuin tämäkin?
10.04.2017 00:23 Juhani Pirttilahti: Haapamäelläkin on varastoituna ihan hyvin kaikenlaisia remonttikohteita. Minulla on siellä jatkuvasti pari-kolme kohdetta, joiden remontointia pyöritän pääasiassa yksin budjetilla, joka ei riitä työvoiman lisäämiseen.
10.04.2017 00:56 Eljas Pölhö: Saako jotain kohdetta tukea pienellä summalla, jos ei asu tai pysty käymään Haapamäellä? Voiko Suomen byrokratian ohittaa lahjoittamalla jonkun osan/tarveaineen/työkalun/matkalipun/tms tai onko olemassa joku avoin tili tämmöistä varten?
10.04.2017 09:11 Jorma Toivonen: Korjaan virheellistä olettamustani, Sm1 6001 on todellisuudessa Hyvinkään konepajalla (Resiina 4/2016 sivu 49).
10.04.2017 13:42 Raimo Harju: Minäkin joskus toin ajatukseni julki tämän kohteen tukemiseksi VAPAAEHTOISESTI jollain rahasummalla oman harkinnan mukaan, niin jo kohta mua varoiteltiin laittomasta rahankeruusta, vaikka se varmasti kävi ilmi siitä kommentistani etten tarkoittanu laittomuuksiin ryhtymistä. Se on vaan joskus niin pirun vaikeaa valita sellaista sanamuotoa, ettei siitä joku heti vedä väärää johtopäätöstä. Minä olen valmis tukemaan oman harkintani mukaan pienellä rahasummalla tämän kunnostusprojektin käynnistämistä, jos on tilinumero ja viitenumero/ viesti tai sitten yhdistyksen, johon kuulun, jäsenmaksun yhteydessä.
10.04.2017 14:29 Juhani Pirttilahti: Ei se sanamuodoista tule vaan siitä, että Suomessa on tiukka rahankeräyslaki... Jos netissä yleisöön vetoamalla kerätään vastikkeetta rahaa, tarvitaan valtakunnallinen rahankeräyslupa.
10.04.2017 15:14 Jouni Halinen: Niin kuin ylempänä kirjoitin, niin jos "rahankeräys" suoritetaan "m y y m ä l l ä" jotain vastikkeellista (sama kuin myisit Torissa jotain), eli tässä tapauksessa sertifikaattia hyvään asiaan osallistumisesta, ja jos se höystetään vielä lipuilla joilla pääsee Hr11 kyytiin sen kunnostuksen jälkeen, niin tämä ei tarvitse minkäänlaisia lupia. Se on kyllä fiksua hoitaa jonkin olemassa olevan yhdistyksen nimissä, Jos veturi on Rautatiemuseon omistuksessa, niin voiko kunnostuksen tehdä museon nimiin, mutta kuitenkin omana projektinaan ja rahoituksella?. Onko R-museo "Ry"?, jos on, niin kysehän on samanlaisesta talkootyöstä kuin mitä harjoitetaan esim. Jokioisilla ja Haapamäellä, eli vakuutus ym. muut tärkeät asiat ovat hoidettavissa.

Edelliseen lisäten, "myynnissä" voisi olla myös yritys/yhteisö sertifikaatti, jonka suuruus voisi olla vaikka 500 euroa, tähän sisältyisi 20 matkalippua. Ja vastoin sivuston periaatetta, näiden yritysten nimet voisi tässä tapauksessa julkistaa "Hr11/KCik kunnostusprojektin" yhteydessä, Joten älkäämme tehkö asiasta turhan vaikeaa, siihen ei ole mitään tarvetta.
Tässä keskustelussa on jo 12 vuotta enemmän tai vähemmän r u i k u t e t t u Hr11 tilanteesta, jos tämä kunnostus ei nyt lähde liikkeelle, niin sen voi lopullisesti unohtaa, ja lopettaa samalla jonninjoutava ruikutus. Eli nyt "tarttis tehdä jotain".

Juhanille vinkki. Tilaa netistä repullinen oransseja nappeja http://www.polinka.fi/images/old/1689pic​ture2Upload.jpg ja ala tekemään "nappikauppaa" 20 Eur nappi, 30 eur 2 nappia, (kulut 0.85 eur +postimaksu) mitään lupia et tähän tarvitse. Tämä vaan ihan esimerkkinä.
(Käyttäjä muokannut 10.04.17 16:27)
10.04.2017 16:27 Teppo Niemi: Rautatiemuseo on säätiö: Rautatiemuseon Säätiö sr, y-tunnus 0202859-2.
10.04.2017 17:04 Jouni Halinen: Minkälaiset "talkootyösäännöt" koskevat säätiöitä"? vakuutukset ym. muut käytännön asiat.
Edelliseen nappikauppaan vielä lisäys. Ko. nappi rintapieleen ommeltuna toimisi samalla matkalippuna ensimmäisille porkkanareissuille. Voisit myös kysyä lupaa myydä niitä Vorgin osto ja myyntipalstalla, ja jos laitat sinne myös oman S-postiosoitteesi (tai luo uusi esim. porkkananappi@gmail.com), niin ulkopuolisetkin voivat ostaa niitä. Minä sitoudun ostamaan välittömästi 2 nappia. Onko sulla asian tiimoilta Facebook profiili? esim. porkkanaryhmä, Jos saan taloni myytyä kevään mittaan, niin voin sitoutua tulemaan kesällä viikoksi porkkana talkoisiin, onko siellä majoitusmahdollisuus?, voin kyllä ottaa kaverin asuntovaununkin mukaan. Vahvin osaamisalueeni on kaikenlaiset puusepän hommat. Minkälaisesta tarveaineista sulla on suurin pula?, voisin katsoa jos jostain niitä saisin hankittua.

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!