Ari-Pekka Lanne: Våren i svenskspråkig Österbotten

Den sista snön smälte tidigt efter en mild och kort vinter. Sedermera luften blev småningom alltmer lenare. Plötsligt himmel blev full av flyttfåglarna. Slutligen såg jag huru björkar och videna började at löva och blomma. Kaninerna och älgarna lekor oaktsamt runtomkring. Våren lade också min kupol huller om buller. Det förorsaka att jag gort en resa från Åbo till svenska Österbotten. Under min resa fick jag befinna att stämning i Pedersöre och Jacobstad är väl skandinavisk.

Freden och våren – de är de bästa tiderna. Komma ihåg att njuta av den blida våren och den gemytliga harmonien. Om man också ännu har en ungdom och stora kärleken sitter i hjärtat – ojojoj…

kuva
Pännäinen

Jourhavanden har bevakat i kontrollrummet hela natten. Undertecknaden med kameran dykar upp helt plötsligt på monitoren klockan 4:57 på...
2 kommenttia
18.05.2014 Ari-Pekka Lanne
kuva
Välillä Pännäinen–Pietarsaari

Tre vinklar till Vasavägens övergången.
1 kommentti
18.05.2014 Ari-Pekka Lanne
kuva
Välillä Pännäinen–Pietarsaari

Nykos foderbilen åkar i österbottniska landskapet.
1 kommentti
18.05.2014 Ari-Pekka Lanne
kuva
Välillä Pännäinen–Pietarsaari

Den här övergången heter "Salo".
Ei kommentteja
18.05.2014 Ari-Pekka Lanne
kuva
Välillä Pännäinen–Pietarsaari

Storgrunds övergången.
Ei kommentteja
18.05.2014 Ari-Pekka Lanne
kuva
Välillä Pännäinen–Pietarsaari

Maffig timmertåget kommer häftigt med tre diesellokomotiven. Men vad jävla gör "Finlandsbåten" i Jakobstads banan?
Ei kommentteja
18.05.2014 Ari-Pekka Lanne
kuva
Välillä Pännäinen–Pietarsaari

Massor av trävaror transporteras utmed banan från Bennäs till Alholmen. UPM måste ha en stor kittel för att tillverka cellulosa.
1 kommentti
18.05.2014 Ari-Pekka Lanne
kuva
Välillä Pännäinen–Pietarsaari

Ekmans tågbussen gör en tripp från Bennäs till Jakobstad. Under broarna flyter Sundbäcksån.
Ei kommentteja
18.05.2014 Ari-Pekka Lanne
kuva
Välillä Pännäinen–Pietarsaari

Remsus övergången och Ekmans tågbussen.
Ei kommentteja
18.05.2014 Ari-Pekka Lanne
kuva
Välillä Pännäinen–Pietarsaari

Två vinklar till Banvägens övergången.
Ei kommentteja
18.05.2014 Ari-Pekka Lanne
kuva
Välillä Pännäinen–Pietarsaari

Mosavägens övergången.
Ei kommentteja
18.05.2014 Ari-Pekka Lanne
kuva
Välillä Pietarsaari–Pännäinen

Tomma vagnar återkommer från Alholmen. I liten bilden undertecknaden sitter på fritidspallen och preparerar samtidigt en bild av den nästa...
Ei kommentteja
18.05.2014 Ari-Pekka Lanne
kuva
Välillä Pietarsaari–Pännäinen

Tåget med tomma vagnar gör en sväng i S-​bukten.
Ei kommentteja
18.05.2014 Ari-Pekka Lanne
kuva
Välillä Pännäinen–Pietarsaari

Den här övergången heter "Kaatopaikka".
9 kommenttia
18.05.2014 Ari-Pekka Lanne
kuva
Pietarsaari

En Volvo med hästkärran.
Ei kommentteja
18.05.2014 Ari-Pekka Lanne
kuva
Pietarsaari

Gammal semaforen ligger i Jakobstads stationgården. "Vingen står i spykmi."
Ei kommentteja
18.05.2014 Ari-Pekka Lanne
kuva
Pietarsaari

Stora Blondin kommer med ett maffig timmertåg.
1 kommentti
18.05.2014 Ari-Pekka Lanne
kuva
Välillä Pietarsaari–Alholma

Blondinerna går till Blockmakaregatans övergången.
1 kommentti
18.05.2014 Ari-Pekka Lanne
kuva
Alholma

Cyklister på Kvastbergsgatan.
Ei kommentteja
18.05.2014 Ari-Pekka Lanne
kuva
Alholma

Lokföraren justerar liten frekvensen av sinusvågen när upptäcker undertecknaden som sitter på fritidspallen med kameran.
Ei kommentteja
18.05.2014 Ari-Pekka Lanne

Hakuehdoilla löytyi 22 kuvaa

Kommentit

21.05.2014 00:42 Jorma Toivonen: Vaikka AP hienosti osoittaakin taitamisensa tuon toisen kotimaisen kielen osaamisellaan, niin silti joukossamme saattaa olla muitakin huonomman kielitaidon omaamia (esim. nimim. "monta vuotta pakko-ruåtsia opiskellut").
(Käyttäjä muokannut 21.05.14 00:43)
21.05.2014 01:17 Ari-Pekka Lanne: Tavallaan ihan aiheellinen kommentti Jormalta. Mutta jos yhtään lohduttaa, niin itselleni myös koulussa ruotsi oli kuin perässä vedettävä kivireki, josta suoriuduin suuresta työmäärästä huolimatta aina rimaa hipoen "femmoilla". En edes uskalla ajatella, kuinka kelvotonta kieltä tähän sarjaan vääntämäni tekstit oikeastaan mahtavat ollakaan, mutta ehkäpä ruotsinkieliset siltikin saavat niistä hyvällä tahdolla jotain tolkkua - paljon aikaa ainakin tuli niiden eteen sanakirjojen ääressä vietettyä. Muut voivat vaikka katsella kuvia. Suurin syy siihen, miksi halusin väkisin yrittää vääntää tähän ruotsia, on se kun se kuulostaa minusta niin kovin eksoottiselta. Ruotsinkieliseen Österbotteniin kun joutuu, on melkein kuin olisi ulkomailla.
21.05.2014 06:00 Juho Kalliokangas: Lapsuuteni Kokkolassa viettäneenä tuohon ruotsiin ei niin kiinnittäny huomiota. Mutta nyt noin parikymmentä vuotta sieltä poissa olleena särähtää se julkisissa paikoissa korvaan melko pahasti aina kun sitä kuulee. Jeppiksessä kun käytiin emännän kanssa ostoksilla ihan mielenkiinnon vuoksi muutama vuosi sitten niin mietin että "ollaanko todellakin vielä Suomessa?" Ja Jeppiksestä kun alas päin menee niin koko ajan vaan pahenee.

Itsellänikin tuo Ruotsi meni koulussa rimaa hipoen läpi, koska se ei voinut vähempää kiinnostaa. :)
21.05.2014 09:56 Kari Haapakangas: Kieltämättä Kokkolaan saavuttaessa on jo hieman kaukomatkan tuntua, kun kyltteihin ilmestyvät tekstit toisella kotimaisella. Tosin se vyöhyke rannalla on melko kapea, joten Seinäjoen suuntaan käännyttäessä 'toinen kotimainen' katoaa nopeasti. Vaasan suuntaan on tullut harvemmin jatkettua... Lapsuuden Kokkolan ohitus jäi mieleen -ruotsin lisäksi- harvinaisesta vihreä aalto-liikennemerkeistä (nopeussuositus 25/35/45 ajankohdasta riippuen) aikaan ennen ohitustien valmistumista. Niin, ja nähtiinhän se rautatiekin Kokkolassa jälleen, edellinen kerta Raahessa.

Ja Juho, se on ruotsi. Maantiedon tunneilla opiskeltiin sitten vähän Ruotsiakin, muiden Pohjoismaiden ohella ;)
21.05.2014 10:17 Jouni Hytönen: Täällä Borlängessä työkaverit hekottelevat, että maailman ruotsinkielisimmät kunnat löytyvät nykyään... ei Ruotsista vaan Suomesta. :) Jossain pikkukunnassa Pohjanmaalla taisi olla jopa tasan 100 % asukkaista ruotsinkielisiä. Olikohan Ahvenanmaallakin tällaisia kuntia?
21.05.2014 10:21 Jouni Ijäs: Toissa talvena olin eräissä sukujuhlissa Pietarsaaressa, niin yksi rantaruotsalaisista vieraista sanoi, ettei suomea välttämättä tarvitse osata niin kauan kuin pysyy Jakobstadissa.
21.05.2014 10:24 Jouni Hytönen: Ja ilmeisesti oma elinpiiri laajenee sujuvasti lahden yli länteen eikä niinkään itään. Opiskelemaan voi lähteä vaikka Uumajan yliopistoon.
21.05.2014 10:25 Kari Haapakangas: Vastikään oli uutisissa tieto, miten yksikielinen Närpes harkitsee muuttumista kaksikieliseksi. Ei suomen käytön lisäämisen vuoksi, vaan siksi, että silloin saa paremmat valtionosuudet.
21.05.2014 10:36 Jouni Hytönen: Taisi olla mutu tuo käsitykseni täysin ruotsinkielisestä kunnasta tai sitten joku kuntaliitos on siirtänyt asian historian lehdille. Ahvenanmaan Lemland 92,9 % vaikuttaisi suurimmalta osuudelta.
21.05.2014 16:48 Tuomas Pätäri: Itsellänikin ruotsinnumero majaili aina siinä vitosen tuntumassa, enkä noista kuvateksteistä ymmärrä kuin osan. Olen kuitenkin lähtenyt siitä, että kaksikielisessä maassa ruotsi täytyy sulattaa, myös tällaisella julkisella nettisivustolla.. :)
21.05.2014 23:10 Vesa Höijer: Kyllä tuosta aika nopeasti huomasi, että kirjoittaja ei ole ruotsinkielinen, vaikka aluksi niin ajattelin. En ryhdy korjaamaan kielioppivirheitä, se herättää aina kiukkua keskustelupalstoilla, ja sitäpaitsi ymmärsin melkein kaiken ja se on pääasia.

Sataprosenttisesti ruotsinkielisestä kunnasta Suomesssa en ole kuullut. Korsnäs oli yhteen aikaan maailman ruotsinkielisin kunta: vuonna 1999 Korsnäsin asukkaista 97,2 % oli ruotsinkielisiä, mihin lukuihin ei Ruotsissa päästy maahanmuuttajista johtuen. Nykyään Korsnäskin on vain 88-prosenttisesti ruotsinkielinen, ei kuitenkaan suomalaistumisen vuoksi, vaan maahanmuuttajien.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Korsn%C3%A4​s
22.05.2014 08:48 Markku Knuutti: Nii... , eihän "rannikkoranskaa" oo tarkotettukkaan "ulkopuolisten" ymmärtävän :)
22.05.2014 19:06 Olli Aalto: Ruotsinkielisellä Pohjanmaalla on ollut perinteisesti kaikki se, mitä elämiseen on tarvittu, eikä tarvetta maakunnan (kieli)rajan ylittämiselle ole ollut. Jos kaupunkiin on asiaa, niin mennään Vaasaan, ja ehkä joskus Helsinkiin halki Etelä-Pohjanmaan ja hämäläismaakuntien, vaikkapa junalla. Ollessani lapsi ei äitini paljoa Suomen televisiota katsonut - ne olivat merentakaisia Ruotsin kanavia, jonka tarjonnan varassa elettiin. Tyypillistä on siis olla yhtä hyvin perillä niin Suomen kuin Ruotsinkin asioista. Siksi on helppoa elää hyvä elämä osaamatta sanaakaan suomea.

Nyt asuessani Keski-Savossa olen törmännyt hieman vastaavanlaiseen ilmiöön. Ei täälläkään paljoa ylitellä Pohjois-Karjalan maakuntarajaa sen läheisyydestä huolimatta, koska siihen ei ole tarvetta. Viimeisimmästä käynnistäni naapurimaakunnassa on jo eräitäkin vuosia aikaa.
(Käyttäjä muokannut 22.05.14 19:07)
22.05.2014 20:07 Kari Haapakangas: Ruotsilla oli tosiaankin tehokkaat lähettimet tuossa rannikolla. Raahen sijainti kotimaisiin lähettimiin on aina ollut vähän hankala. Sekä Haapaveden että Kiimingin lähettimet olivat (ovat) hieman kaukana ja kuva toisinaan hieman huono, mutta Ruotsin tv näkyi vaivattomasti. Näkyvyysongelmat ratkesivat vasta paikkakunnalle asennetun täytelähettimen myötä.
22.05.2014 20:15 Olli Aalto: Vielä 90-luvulla oli hyvin yleistä, että talojen pihoissa saattoi nähdä jos jonkinmoisia mastoviritelmiä, joiden huipuilla oli haravat länteen suunnattuina. Sittemmin kaapeli-tv sekä Kruunupyyn ja Pyhävuoren (Kristinestad) mastoissa aloitetut lähetykset alkoivat syrjäyttää näitä viritelmiä.
23.05.2014 11:53 Jussi Koivukangas: Tuomakselle: tuosta kaksikielisestä maasta voidaan olla monta mieltä. Virallisesti se toki sitä on mutta käytännössä ei. Oulussakin näkyi ennen kaapelia ruotsin pari kanavaa joilta tuli varsinkin urheilua katottua kun lähetykset oli paljon monipuolisempia kuin ylellä.
23.08.2014 14:54 Olli Aalto: Täytyy vielä tarkentaa edellistä: jo neljä vuosikymmentä sitten täällä länsirannikolla perustettiin keskusantenniosuuskuntia, joissa kylälle pystytetyllä antenniviritelmällä siepattiin meren takaa vuotaneet tv-signaalit ja välitettiin ne edelleen osuuskuntaan liittyneisiin kotitalouksiin kaapeleita pitkin. Ensimmäinen tällainen osuuskunta perustettiin vuonna 1969 Uuteenkaarlepyyhyn (Nykarleby centralantennandelslag), ja siinä olikin monilla ulkopaikkakuntalaisilla hampaissa purtavaa, kun pitäjäläisillä oli jopa neljä tv-kanavaa joista valita, mikä oli siihen aikaan harvinaista.
31.01.2019 13:36 Robert Sand: Hieno kuvasaraja ajalta ennen isot hakkuut. Enää ei kasva näin hienoja isoja puita radan varrella Pietarsaaren keskustassa. Ja on sinne toki myös laitettu ajolangat joka aiheuttaa sen että dieseleitä harvemmin näkee täällä.
31.01.2019 15:00 Esa J. Rintamäki: Ruotsinopiskelusta, meillä ainakin oli yhteiskoulussa hirvittävän lapsellinen ruotsinkirja:

Esimerkkejä: Kycklingen säger pip pip, hunden säger vov, vov. Där uppe i gardinerna, där hänger apelsinerna.

Vähempikin riitti tappamaan mielenkiinnon...
02.02.2019 23:19 Ari-Pekka Lanne: Niin se maailma muuttuu, Robert. Österbotten on leppoisine väkineen, maaseutumaisine tienoineen ja pienine kaupunkeineen varsin hienoa seutua. Myös tuo sunnuntaipäivä 18/5-2014 oli oikein erikoisen mukava ja iäksi mieleenpainuva. Vietävän nätti kevätpäivä. Sompailin vielä tuohon maailmanaikaan Turku-Oulu -yöpikavuoroa. Oulun-reissu tuppasi olemaan viikoittain. Niinpä seurailin siinä keväällä 2014 Pohjanmaan läpi ajaessa, koska kevät ehtii siellä siihen vaiheeseen, että puut alkavat hennosti ‒ tasan kuvasarjassa nähtävillä olevien lehtipuiden tyyliin ‒ vihertää. Se on mielestäni kaikkein riipaisevin hetki keväässä, ja ylipäätään vuodenkierrossa. Melkein kesäkuuhun asti sitten jouduinkin odottelemaan, että Pietarsaaren kevät eteni siihen vaiheeseen. Ja siihen kohtaan sitten iskin kameralla. Kaiken kukkuraksi sattui vielä niinkin, että kun sunnuntaita 18/5-2014 vasten yöllä matkustin Riksåttanin yöpikavuoron kyydissä Turusta Jeppikseen näitä kuvia räpsimään, oli löylynheittovuorossa Arktiset Bussit -kuvaston takaa tuttu oululainen linja-autoharrastaja/kuljettaja.

Sekin oli tosiaan vallankin näin jälkikäteen ajatellen hyvä, kun sai edes hiukan säilöttyä ja sullottua talteen Jeppiksen-baanan dieselajan lopunaikaa. Tuohon aikaan myös Isot Vaaleet olivat äkänneet Pietarsaaren. Ja sattui olemaan vieläpä niin, että Turku-Oulu -yöpikavuoro seisahtui Jeppiksen rautatie- ja linja-autoasemalla samoihin aikoihin Dr16-vetoisen T 5478:n (Kok-Pts) kanssa. Sillä välin kun yöpikavuoro oli saanut vaihdettua matkustajia ja rahdinpuolta, aidan toiselle puolelle ratapihalle pysähtynyt tavarajuna oli sen sijaan muuttanut itsensä vaihtotyöyksiköksi. Usein kävi sitten niinkin, että kun nämä eri kulkumuodot lähtivät jatkamaan matkojaan, leikkasivat niiden tiet vielä Koulukadun ylikäytävällä. Voi veljet sitä puutavarajunaa ratapihalta Alholman suuntaan nostavan Pielstickin päättäväistä möyryä sekä taajuusmuuttajien aaltoilevaa ja uhmakasta vonkunaa. Kyllä siinä puomien takana odottelevan linja-autonkuljettajan melkein teki mieli avata sivuikkuna, että kuuluisi Iso Vaaleen ääni paremmin korviin. Kabiinin puolella nukkuvien matkustajien tähden tältä toimelta toki kuitenkin aina pidättäydyttiin. Iso Vaaleessa on voimaa. Ja Deeveristä poiketen voiman saa ‒ jopa ylen määrin hiekkaa holvaamatta ‒ myös ulos.

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!