11.04.1966 Päivystäjä Vr1 661 touhusi Gb-vaunujen kanssa Kouvolan ratapihalla keväällä 1966. Konduktööri antoi lipulla opasteita, joihin veturi vastaili vihellyksin; muutama äkäinen sylinterin isku - heitto - veto takaisin vaihteen yli. Sama toistui kunnes roikka oli lajiteltu. Veturi otti jonkun lajittelemistaan vaunuroikista koplinkiinsa ja vei sen joko siirtokuormaukseen tai lähtevän junan päähän. Vieressä odotteli Hr13 2304 omaa vuoroaan. Se oli menossa itään tai etelään lähtevän tavarajunan eteen.
17.05.2007 12:35 | Veijo Koskivirta: | Taitaa olla veturin kohdalla vaihtotyön kieltävä opastin. Tuliko nähtyä yhtään vaihtotyöliikettä, jota kutsuttiin "mustalaiseksi". | |
17.05.2007 13:29 | Tapio Muurinen: | Juu, kielto-opastin on Kanan takana, mutta sitä ei ole tässä asetettu. En muista, näinkö oiketa mustalaisia koskaan, nykäisyjä kyllä usein. Näillä Kanoilla se varmaan onnistikin, koska se oli ripeä liikkeissään ja suunnanvaihto oli nopea tehdä kangella. Vaaramomentteja siihen toki liittyi ja sen oli onnistuttava. Nykyäänhän "mustalainen" on kielletty - ollut kait jo kauan. | |
17.05.2007 14:22 | Veijo Koskivirta: | Terve Tapsa. Joo, nykäisyä kutsuttiin mustalaiseksi. Olen itse ollut nuorena pojankloppina kanan kyydissä, kun nykyä on tehty. Liikehän oli tosiaan vaarallinen tehdä. Siinä piti kaikkien onnistua nappiin. Vaarallisin työ taisi olla veturin ja vaunun välissä olevalla irtiottajalla. Kanahan oli tosiaan erinomainen tähän tehtävään. En itse muista, että onkohan muilla vetureilla näitä tehty. Voipi ollakkin. | |
17.05.2007 14:42 | Reijo Salminen: | Tässä 'veljen varjo' tv-elokuvassa on kohtaus jossa pääosassa on tuo 'mustalainen', muutoinkin kiintoisa filmi etenkin Lohjalaisille. http://www.nic.fi/%257Ersuonio/elokuvat/1964.html | |
17.05.2007 14:44 | Reijo Salminen: | Olikos tuo mustalainen sellainen liike, että veturilla vetäistiin vaunu liikkeelle - sitten vaunu ja veturi irroitettiin ja veturi otti etumatkaa ja vaihteessa ohjattiin sitten veturi ja vaunu eri suuntiin? Aika temppu etenkin hankalassa säässä tms epäideaalisissa olosuhteissa. | |
17.05.2007 14:55 | Tapio Muurinen: | Terve vaan Veijolle, entiselle kotkanpojalle. - Reijo: Sellainen se mustalainen minustakin oli, että veturi kävi nykäisyn jäljeen vaihteen takana, sitten äkkiä takaisin viereiselle raiteelle. Sen piti ennättää vaihdealueelta pois, ennenkuin vaunut vyöryivät vastaan. | |
17.05.2007 15:34 | [Tunnus poistettu]: | ||
17.05.2007 16:25 | Pirkko Alanen: | "Nahkakantien hakuteokseni" sanoo, että Muursen Tapion tiedot "mustalaisesta" ovat oikeita. Muut edellä kerrotut nykäykset eivät ole "mustalaisia". Helpointa "mustalainen" oli tehdä veturilla jossa oli kankisuunnanvaihtaja, koska kulkusuuntaa piti vaihtaa nopeasti. "Nahkakantinen hakuteokseni" on itse joskus uransa alkuaikoina tehnyt tälläisia "mustalaisia". | |
17.05.2007 17:03 | Pirkko Alanen: | Taas noita kirotusvireitä... Pitäisi tietenkin lukea Muurisen eikä Muursen. | |
17.05.2007 21:35 | Tapio Muurinen: | Niille, joille Nyky-Kouvola on paremmin tuttu (minulle se on vieras), voisi kertoa, että Kanan takana on Mielakanmäki ja oikeassa reunassa näkyy Kotkankalliota. | |
17.05.2007 21:49 | [Tunnus poistettu]: | Reijo_s on oikeassa mustalaisen tekotavasta.Nykäisy tehdään vastavaihteeseen,mustalainen myötävaihteeseen. Molemmissa on veturin tarkoitus siirtyä vaunun tai vaunujen toiseen päähän.Mustalainen on ollut kauan kielletty vaarallisuutensa takia.Nykäisy on edelleen sallittu liike. | |
18.05.2007 09:47 | Jarkko Korhonen: | Mielakanmäellä hyvä maamerkki on vesisäiliö, joka lienee purettu jo 70-80-l taitteissa. Mielakkaa on tämän jälkeen nostettu järkyttävästi täyttömaamassoilla. Yllättävän avoin tuo Mielakan pohjoisrinne kun säiliö näkyy melkein kokonaan. Sankka metsä siinä nykyään on, no ainakin päälle 40-vuotias siis. Onko tuo Kanan takana näkyvä kallio jo sitten Kotkankalliota, jossa on pieni luolakin kyljessä? Ja takana rautatieläisten hirsirunkoinen 8 asunnon rivitalo. | |
18.05.2007 10:27 | Tapio Muurinen: | Oma paikallistuntemukseni Kouvolasta ei tuolloin(kaan) ollut vankka, mutta mielestäni oikealla on Kotkankalliota. Mielakanmäen ja Kotkankallion välissä oli aika laaja varastoalue, näytti rataosaston varastolta. Myös tuolla toisella puolella tuli liikuttua. Ne Kotkankallion asuinrakennukset muistan. Kerran jäimme kaverin kanssa junasta Teholan seisakkeella ja kävelimme ratapihan tuota syrjää Kouvolan asemalle. Jarkon mainitsema vesisäiliö on mielenkiintoinen. Ratapihalla oli 2-3 vesiviskuria päivystäjiä varten. Olisikohan ollut juuri niitä varten? Pidin sitä tähän saakka jonain polttoöljyvarastona. | |
18.05.2007 14:07 | Arto Tikka: | Vaihtotyön kieltävä opastin pitäisi olla poikittain, niin vaihtotyö olisi kiellettyä. Nyt Se on kuvassa sallittua. Vagon syksyllä Junaturvallisuus säännön kertauseen. Tätä opstinta ei kyllä enää käytetä, mutta onhan se hyvä tietää Veijo! | |
18.05.2007 20:13 | Reijo Salminen: | Tarkistinpa tuosta mainitusta elokuvasta, siinä se mustalainen tehtiin 887 Tk3:lla. Siinä todetaan että jos liike tehdään väärin, vaunut voivat kaatua. Voisikohan joku tietäjä piirtää rautalankakuvan miten nämä eri liikkeet on käytännössä yksiselitteisesti vaihe vaiheelta tehty. | |
18.05.2007 22:04 | Pasi Kokkonen: | Reijo: Nykäisy tehdään vastavaihteeseen. Ensin otetaan roikan kanssa vauhtia, veturi irti ja kiihdytys. Veturi menee esim. suoralle raiteelle ja heti veturin perästä käännetään vaihde jolloin vaunut menevät poikkeavalle raiteelle. Mustalainen taas tehdään toiseen suuntaan. Vedetään vauhtia, kone irti, vaihteen taaksa ja vaihteen kääntö, pysätys, suunnan vaihto ja kiihdytys, veturi menee suoralle raiteelle vaunujen vieriessä veturia vastaan poikkeavalta raiteelta. Veturin vaihteen yliajon jälkeen käännetään taas vaihde ja vaunut vierivät sieltä omalla painollaan. | |
18.05.2007 22:06 | Pasi Kokkonen: | Ymmärrettävästi tuo mustalainen on vaarallinen tempaus. Jos pysähtyminen menee pitkäksi, välimatkaa ei ollut tarpeeksi tai suunnanvaihto ei tapahdu tarpeeksi nopeasti on törmäysvaara vastaan tuleviin vaunuihin ilmeinen. Myös vaihteen käännön myöhästyminen jossain kohti tuo oman lisäriskinsä. | |
18.05.2007 23:37 | Reijo Salminen: | Kiitos Pasi täsmennyksestä, pikku hiljaa minunkin tikapuuhermostoni alkaa käsittää mistä on kyse - siis mustalaisessa veturi joutuu pysähtymään ja menemään takaisinpäin vaihteen taakse 'turvaan' ja sitten letkan ohi mentyä liittyy vaunuletkan perään. Hurjaa touhua... | |
19.05.2007 15:54 | Veijo Koskivirta: | Hackspet, eipäs ruveta taas viilaamaan ,,,. Menikö muuten JT läpi torstaina. Kerroin vain mikä opastimen nimi on. Tietysti olisi pitänyt kertoa mitä opastimen eri asennot merkitsevät. Kyllä se minulle jäi erittäin hyvin muistiin 70-luvun alkupuolelta Kotkan Hossista. Mielikuviini on jäänyt, että Kotkansaaren puolella, missä maantiesilta siinä Hankkijan kulmilla ylittää ratapihan, olisi ollut myös samanlainen opastin. Onkohan Tapsalla tai Juhanilla tietoa tästä asiasta. | |
19.05.2007 19:06 | Tapio Muurinen: | Oikein Veijo muistat. Minä en ollut varma, mutta vanhoista kuvista piti tarkistaa. Siinä sillan vieressä, missä kuvailit, eli sataman puolella oli vahtokielto-opastin. Sillan toisella puolella, eli veturitallin ja aseman puolella oli yksisiipinen semafori Hovinsaaren suunnasta. | |
19.05.2007 19:53 | Veijo Koskivirta: | Kiitos sinulle Tapio. | |
19.05.2007 19:57 | Veijo Koskivirta: | Niin Tapsa, eikös se semafori ollutkin keskivaihteen ja huollon välissä. | |
16.03.2008 08:30 | Mikko Nissinen: | Eilen näin ihan sattumalta tämän "Verneri Veturin", kun olimme lauantaiajelulla koko perheen voimin. 661 viettää eläkepäiviään Hyrsylän Mutkassa, Nummi-Pusulassa. Hyrsylän Mutka on rajakarjalainen hirsilinna ja toimii Aira Samulinin kotimuseona. Veturi on päässyt ruostumaan ja kankikoneisto molemmilta puolilta osittain purettu, joten pyörät olivat keskenään eri asennoissa tehden veturista ramman näköisen. Etelä-Suomen lähes lumettoman talven räntäsateinen sää ei yhtään parantanut 661:n olemusta. Veturin vieressä olevasta taulusta oli hävinnyt laatta, jossa on kaiketi ollut tietoja veturista. Kaikesta huolimatta 661 herää edelleen eloon vuonna 2001 julkaistussa satukirjassa "Verneri Veturi ja Hyrsylän Mutkan matkalaiset", joka kertoo tästä veturista ja Hyrsylän Mutkan museon leluista. |