29.11.2005 / Röykkä, Röykkä (uusi)
29.11.2005 Röykässä on koekäytössä kolme mielenkiintoista LED-opastinyksikköä tunnuksilla P123, P124 ja P125. Opasteet vaihtuvat itsestään parinkymmenen sekunnin välein. Opasteet ovat kummallisia, kenties tulevaisuutta?
Kommentit
| 29.11.2005 19:48 | Pekka V. Puhakka: | Mielenkiintoista! Veikkaanpa että tuon opastimen on tarkoitus olla yhdistetty pää-, esi- ja raideopastin. vähän modernimpi versio Saksan vastaavasta. Opasteet ylävasemmalta voisivat olla: aja/odota seis, aja varovasti (raideopastin), ? , aja sn35/odota aja, aja/odota aja sn35, aja/odota aja, aja sn35/odota seis ja seis. | |
| 29.11.2005 20:00 | Nikolas Peippo: | On kieltämättä aika ihmeellinen opastinyksikkö... | |
| 29.11.2005 20:31 | Janne Ridanpää: | Näissä opastimissa ei ainakaan tarvitse taustalevyjä leikellä. | |
| 29.11.2005 21:00 | Petri Soronen: | On se ihmeellinen. | |
| 29.11.2005 21:01 | Petri Soronen: | Se joka tietää opastimesta voi kertoa meille mitä tuo meinaa. | |
| 29.11.2005 21:04 | Teemu Sirkiä: | Opastimien näkyvyys on erinomainen kauempaakin, ledien tuottama valokeila on erittäin kirkas myös valkoisen opasteen kohdalla. Ainoa heikkous oli keskellä palavat keltainen ja vihreä, tämä opaste sulautui yhdeksi valoksi kauempaa katsottuna. | |
| 29.11.2005 22:39 | Arto Papunen: | Kuinkas tuolla sitten näyttäis aja sn35/odota sn35 -opasteen? | |
| 29.11.2005 23:21 | Teemu Vehkaoja: | KMT:n kysymykseen vastauksena olettaisin, että opasteen "aja sn35" yhteydessä esiopastintietona annetaan vain joko "odota seis" tai "odota jotain muuta kuin seis". Eli opasteet olisivat "Aja Sn35 odota Seis" sekä "Aja Sn 35 odota Aja" jossa odota aja olisi vain tieto siitä, että seuraava opastin näyttää jotain ajon sallivaa opastetta. | |
| 29.11.2005 23:54 | Miika Rissanen: | todella mielenkiintoista! | |
| 30.11.2005 00:08 | Miika Rissanen: | tulee mieleen kotoisa metro | |
| 30.11.2005 05:19 | Lassi Seppä: | Japanissa LED -opastimet ovat yleisiä. Näyttävät aivan perinteisiltä, polttimon tilalla on vain liuta ledejä. | |
| 30.11.2005 08:54 | Tomi Anttila: | Kyseessä on ensimmäinen prototyyppi yhdistetystä pää-, esi- ja raideopastimesta. Versiossa 1.0 on tarkoitus testata lähinnä opastinkäsitteiden kirkkautta ja erotettavuutta. Opastimessa on päivä ja yöasento. Kaikilla opastimen näyttävillä opasteilla on jokin suunniteltu merkitys. Niille, jotka käyvät katsomassa tai ajavat ohi, kommentteja luetaan mielellään tältä sivulta | |
| 30.11.2005 08:57 | Tomi Anttila: | Opastimen opasteet eivät koske rautatieliikennettä, ei edes seis-opaste (punainen). Opastin ei myöskään ole kiinni turvalaitejärjestelmässä. Opastinta on testattu 22.11 koeajoilla junana 5901/5902 ja tullaan testailemaan aina kun koeajoja tapahtuu | |
| 30.11.2005 08:58 | Tomi Anttila: | siis aina kun modifikaatioita tapahtuu | |
| 01.12.2005 19:06 | Arto Papunen: | Tarkoittaiskohan tuo yksi ainoa valkoinen valo="paikallisluvat"? | |
| 07.01.2006 12:09 | Tomi Lapinlampi: | Laitetaanpa tänne nyt tällainen lisätiedonmurunen joka tuli vastaan Veturimieslehden numerossa 4/2005: "Uusi pienikokoinen ledivaloinen esi-, pää- ja suojastusopastin tulee kokeiluun Hyvinkää- Karjaa välille. Testaus koskee vain opastimen näkymistä. Opastimen käyttötarkoitus on aivan uudenlainen. Se olisi käytössä, kun jkv ei olisi toiminnassa ja nopeus olisi enintään 80 km/h. Normaaliliikenteessä ei opastinta käytettäisi." | |
| 04.03.2006 22:39 | Jari Kuusinen: | Opastimet ovat lisäksi kaikki eri pituisia: P123 on n. deeverin korkuinen, kun taas viimeinen eli P125 on hautautumaisillaan lumeen metrin pituisena pätkänä! P124:n pituus on siten näiden väliltä. | |
| 04.03.2006 23:01 | Arto Lopia: | Vois kuvitella että metrin korkusta ei kannata asentaa oikeen mihinkään ku saattaa ja joutuukin ilkivallan uhriksi mut oliko se ylikäytävän lähellä oleva metrin mittainen (muistikuva olis et korkeus oli jotai 2m) vai oliko siitä viel karjaalle päin yks? Ku ei muisti pelaa mut oha siit jo aikaa ku kävin noi kattomassa ainaki 4-5kk. | |
| 04.03.2006 23:13 | Jari Kuusinen: | Keskimmäisen tolpan (eli sen ylikäytävän kohdalla olevan) alin valo on n. 1,5-2 metrin korkeudella, kun taas viimeisen eli kolmannen tolpan alin valo on ehkä n. puolen metrin korkeudella maanpinnasta. Eli taitaa sen tolpan korkeus olla parin metrin luokkaa! :) | |
| 05.03.2006 15:48 | Teemu Sirkiä: | Lisäksi opastimien reunoissa oli pieniä eroja, P123 oli ainoa tolppa, jossa oli tuo heijastava reunus. | |
| 05.03.2006 15:54 | Teemu Sirkiä: | Ja P125 on tosiaan varsin vaatimattoman korkuinen, kuten tästä kuvasta http://koti.mbnet.fi/hyundai/temp/P125.jpg ehkä näkee. | |
| 05.03.2006 16:03 | Arto Lopia: | Joo toi lyhyt oli kai se karjaan puoleinen sinne en viittiny pikku kengissä tarpoo mut aika tumppi on. Teemu sul olis varmaan hyvä käsitys että montako Dv12 veturia Hanko-Hyvinkää väli sitoo käyttöönsä? Oli tos pohdintoja 6nen arveli väh.13 ja mä arvelin myös et ei taida 13kpl riittää. | |
| 05.03.2006 16:18 | Teemu Sirkiä: | P125 on tosiaan lähimpänä Karjaata. Vetureiden määrä riippuu päivästä aika paljon, mutta joinakin päivinä taitaa riittää jopa alle 13 veturia. Keskimäärin noin 15 veturia voisi olla hyvä arvio? | |
| 05.03.2006 16:22 | Teemu Sirkiä: | Sunnuntain liikenne taitaa pyöriä jopa neljällä veturilla, yksi matkustajajunille, yksi Kirkniemen juniin ja kaksi 3040/3687/3649-kuvioon. | |
| 05.03.2006 16:28 | Arto Lopia: | No sunnuntai on oma lukunsa mut jotakuinkin vois olla noin. Eiks Hangoski oo joku veturi aina lojumassa? | |
| 06.03.2006 02:23 | Jari Kuusinen: | Eiköhän siellä joku ole päivystäjän tittelilläkin, samalla varakoneena jos paikun tai muun junan veturi laukee. Ja miksei myös IC²:n vetäjäksi mikäli nyt niin uskomattomasti kävisi, että Sr2 hajoaisi Karjaalle tai sen läheisyyteen! ;) Muistelisin saaneeni jo Lappohjassa 7 deeveriä ahdetuksi samaan kuvaan, mutta Hangossa hlökohtainen ennätys on vaan 6! :( Karjaalla pitäisi aikataulujen puolesta onnistua kuuden deeverin kuvat... | |
| 02.12.2009 13:29 | Joni Alavesa: | on se vain ihmeellinen viritelmä! onko tuossa yhdistetty jotain ominaisuuksia aikaisempiin verrattuna? |