Kurt Ristniemi: Simbergin veturit, 1906

Kansallisgallerian flickr-kuvasarjassa 'Hugo Simbergin jäljillä' on muiden kuvien joukossa nämä ylen harvinaiset kuvat höyryvetureista vuodelta 1906.

Kuvat on todennäköisesti otettu ainakin pääosin Viipurin ratapihalla. Oletusta tukee veturin C2 kuva, jossa taustalla näkyy Viipurin lääninvankila. Toisaalta joku kuva voi olla Tampereelta.

Kuvan http://vaunut.org/kuva/123217 yhteydessä Petri Sallinen kommentoi [editoitu]:
"Todennäköisesti veturiaiheiset kuvat eivät ole Hugo Simbergin ottamia, vaan hänen veljensä Paul Simbergin. Molempien veljesten tiedettiin harrastaneen valokuvausta. Paul Simberg työskenteli varikonpäällikkönä SVR:llä ainakin Viiipurissa ja Tampereella, lisäksi rautatiehallituksessa. Tarkempi työhistoria VR:llä lienee helposti selvitettävissä.

Kuvat ovat tulleet Kansallisarkistoon Hugo Simbergin kokoelman osana ilmeisesti Ateneumin kautta. Veturiaiheisten kuvien kohdalla kerrotaan olleen merkintä siitä, että ne ovat Paulin ottamia. Kansallisarkiston skannausvaiheessa kuvat olisi kuitenkin laitettu Hugon piikkiin. Tämä kertomus on peräisin Kansallisarkistosta, kun veturikuvat aikanaan saatiin sieltä paperimuodossa 1990-luvun alussa. Kuvien olemassa olo on ollut tunnettu jo 1970-luvulla. Resiinassakin näitä kuvia on muistaakseni julkaistu."


Olen oikaissut, rajannut ja korjannut kuvia tarpeen mukaan.

Kansallisgallerian kuvasarja: https://www.flickr.com/photos/finnishnat​ionalgallery/sets/72157649370205747/

Kansallisgallerian kuvasarjan valokuvat ja valokuviin liittyvät luettelointitiedot on julkaistu avoimena datana lisenssillä Creative Commons Attribution 4.0 International License, http://creativecommons.org/licenses/by/4​.0/ .

kuva
Viipuri

Sekajunaveturi C5 nro 102 vuodelta 1881; C5-​sarjan toinen veturi. Huomaa taustalla jarrusillallinen umpivaunu. Alkuperäinen kuva:...
2 kommenttia
??.??.1906 Kurt Ristniemi
kuva
Viipuri

Henkilöjunaveturi A3 nro 11 vuodelta 1869; A3-​sarjan ensimmäinen veturi. Alkuperäinen kuva:...
Ei kommentteja
??.??.1906 Kurt Ristniemi
kuva
Viipuri

Henkilöjunaveturi A6 nro 94 vuodelta 1875; A6-​sarjan toisen toimituserän toiseksi viimeisin veturi. Alkuperäinen kuva:...
2 kommenttia
??.??.1906 Kurt Ristniemi
kuva
Viipuri

Tavarajunaveturi C2 nro 48 vuodelta 1873; C2-​sarjan toisen valmistuserän ensimmäinen veturi. Alkuperäinen kuva:...
2 kommenttia
??.??.1906 Kurt Ristniemi
kuva
Viipuri

Kevyt sekajunaveturi G4 nro 190 vuodelta 1894; G4-​sarjan viimeinen veturi. Alkuperäinen kuva:...
9 kommenttia
??.??.1906 Kurt Ristniemi
kuva
Viipuri

Kevyt sekajunaveturi G5 nro 192 vuodelta 1894; G5-​sarjan toinen veturi. Alkuperäinen kuva:...
Ei kommentteja
??.??.1906 Kurt Ristniemi
kuva
Viipuri

Kevyt sekajunaveturi G8 nro 256 vuodelta 1898; G8-​sarjan kolmas veturi. Alkuperäinen kuva:...
Ei kommentteja
??.??.1906 Kurt Ristniemi
kuva
Viipuri

Kevyt henkilöjunaveturi H1 nro 240 vuodelta 1898; H1-​sarjan toiseksi viimeinen veturi. Taustalla mm. Ga-​vaunu. Alkuperäinen kuva:...
2 kommenttia
??.??.1906 Kurt Ristniemi

Hakuehdoilla löytyi 8 kuvaa

Kommentit

19.02.2015 23:12 Ilkka Hovi: Hieno kuvasarja, kiitos esillepanosta. Voisiko kyseessä olla esi-harrastaja, mielenkiintoa on ainakin ollut ja nähty myös vaivaa. Näyttää siltä, että veturit on ajettu pöydälle kuvausta varten.
20.02.2015 09:03 Kurt Ristniemi: Olen ymmärtänyt että messinkinumerot tulivat vetureihin vasta 1920-luvulla.
Silloin nämä kuvat eivät - ainakaan kaikki - voi olla vuodelta 1906, niinkuin Kansallisarkisto esittää. Eikä niiden kuvaaja voi olla Hugo Simberg, sillä hän kuoli vuonna 1917.
(Käyttäjä muokannut 20.02.15 09:18)
20.02.2015 11:19 Antti Taina: Eikös messkinkiset hyttinumerot olleet uutena jo ainakin H1-2 -vetureissa - eli siis vuoden 1900 tienoilla. Nokikaapin numerolaatat sitten ilmaantuivat vuodesta 1928 eteenpäin.
20.02.2015 21:01 Simo Toikkanen: Myös F1- ja G1-sarjan vetureiden tehdaskuvissa vuodelta 1885 näkyy jo messinkinumeroita, esim. http://vaunut.org/kuva/46604. Löytyykö vielä aikaisempia havaintoja?
21.02.2015 14:48 Ilkka Hovi: A ja C sarjan vetureissa ei ilmeisesti hytin sivussa ollut messinkisiä numeroita. Tarkemmin tutkimatta olen samaa mieltä kuin yllä on mainittu eli G1 ja F1 vetureissa oli ensimmäiset hyvin sivussa olevat messinkinumerot. Savupiipun sivussa ollut numero on alkujaan ilmeisesti Suomessa valmistettu, olisiko uudelleen numeroinnin jälkeen. Aluksi veturit numeroitiin rataosien mukaan. Valmistajapiirustuksessa A3 veturissa 182 oli suoran savutorven sivulle piirretty numerolaatta, mikä varmaan oli myös tehty tehtaalla. Ensimmäiset savupesän ovessa olllet numerolaatat olivat A4 sarjan vetureissa, sitten taas amerikkalaisissa vetureissa.
(Poikkeus Sk6 - G8 sarja ? ) Baldwinin valmistamat veturit saivat pyöreän numerolaatan savukaapin oveen jo tehtaalla.
Veturien värityksestä on tehty hyvä artikkeli ja oman kirjoituksensa ansaitsisivat nämä numeroasiat ja numeroiden eri variaatiot.
23.02.2015 21:15 Eljas Pölhö: Kuvan veturit 1906 (kilometrit ja pääasiallinen työ):
A3 11 Viipuri 44553 km (henkilö- ja sekajunia)
A6 94 Viipuri 45294 km (henkilö- ja sekajunia)
C2 48 Viipuri 2700 km (kaikki vaihtotöissä)
C5 102 Viipuri 1017 km (kaikki vaihtotöissä)
G4 190 Karjalan rata 36122 km (henkilö- ja sekajunia)
G5 192 Viipuri 30893 km (pääas. tavarajunia)
G8 256 Jyväskylä 35040 km (knp käynnillä ehkä)
H1 240 Viipuri 62820 km (henkilö- ja sekajunia)

6.10.1910 myytäväksi ehdotettujen vetureiden sijainti:
Lahti 1, 4, 5, 72
Riihimäki 2
Turku 3, 6-8, 13-18, 44-46
Viipuri 11, 12, 19, 20, 47
Hanko 63, 66, 68-71
Mustio 64, 65
Toijala 74
(näistä 18, 64 ja 65 olivat varastoituja)

11.11.1911 Rh kirjelmällä 863 kirjelmän 24.2.1911 johdosta päätti, että paitsi aikaisemmin ilmoitetut veturit 4, 18, 64 ja 65, myös veturit 1-3, 5-8, 11-17, 19, 20, 44-47, 63, 66 ja 68-73 voidaan myydä ja poistaa kirjoista. Sittemmin veturit 7, 8 ja 73 jätettiin reserviin.

Veturi 48 hylättiin 23.9.1926 (Rh:n kirj. 2674/1271). Esitys 15.9.1926 Vpi knp n:o 337: Kummatkin sylinterit ovat haljenneet, kattila on suuren korjauksen tarpeessa. Kattila on Viipurin konepajan valmiustama v. 1900 ja korjattu "perinpohjin" 1917-1919 Viipurin konepajalla.

Veturi 94 lähetettiin Viipurista Terijoen-Koiviston rautatierakennukselle 31.7.1915 ja siellä otettiin käyttöön seuraavana päivänä. Sieltä se siirrettiin Hiitolan-Raasulin rautatierakennukselle 3.9.1916 alkaen.

Koska veturin 102 työt Viipurissa alkoivat loppua, siirrettiin se Kokkolaan (havaintomerkintä 29.11.1916). Se hylättiin 12.11.1919 (rh 3719/12946). Esitys 5.11.1919. Veturi on suuren korjauksen tarpeessa. Se on Hki konepajalla.

Veturi 190 hylättiin 1.6.1933 (Rh 1600/2855). Esitys Tku knp 10.5.1933 n:o 62. Kattila 9216 huono. Kattila hylätty kirj. Ko 440 23.5..1933.

Jääköön loput toiseen kertaan.

EDIT: 102 hylkäysesitys oli tietysti vuonna 1919, eikä se mihin sormet väärin osui.
(Käyttäjä muokannut 23.02.15 22:47)
23.02.2015 23:02 Jouni Halinen: Luin muutama vuosi sitten jostain, että Daniel Nybliniltä http://fi.wikipedia.org/wiki/Daniel_Nybl​in on olemassa noin 100 rautatieaiheista valokuvaa erityisesti asemista, vetureista ja vaunuista. Aloin selvittää kuvien nykyistä sijaintia, valokuvataiteen museosta kuulin, että kuvat ovat sijoitettu rautatiemuseoon, ja vielä erikseen kysyin niiden saantimahdollisuutta Vorg:kiin, museosta sanottiin, että se on ihan ok, rautatiemuseolla kun ei ole kuviin minkäänlaista omistusoikeutta. Kuvat on otettu 1877-1900 jotain, formaatista ei ole tietoa (lasinegatiivi?). Täältä löytyy varmaan joku jolla on toimivat suhteet museoon, ko. henkilö voisi ottaa asian hoitaakseen, jotta saataisiin nämä aarteet tänne nähtäville. Jos hommasta tulee kustannuksia, niin ainakin minä voin ottaa osaa näihin kuluihin.

Tässä vähän tietoa lasinegatiivien digitoinnista http://www.digiwiki.fi/fi/index.php?titl​e=Lasinegatiivien_digitointi%2C_arkivoin​ti_ja_vedostaminen_Valokuvavalmistamo_KA​R:ssa_/_Klaus_A_J_Riederer Ei ole ihan mikään läpihuutojuttu.

Homma toimii karkeasti seuraavasti: tasoskannerilla hommaa ei voi hoitaa, skannerin halogeeni valotuslamppu voi kärventää lasinegatiivin pilalle. Simppelein tapa on kuvata negatiivit digikameralla, negatiivit asetetaan (viileälle) valopöydälle kamera ao. telineeseen optimiputki alaspäin ja räps. Pienen harjoittelun jälkeen homma varmaan pelittää, sopivalla tiimillä pitkän lauantaipäivän duuni. Työtavat pitää kuitenkin selvittää tarkasti ennen työn aloittamista, virheisiin ei ole varaa. Ps. Nyblinin tekijänoikeudet ovat vanhentuneet vuonna 1993.
(Käyttäjä muokannut 24.02.15 00:04)
24.02.2015 09:10 Kurt Ristniemi: Nyblinin veturi- ja vaunukuvat olisivatkin oikea aarre.

Omat suhteeni Rautatiemuseoon rajoittuvat alueelle kirjasto/arkisto, jossa kuvat ainakin pari vuotta sitten olivat. Ymmärtääkseni vastuu kuvista on kuitenkin siirretty arkistolta pois.

Rautatiemuseolla on käynnissä kuvien digitointi, jonka seurauksena kuvat tulevat vähitellen nähtäville Museoviraston Museot Onlineen http://www.suomenmuseotonline.fi/fi/sela​a?museum=rautatie*

Museot Onlinen hakusysteemi perustuu asiasanoihin ja asiasanahierarkiaan. Valitettavasti asiasanoja ei aina ole merkitty riittävästi, ja eri kuvissa asiasanat voivat olla hyvin erilaiset. Eikä esim. 'rautatiekalusto'-ryhmässä ole alaryhmää 'vaunut', vaikka asiasana 'vaunut' onkin käytössä. Siten haku voi ajoittain olla varsin työlästä ja turhauttavaa.

Vapaa haku "Suomen Rautatiemuseo" AND "Daniel Nyblin" ei toistaiseksi tuota yhtään osumaa.
24.02.2015 10:43 Tuomas Myllylä: Suosittelen Kurtille yhteydenottoa suoraan Suomen Rautatiemuseoon. Valokuva-arkistoon liittyvissä kysymyksissä Anne Tuomelta saanee vastauksen Nyblinin kuva-asiaan ja esimerkiksi siihen, onko kuvia mahdollista päästä paikan päälle katsomaan:
http://rautatiemuseo.fi/palvelut
24.02.2015 12:01 Kurt Ristniemi: No nythän on niin, että täytyy sanoa, että olen jo ottanut yhteyttä Rautatiemuseon Anne Tuomeen.
Vaikkei minulla häneen sen toimivampia suhteita olekaan kuin esim. asiaa käynnistäneellä Jounilla.
24.02.2015 12:43 Tuomas Myllylä: Asia vilpitön. Toivottavasti kuva-asiat etenevät.
24.02.2015 16:51 Jouni Halinen: Tämä on luettavissa Rautatiemuseon nettisivuilta:

KUVA-ARKISTON TIETOPALVELU
Suomen Rautatiemuseon valokuva-arkistossa on n. 150 000 kuvaa, joista on digitoitu n. 15 %. Valokuva-arkisto palvelee tutkijoita, opinnäytetyön tekijöitä, julkaisujen toimittajia ja muita asiakkaita, jotka haluavat liittää julkaisuunsa valokuvia. Valokuvat toimitetaan asiakkaalle digitaalisessa muodossa. Kuvatilauksen toimitusaika on 2–4 viikkoa työmäärästä riippuen. Kuvien käytöstä peritään palveluhinnaston mukaiset digitointi- ja/tai käyttökorvaukset.

Tässä taas ko. palveluhinnasto:
http://rautatiemuseo.fi/sites/rautatiemu​seo.fi/files/files/Muut/hinnasto_2015-pd​f.pdf

Digitointihinta per kuva näyttää olevan 15 Eur per kuva ja sähköpostitse ne toimitetaan ilmaiseksi.
Toinen juttu on tuo käyttökorvaus, hinnastossa kerrotaan ykskantaan, että se on 20-satoja euroja per kuva. Niin kuin ylempänä kerroin, niin valokuvataiteen museosta ilmoitettiin minulle, että rautatiemuseo ei omista kuvia ja ei voi näinollen minun mielestäni periä niistä mitään käyttökorvauksia. Asian voi vielä tarkistaa valokuvataiteen museosta, jonka sana painaa tässä tietenkin enemmän.

100 kuvan digitointi maksaa siis könttänä noin 1500 euroa?, tässä tarvittaisiin siis ”kansan karttuisaa kättä” esim. 20 Eur per 50:neltä kuvista todella kiinnostuneelta. Voihan olla myös niin että 100 kuvasta saa ”könttäalennuksen” Vorgin epäkaupallisuuden perusteella?. Onhan sekin mahdollista että Vorgin ”asiantuntijaryhmä” pääsee digitoimaan kuvat museolle.

Mutta jos kuvista tarvitsee maksaa käyttökorvauksia (20 eurosta ylöspäin per kuva), niin hommasta tulee liian kallis projekti, johon ei varmaan rahoitusta löydy. Mutta keskustelu ja asian selvittelytyö jatkukoon.
24.02.2015 18:01 Kurt Ristniemi: Jos kenellä on kiinnostusta edistää asiaa, kannattanee aloittaa selvittämällä kuvien omistusoikeus ja siten oikeus periä käyttökorvauksia. Rautatiemuseo todella perii korvauksen hallussaan olevista kuvista.

Rautatiemuseo ei kuulema luetteloi kuvia kuvaajan mukaan, joten Nyblinin kuvaamien kuvien löytäminen on hakuammuntaa.

Rautatiemuseon digitoimat lasinegatiivit ovat selattavissa museon koneella. Käynnistä on sovittava etukäteen.
14.03.2017 02:07 Esa J. Rintamäki: Upea kuvasarja! Tuollaisilla esi-isävek:it ja -vel:it aikoinaan taistelivat...

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!