Panu Breilin: Lamminmäen aseman turvalaitoksen käyttöä vuonna 1961

Lamminmäen asemalle valmistui loppuvuodesta 1961 uusi turvalaitos (releasetinlaite), jota seuraavana vuonna alettiin kauko-ohjata Pieksämäeltä käsin yhdessä muiden Pieksämäki–Mikkeli-rataosan väliasemien kanssa. Releasetinlaite korvasi asemalla aiemmin olleen kampiasetinlaitteen.

Nämä kuvat Lamminmäen turvalaitoksen käytöstä on otettu Kouvola–Pieksämäki-välin vaihde- ja opastinturvalaitosten yleistä käyttöohjetta varten joka julkaistiin lokakuussa 1961.

kuva
Lamminmäki

Lamminmäen pohjoista tulovaihdetta (sähkövaihde) käännetään kammen avulla. Vaihteen kääntymisliike on puolivälissä. Vasemmalla vanha...
Ei kommentteja
??.??.1961 Panu Breilin
kuva
Lamminmäki

Sähkövaihdetta käännetään käsin kammen avulla. Kampea oli käännettävä kunnes sähkökääntölaitteesta kuului selvä napsahdus, ja sen...
5 kommenttia
??.??.1961 Panu Breilin
kuva
Lamminmäki

Vaihteen sähkökääntölaitteen kyljessä oleva kammen reikä on avattu hylsyavaimella ja sähkökääntölaitteen virta-​avain...
Ei kommentteja
??.??.1961 Panu Breilin
kuva
Lamminmäki

Lamminmäen pohjoisen tulovaihteen sähkökääntölaite ja sen takana maassa vanhan kampiasetinlaitteen aikainen kääntölaite limppuineen....
Ei kommentteja
??.??.1961 Panu Breilin
kuva
Lamminmäki

Sähkövaihteen käsinkääntöön tarvittava kampi sekä kammen käyttöön tarvittavat avaimet oli sijoitettu lyijykkeellä (sinetti)...
Ei kommentteja
??.??.1961 Panu Breilin
kuva
Lamminmäki

Raiteensulun Sp II lukko avataan ja tämän jälkeen raiteensulun sulkukenkä käännetään pois kiskolta. Raiteensulun lukko oli kaksoislukko,...
6 kommenttia
??.??.1961 Panu Breilin
kuva
Lamminmäki

Raiteensulun Sp II käyttämiseen tarvittava kaksoisavain irrotettuna magneettisalpalaitteesta. Avaimen toinen pää sopi magneettisalpalaitteen...
1 kommentti
??.??.1961 Panu Breilin
kuva
Lamminmäki

Raiteensulun Sp II kääntämiseen tarvittavaa kaksoisavainta irrotetaan magneettisalpalaitteesta. Tämä tapahtui painamalla ensiksi lukon alla...
Ei kommentteja
??.??.1961 Panu Breilin
kuva
Lamminmäki

Lamminmäen pohjoispään tulovaihde eli vaihde 2 käännetään laitekaapissa olevan painikkeen avulla. Tämän edellytyksenä oli myönnetty...
1 kommentti
??.??.1961 Panu Breilin
kuva
Lamminmäki

Lamminmäen pohjoispään tulovaihde eli vaihde 2. Vasemmalla näkyy vanha vaihdekoppi, hiljattain käytöstä poistetun kampiasetinlaitteen...
1 kommentti
??.??.1961 Panu Breilin
kuva
Lamminmäki

Asemarakennuksessa sijainneella asetinlaitteen ohjaustaululla annetaan vaihteiden paikalliskääntölupa, eli lupa ratapihalla työskennelleelle...
6 kommenttia
??.??.1961 Panu Breilin
kuva
Lamminmäki

Lamminmäen aseman pohjoinen tulo-​opastin B½, sen kanssa samassa mastossa ollut lähtöopastinten esiopastin sekä suojastusopastin 369...
16 kommenttia
??.??.1961 Panu Breilin
kuva
Lamminmäki

Lamminmäen ratapihan 2-​ ja 3-​raiteiden pohjoispään lähtöopastimet sekä laitekaappi. Laitekaapin toisessa päässä on torvi...
5 kommenttia
??.??.1961 Panu Breilin
kuva
Lamminmäki

Opastinpuhelimen kaappi avattuna. Opastinpuhelimella saattoi saada yhteyden aseman asetinlaitteen käyttäjään (ja myöhemmin aseman ollessa...
11 kommenttia
??.??.1961 Panu Breilin
kuva
Lamminmäki

Yleiskuva Lamminmäen ratapihan pohjoispäästä. Aseman kolmesta sivuraiteesta kaksi oli opastimin ja sähkövaihtein varustettuja...
2 kommenttia
??.??.1961 Panu Breilin

Hakuehdoilla löytyi 15 kuvaa

Kommentit

09.10.2020 08:11 Hannu Peltola: Kiitoksia Panu tämän julkaisemisesta! Tämä kuvasarja oli todella informatiivinen ja tästä oppi todella paljon uutta asiaa!
09.10.2020 08:23 Tapio Arvola: Kiinnostava katsaus 60 vuoden takaiseen modernisointiin.

Minusta tuntuu erikoiselta, että Savon radalla uutta tekniikkaa asennettiin jo ennen perusparannusta ja kaapeleita vedettiin pian käytöstä poistuneille vanhoille linjauksille. Näinhän tämä oli? Oikaisuja oli kuitenkin huomattava osuus kilometreinä vaikkapa Kouvola-Mikkeli ja Suonenjoki-Kuopio -väleillä. Joku osannee vastata, miten pitkään johtoja kulki vanhoja linjauksia myötäillen ja onko niitä edelleen jossakin kohtaa vanhoilla "poluilla".
09.10.2020 08:25 Hannu Peltola: Tapio, eikö syynä aikaiseen ja ennen peruskorjausta tapahtuneeseen linjasuojastukseen ja kauko-ohjaukseen ollut Savon radan kapasiteetin loppuminen? Suojastuksella ja kauko-ohjauksella kapasiteettia saatiin kasvatettua merkittävästi.
09.10.2020 11:50 Petri Nummijoki: Kouvola-Pieksämäki oli tosiaan kuormitetuimpia rataosia sodan jälkeen vanhan Karjalan radan jäätyä rajan taakse. Varmaankin tästä syystä se oli ensimmäinen pidempi rataosa, jolle sodan jälkeen vaihdettiin raskaat kiskot, jotta Tr1-vetureiden käyttö tuli mahdolliseksi (kesästä 1950 lähtien). Samoin se oli toinen rataosa (Tampere-Haapamäki-Seinäjoki jälkeen), joka sai runsaammin tavaraliikennekäyttöön Hr12-vetureita (1960-1961 alkaen). Ensimmäinen kauko-ohjattu rataosa se oli myöskin (1962-1963) ja Hr13-veturitkin sijoitettiin uutena Kouvolaan (1963-1966) erityisesti Savon radan liikennettä ajatellen.

Tietysti voidaan miettiä, olisiko kauko-ohjauksen rakentaminen ollut mahdollista jättää tuonnemmaksi, koska helpotusta saatiin vuoden 1966 lopulta alkaen, kun Parikkala-Onkamo-rata valmistui läpiajettavaan kuntoon ensin tavaraliikenteelle ja vuodesta 1967 lähtien matkustajaliikenteellekin. Valtionhallinnossa on kuitenkin ollut ennenkin ongelmana pitkän aikavälin suunnitelmien puuttuminen tai niiden epävarmuus, joten osittaisparannuksia oli varmaan pakko niissä oloissa yrittää. Päätöksethän joudutaan tekemään niillä tiedoilla, jotka päätöksiä tehtäessä ovat käytettävissä. Toisaalta Savon radan perusparannukset jatkuivat pitkälle 1970-luvulle, joten ehkä kaapeleiden vetämistä oikaistuille osuuksille ei voi nähdä täysin hukkaan heitettynä rahana, jos ne kuitenkin ehtivät olla käytössä 10-15 vuotta ja varmaan sinä aikana tuottivat niin kustannussäästöä, palvelutasohyötyä kuin parempaa liikenneturvallisuuttakin.
09.10.2020 13:43 Niklas Savinsaari: Ja kaapelireiteistä voidaan sen verran myöskin sanoa, että ne vanhoilla linjauksilla kulkeneet kaapelithan eivät suinkaan jääneet toimettomaksi oikaisuja tehdessä ja valmistuessa liikenteelle. Aivan loppuun asti (vuoteen 2001) isolta osin vanhat kaapelit olivat käytössä. Sähköä ei ollut tarvetta oikaista "nopeammille" reiteille :)
09.10.2020 16:35 Teemu Sirkiä: Kiitos näiden hienojen arkistokuvien julkaisemisesta! Muutama kuva on ollut eri julkaisuissa (historiikit yms.), mutta joukossa on monta ihan uuttakin kuvaa.
09.10.2020 16:52 Pertti Miettinen: Panu, onko sinulla lisää näitä kuvia? Ajattelin vaan kun minulla on noiden lisättynä kuvien lisäksi 35 kuvaa samasta paikasta. Tuota opstimien P ja R kuvaa ei ole eikä myöskään tuota koko asetinlaitetaulua. Nuo muut kuvat ovatvaihteen käännöstä käsin ja raiteensulun avaamisesta sekä opstinpuhelimen käytöstä. Tuon listan mukaan sarjaan kuuluu 59 kuvaa.
09.10.2020 17:15 Jukka Ahtiainen: 60-luvulla Kouvolassa lähtökaarteen paikkeilla oli kookas vaalea taulu: "Kauko-ohjattu rataosa alkaa".
09.10.2020 17:21 Panu Breilin: Pertti: Minulla on yhteensä 49 kuvaa. Muut kuvat ovat lähinnä lisäkuvia eri työvaiheista mitä tässä sarjassa on esitelty. Käsikäyttöisen vaihteen käännöstä minulla ei ole kuvia.
09.10.2020 17:23 Teemu Sirkiä: Nämä laitteet poistuivat käytöstä 22.11.2001. Samana päivänä myös ainakin Kantala. Taisivat olla olla viimeiset, kun muut asemat oli siirretty jo edeltävinä viikkoina uuteen tietokonepohjaiseen järjestelmään.
(Käyttäjä muokannut 09.10.20 17:25)
09.10.2020 17:35 Pekka Siiskonen: Tuhannet kiitokset loistavista opetuskuvista. Onko tuota "Kouvola–Pieksämäki-välin vaihde- ja opastinturvalaitosten yleistä käyttöohjetta" tallessa kenelläkään/missään?
09.10.2020 18:07 Petri Nummijoki: Niklas, riippuu siitäkin, onko vanhalle reitille suunniteltu rakennettavan jotain tilalle. Helsingin ja Tikkurilan välillä uusittiin kaapelikanavat joskus 80- ja 90-lukujen taitteessa ja ne laitettiin juuri siihen, mihin kaavailtiin neljättä raidetta. Siten Tikkurilan neljännen raiteen rakennustyöt aloitettiin sillä, että vain hetkeä aikaisemmin maahan kaivetut kaapelit vedettiin ylös ja siirrettiin pois uuden raiteen tieltä.
09.10.2020 19:14 Pertti Miettinen: Panu. Meillä on sitten ilmeisesti sama kuvakokoelma? Mulla onnistu eri vaiheista kuvia ja kuviin on liimattu pieni lappu alakulmaan jossa selvitetään mitä kuvassa tapahtuu ja yleensä mihin se liittyy.
09.10.2020 19:31 Pertti Miettinen: Pekka S. Samaa käyttösääntöä itsekin ajattelin kysyä mutta ehdit ensin. Itellä on vastaava Tampere - Parkano -Seinäjoki väliltä, vuodelta 1974.
(Käyttäjä muokannut 09.10.20 19:35)
10.10.2020 21:41 Panu Breilin: Pertti: Minulla nämä kuvat ovat monisteisiin liimattuina ja joka kuvan alle on kirjoitettu kuvan numero ja selitys sekä viitteet asiaan liittyvään kohtaan käyttösäännössä.
10.10.2020 21:48 Panu Breilin: Kouvola–Pieksämäki-välin vaihde- ja opastinturvalaitosten yleinen käyttöohje löytyy minulta skannattuna versiona.
10.10.2020 22:05 Teemu Sirkiä: Saisitko sen Panu jakoon esim. Google Driven tms. kautta?
10.10.2020 22:45 Panu Breilin: Laitoin sen liitteineen Dropboxiin:
https://www.dropbox.com/s/qqj2o3u6z3vxbs​4/tekstiosa.pdf?dl=0
https://www.dropbox.com/s/6vvlz00xsa80ee​o/liite1-asetinlaitetaulun-selityspiirus​tus.jpg?dl=0
https://www.dropbox.com/s/s7jpmfs342be3l​4/liite2-asetinlaitteen-painikkeiden-k%C​3%A4ytt%C3%B6taulukko.jpg?dl=0
https://www.dropbox.com/s/g2cdsenq0pz6ym​z/liite3-mi-pm-yleispiirustus.jpg?dl=0
10.10.2020 22:51 Teemu Sirkiä: Huippua, erittäin iso kiitos Panu! Tuo on todella mielenkiintoinen paketti ja merkittävä palanen releasetinlaitteiden alun historiaa Suomen rataverkolla. Jos sattuu löytymään vielä kauko-ohjauksen puolelta vastaava ohje, niin sitäkin olisi kiva lukea.
10.10.2020 23:32 Teemu Sirkiä: Tarkennetaan nyt vielä, että erityisesti kauko-ohjattujen releasetinlaitteiden alun historiaa. Se käy tuossa tekstiosassa hyvin selväksi, että kauko-ohjaaja vastaa käytännössä kaikesta, eikä mitään saa tehdä ilman kauko-ohjaajan lupaa.
10.10.2020 23:40 Teemu Sirkiä: Tuossa asetinlaitteen selityspiirustuksessa ja välin yleispiirustuksessa näkyy muutenkin sekin mielenkiintoinen yksityiskohta, että kun Pitkäaho ei ole ollut aluksi kauko-ohjattu kohtauspaikka, niin Pitkäahon salpalaitteen avain on voitu vapauttaa Haukivuoren asetinlaitetaulusta paikalliskäytön aikana.
11.10.2020 15:29 Panu Breilin: Tässä on kauko-ohjauksen käyttöohjekin (Pieksämäki-Mikkeli-kauko-ohjaus):
https://www.dropbox.com/s/4frb1vanufez7o​p/ko-tekstiosa.pdf?dl=0
https://www.dropbox.com/s/wuu6od5qw8l734​d/ko-liite-kauko-ohjauskeskuksen-painikk​eiden-k%C3%A4ytt%C3%B6taulukko.jpg?dl=0
https://www.dropbox.com/s/khi6t2bn58n7bp​k/ko-liite-kauko-ohjauskeskuksen-ohjaust​aulu.jpg?dl=0
https://www.dropbox.com/s/v2cficyg0uqlim​6/ko-liite-kauko-ohjauskeskuksen-ilmaisi​ntaulu.jpg?dl=0
https://www.dropbox.com/s/g8mqn72ma9ucm4​2/ko-liite-junapiirturiin-teht%C3%A4v%C3​%A4t-lis%C3%A4merkinn%C3%A4t.jpg?dl=0
11.10.2020 15:57 Teemu Sirkiä: Suuret kiitokset! On taas erittäin mielenkiintoista luettavaa, erityisesti tuo ennakkovarmistuslaitteen käyttäminen. Tämä on myös ensimmäinen kerta, kun näen mistään lähteestä, miltä tuo junapiirturin tuottama "tuloste" on näyttänyt. Näistä palikoista on kehittynyt nykyiset kauko-ohjausjärjestelmät ja esim. Reaali++.
11.10.2020 21:35 Pertti Miettinen: Nuo ohjeet on hyvin pitkälle samantyyliset Kuin omani joka on Lielahti - Parkano - Seinäjoki rataosalta.
11.10.2020 21:39 Teemu Sirkiä: Turvalaitokset ja kauko-ohjaus oli sinällään ihan samaa tekniikkaa Parkanon radalla. Tosin merkittävä ero oli, että käytössä oli pelkästään asemavälisuojastus ja kaapeliyhteyksien sijaan bitit liikkuivat radiolinkillä. Ja tietenkin vielä se, että raidevirtapiirien sijaan liikennepaikkojen välillä käytettiin akselinlaskentaa.
(Käyttäjä muokannut 11.10.20 21:43)
11.10.2020 21:44 Pertti Miettinen: Teemu, olet täysin oikeassa.
11.10.2020 23:42 Pekka V. Puhakka: Tarkennuksena sellainen merkittävä tekninen ero että Parkanon radalla kauko-ohjausjärjestelmä oli puolielektroninen kun se Kv-Mi ja Mi-Pm -osuuksilla perustui pelkästään reletekniikkaan. Puolielektronisessa järjestelmässä elektroniikalla hoidettiin sanomien välitys, josta syystä välitysnopeus parani. Elektronisen osion logiikassa käytettiin pääkomponentteina transfluksoreita, eli moniaukkoisia ferriittirenkaita.

Kauko-ohjauksen käyttöliittymä oli ilmaisintaulun osalta molemmissa melko yhtenevä, mutta ohjaustauluissa oli erona se että Parkanossa käytettiin komentojen antoon numeronäppäimistöä.
12.10.2020 08:08 Teemu Sirkiä: Hyvä tarkennus. Tuo Parkanon radan numeronäppäimistö näkyy hyvin tässä http://web.archive.org/web/2014091118171​6/http://efiab.sr2.fi/parkanon_kauko.htm​l kuvassa.
13.10.2020 12:25 Pekka Siiskonen: Panu: Tuhannet kiiitokset skannauksesta.

Olinkin kovasti kaivannut "ennen numeronäppäimistöä"-tyyppisen kauko-ohjauksen käyttösääntöä. Mitkä kaikki kauko-ohjaukset oli toteutettu tuollaisella "kaavamaisella ratakaaviolla" varustetulla pulpetilla?

Onko tuollaista kauko-ohjaajan pulpettia ollut Keski-Euroopassa (Saksassa) käytössä? En ole googlettamalla löytänyt tuon tyyppisellä ohjauksella varustetun kauko-ohjaajan pulpettia. Numeronäppäimistöpulpetteja tulee kyllä pilvin pimein valokuvissa vastaan.
(Käyttäjä muokannut 13.10.20 12:27)
13.10.2020 13:37 Pekka V. Puhakka: Suomessa noita ”schemaattisia” näppäimistöjä oli Pieksämäellä 1 kpl (Pm-Mi) ja Kouvolassa 2 kpl (Kv-Mi, Lä-Lr). Par-Jns -rataosan alkuperäisestä en ole täysin varma, mutta oletan sielläkin olleen alusta asti numeronäppäimistö.

Muilla rataosilla oli alusta alkaen joko numeronäppäimistö (Yv-Ol, Kem-Lla, Ov-Jy, Sk-Yv (LME), Pm-Ilm (LME)) tai sitten kauko-ohjaus hoidettiin suoraan raideviivoissa olevilla painikkeilla (mm. Iloharju Kuopiosta, Tuira Oulusta, Pikkusuo Inkeroisista, Kemiran kolmio Siilinjärveltä). Omana lukunaan sitten vielä Helsingin suurasettimelta kauko-ohjatut rataosuudet. Näissä ohjaus tapahtui spurplan-asetinlaitteelle ominaisella näppäimistöllä, jossa oli sekä numeronäppäimistö että suuri kirjo muita painikkeita.
13.10.2020 16:13 Teemu Sirkiä: Tässä on pari Siemensin toimittamaa referenssiä Saksasta ja Ruotsista:
http://www.stellwerke.de/bilder/nn_s.htm​l
https://www.ekeving.se/ctc/tgoj/index.ht​ml
http://www.brakulturmiljo.se/fjcb_skrp.p​df

Kumpikin on otettu 1950-luvun puolella käyttöön. Molemmissa järjestelmissä on sama perusajatus, että liikennettä ohjataan suoraan tuosta isosta taulusta, jossa on käytännössä liikennepaikkojen asetinlaitetaulut peräkkäin. Onkohan Suomessa ajateltu, että ohjaaminen onnistuu useimmissa tapauksissa tuolla pienellä ohjauspaneelilla helpommin ilman, että tarvitsee kurotella tai liikkua ison taulun vieressä jatkuvasti? Sinällään mitään merkittävää teknistä kehitysaskelta ei varmaan tuossa ole otettu, mikä tuon pienen tastatuurin olisi mahdollistanut vasta 60-luvun puolella.
13.10.2020 20:47 Pekka Siiskonen: Onko esimerkkejä ulkomaisista, kaiman "schemaattisiksi" kutsumilla kauko-ohjauskeskuksen erillisellä kauko-ohjaajan työpöydällä (tai pöydässä) olevalla ohjaustauluilla varustetuista kauko-ohjauksista, jollaiselta nyt puheena olevan Pm-Mi-välin kauko-ohjaajakin on normaalisti luonut kulkutiet. Siis sellaista, jossa on yksinkertaistettu, yhden liikennepaikan kaavamainen ratapihakaavio ilman vaihteita, ja joka saatettiin valita esittämään mitä tahansa kauko-ohjattavaa liikennepaikkaa. Sellaisista en ole nähnyt mitään kuvia ulkomailta, vain isolta ilmaisintaululta käytettäviä, tai numeronäppäimistöllä käytettäviä kauko-ohjausjärjestelmiä.
13.10.2020 21:16 Pekka V. Puhakka: En ole vastaaviin törmännyt minäkään tähän mennessä. Hankalaa sanoa kuinka uniikki tuo schemaattinen näppäimistö mahtaakaan Siemensin ratkaisuiden joukossa olla.
16.10.2020 13:58 Timo Järvi: Hieno kuvasarja :)

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!