Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
09.11.2012 18:59 | Timo Valtonen | ||
| Ikkunat sentään vaikuttavat suhteellisen isoilta eräiden muiden ikkunoihin verrattuna. | ||||
|
09.11.2012 10:06 | Timo Valtonen | ||
| Petäjäveden vanhan kirkon kupeessa on vastaavanlainen asemapäällikön hautakivi, mutta löytyy sieltä siipipyörälogolla varustettu hautapaasi, jossa titteli on yksinkertaisesti "rautatieläinen". | ||||
|
08.11.2012 16:26 | Timo Valtonen | ||
| Sekoitetaan vähän aikapakkaa. Suomessa käytettiin pitkään paikkakuntakohtaisia aikoja. Rautatieliikenne vähitellen pakotti ottamaan käyttöön yhtenäisen koko maata koskevan ajan. Helsingin paikallisaika oli 1 tunti 39 minuuttia ja 49 sekuntia edellä maailman yleisaikaa koska Helsingin pituuspiiri on 24.58 itään. Suomi siirtyi Itä-Euroopan vyöhykeaikaan, joka on kaksi tuntia edellä maailman yleisaikaa 1.5.1921. VR:n ensimmäisen 50. vuoden historiikissa on mielenkiintoinen luku asiasta, harmi vaan, että kirja on jäänyt jollekin lainaan. |
||||
|
|
06.11.2012 13:34 | Timo Valtonen | ||
| Lisää hauskaa lukemista: "Asiantuntijaselvitys" Eläintarhan seisakkeen uudelleenavaamisesta Hesarin kohdalle http://jlf.fi/f20/4136-elaintarhan-seisake-takaisin-ja-kakkonen-kanssa/ |
||||
|
|
06.11.2012 12:36 | Timo Valtonen | ||
| Villein löytö kun nyt olen googlannut Djurgården-Eläintarhaa: VR:n oma ydinvoimalahanke sivulla http://fi.wikipedia.org/wiki/Rantarata kohdassa "Sähköistys ja perusparannus" Helsinki–Kirkkonummi-välin sähköistämistä alettiin vakavasti harkita 1950-luvun lopussa. Hanketta ajoi voimakkaasti eteenpäin Valtionrautateiden silloinen pääjohtaja Erkki Aalto. Eläintarhan kallioille tai vaihtoehtoisesti Ilmalan suoalueelle kaavailtiin Valtionrautateiden omaa ydinvoimalaa, joka olisi tuottanut sähkön Helsingistä niin Kirkkonummelle kuin Riihimäellekin. Tämä hanke kuitenkin hautautui. |
||||
|
|
06.11.2012 05:19 | Timo Valtonen | ||
| Tuo Heikin linkkaama kartta olikin mielenkiintoinen, joskaan se ei kuvaa minkään ajan todellista tilannetta, vaan lienee 1800/1900 lukujen vaihteen suunnitelma. Sen huomaa varsinkin Kallion kaupunginosaa tarkastellessa. Djurgårdsvägen / Eläintarhantie on edelleen olemassa, vaikka se ei enää mene Eltsuun. Se alkaa Hakaniemestä (ympyrätalo on numero 1) ja menee kohti Linnunlaulun siltaa, josta se aikoinaan meni radan yli Töölönlahden rantaa mukaillen nykyisen oopperatalon ja entisen messuhallin väliin. Nyt se kääntyy kaupunginteatterin jälkeen ylös ja muuttuu Ensimmäisen linjan kohdalla Wallininkaduksi. Tie Linnunlaulunsillalta Helsinginkadulle on saanut nimen Linnunlauluntie ja väylä radalta Töölööseen on yksinkertaisesti Helsinginkadun /Helsingegatanin jatke. - Helsinginkadun pohjoispuolella radan poikki menevä väylä lienee nykyinen Tivolitite, jonka kohdalla edelleenkin oletan seisakkeen olleen. Ennen autolla liikennöitävää alikulkua paikalla oli kapea jalankulkutunneli vielä joskus 60-luvun lopussa, joka teki kesken matkaa jyrkän mutkan. Siitä syntyi näköeste, joten tunnelia käytettiin hmm tualettina, eikä kukaan täysjärkinen kahta kertaa käyttänyt tunnelia radan alittamiseen. Ihmetystä herättää seisakkeen paikka kaiken kaikkiaan. Diakonissalaitokselle on turhan pitkä matka, Linnanmäen huvipuistoa ei vielä ollut, Eltsun kentällekin oli jokun verran matkaa. Ainoa, joka todella olisi hyötynyt seisakkeesta oli Helsingin kaupunginpuutarhurin virka-asunto ja Helsingin talvipuutarha. - Matkustajavirrat eivät ole tainneet olla syynä Eläintarhan liikennepaikan perustamiselle. Sivulla http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=72781204-bc60-477c-b3eb-9c94456ea39e käsitellään Mikonkadun nimien vaiheita. Suomenkieliset nimet Helsingissä vahvistettiin ilmeisesti yhdellä kerralla vuonna 1909, tosin monet nimet ovat siitäkin vielä muuttuneet, kuten Mikaelsgatan/Mikaelinatu > Mikonkatu. Alunperinhän kaikki kadunnimet olivat ruotsia, josta ne väännettiin (siis ei käännetty) venäjäksi ja suomennettiin v 1909. Tyyppiesimerkki on Fredsgatan / Fredskaja ulitsa / Rauhankatu. |
||||
|
|
05.11.2012 19:00 | Timo Valtonen | ||
| Kun en tiedä mistä kohtaa matkat on mitattu mietin edelleen Eläintarha - Djurgården seisakkeen paikkaa. Edellä mainitsemani paikka nykyisen Tivolitien alikulun kohdalla tuntuu todennäköisemmältä kuin nykyisen Helsinginkadun alikulun kohdalla. | ||||
|
|
04.11.2012 17:13 | Timo Valtonen | ||
| Missä kohtaa nykyiseen maastoon suhteutettuna on ollut Eläintarhan seisake? Jos kuvassa näkyvä koppi kuuluu seisakkeeseen voisi se olla n 150 metriä nykyisen ankkalammen etelälaidasta suurin piirten mykyisen alikulun kohdalla. | ||||
|
03.11.2012 18:55 | Timo Valtonen | ||
| Ei nyt oteta herneitä nenään Tonin kommenteista! Tonihan esitti mielipiteen ja ilmaisi vertailukohteen mielipiteelleen. Kaikkihan me olemme olleet aloittelijoita joskus, ja kyllä Toni vielä ehtii suorittaa asema-arkkitehtuuriosion harrastajalisenssistään. |
||||
|
03.11.2012 18:45 | Timo Valtonen | ||
| Jos oiokein muistan niin saatiin itänaapurista metroon myös rullaportaat. - Korjatkaa, jos muisti taas temppuilee. | ||||
|
02.11.2012 21:27 | Timo Valtonen | ||
| Öh, juuri tänään oli juttua entisten duunikaverien kanssa siitä entisestä duunikaverista, joka kuoli tuossa rysäyksessä. | ||||
|
02.11.2012 08:29 | Timo Valtonen | ||
| Onnea ja menestystä pöljäläisten hankkeelle! | ||||
|
|
02.11.2012 08:24 | Timo Valtonen | ||
| Hmmm... tilattiinhan ne ensimmäiset ydinvoimalatkin neukkulasta. | ||||
|
|
01.11.2012 03:37 | Timo Valtonen | ||
| Tässä tulikin melkoisesti tietoa asiasta! Kiitos, hyvät herrat. Urbaanilegendat jääköön unholaan. Laitettakoon tähän pieni loppukevennys tuon ajan neuvostokaupasta. - Olin suomalaisten siviili-ilmavoimien edustaja Moskovassa, s.o. töissä Finnairilla kun keskustelut YAK-40 -koneiden ostamisesta Suomeen olivat kuumimmillaan. Toimistoon tuli tasaiseen tahtiin kaviaaria ja votkaa toimitettavaksi Finnairin pääjohtaja Gunnar Korhoselle. Hän ei kuitenkaan halunnut niitä Helsinkiin itselleen, vaan kehoitti käyttämään ne henkilökunnan hyväksi. Niinpä söimme huikopalaksi mustaa kaviaaria kilon purkeista ruokalusikalla kunnes kukaan ei pystynyt edes katsomaan kaviaariin päin yököttämättä. Votkaa käytettiin sitten mm. auton pissapojassa kun muita jäätymättömiä nesteitä ei ollut. Haju autossa oli kurakelillä ajaessa melkoinen. Kerran neuvostoliittolainen vientiorganisaatio Aviaexport ja Aeroflot ehdottivat Finnairille yhteisen lentoyhtiön perustamista, joka olisi lentänyt Suomessa kotimaan lyhyitä reittejä ja myös rajan yli esimerkiksi Joensuusta Petroskoihin tai Ivalosta Murmanskiin. Suuremmat huollot olisi sitten tehty Pulkkalan kentällä Leningradissa. Siis vähän samanlainen järjestely kuin nykyään on Karelian Trains, joka operoi rajan yli, mutta huollot tehdään Pasilassa. |
||||
|
31.10.2012 22:19 | Timo Valtonen | ||
| Muuten ankean Olginon seisakkeen lippuluukku oli ainakin 10-20 vuotta sitten sävähdyttävä reliikki wanhasta keisarillisesta Wenäjästä, aivan kuin jostain Gallén-Kallelan ajan maalauksesta. Tumma, koristeellisesti kaiverrettu seinämä, jossa pienen pieni lasiluukku, josta myytiin junapilettejä. Jouduin muutaman kerran asioimaan luukulla ja odottamaan elektritshkaa Suomen asemalle tullessani kaasuvoimalatyömaalta ja joka kerta harmitti, ettei ollut kameraa mukana vangitsemaan tätä harrasta asioimistoluukun ja seinämän tshehovilaista tunnelmaa keskellä reaalisosialistista rappeutunutta betonikulttuuria. Vieläkin iho menee kananlihalle. Olginoon tullessa kuulutettiin aina hauskasti: Olginoon jääviä matkustajia pyydetään poistumaan TÄNÄÄN junan taemmista vaunuista, koska laiturilla on menossa remontti. Osa betonilaiturista oli sortunut. Mahtaakohan olla vieläkään korjattu? Olginosta kun lähtee tietä pitkin Viipurin radan varressa olevan Levashovon aseman suuntaan tulee männikkömetsään, jonne on haudattu ties kuinka monta tuhatta Stalinin uhria. Muistomerkeissä on paljon suomalaisiakin nimiä. |
||||
|
|
31.10.2012 02:39 | Timo Valtonen | ||
| Mielenkiintoinen yksityiskohta on myös se, että puhutaan neuvostoliittolaisesta veturista, vaikka neuvosto-osuus veturissa oli melkoisen pieni. Elettiinhän bilateraalikaupan aikaa, jolloin alkuperämaasääntöjä noudatettiin pilkulleen varsinkin kun oli kyse Suomen viennistä Neuvostoliittoon. Ilmeisesti veturissa oli paljon tshekkoslovakialaista ja paljon suomalaista - ja hyvä niin. Kaiken kaikkiaan koko kauppa on runnomisen, intrigoimisen ja salailun ääriesimerkki. Hyvä väitöskirjan aihe kumminkin tuleville tutkijoille. Ilmeisesti täytyy vielä odottaa niin pitkään, että sen ajan toimijat ovat poistuneet. |
||||
|
31.10.2012 02:03 | Timo Valtonen | ||
| Taitavat olla Ammendorffeja - paremmin tietävät korjatkoon, jos olen väärässä. VEB Waggonbau Ammendorf oli suuri vaunutehdas DDR:ssä, joka perustettiin vuonna 1823 hevosvetoisia vaunuja tekemään. Toisen maailmansodan jälkeen 1948 kun yhtiön nimeä koristivat VEB (Volkseigene Betrieb - kansan oma yritys) aloitettiin makuuvaunujen tuotanto lähinnä Neuvostoliittoa varten. Suuren sosialistisen SEV-maiden tuotantosuunnitelman puitteissa Ammendorf valmisti makuuvaunuja DDR:ssä siinä kuin Škoda raitiovaunuja silloisessa Tshekkoslovakiassa. Vuoteen 2006 mennessä makuuvaunuja ja ravintolavaunuja oli tehty peräti 30.000 kappaletta. Useiden vaiheiden jälkeen yhtiö ajautui Bombardierille ja toimii edelleen joskin hyvin karsittuna. (Lähde yhtiön historiikki http://www.msg-ammendorf.de/go.php?t=geschichte&l=de ) |
||||
|
29.10.2012 20:42 | Timo Valtonen | ||
| Kolmessa edeltävässä kommentissa tuleekin hyvin esille translitteraatiotyylit: - Tšudovo oikeaoppinen KOTUS - kielipoliisin suosittelema muoto - Tshudovo tavallisen suom. pulliaisen äänteenmuaiseksi ymmärtävä muoto - Chudovo kansainvälisesti parhaiten ymmärretty engl. kiel.muk. tehty muoto Lisääkin löytyy: - Tjudovo ruottalaisten käyttämä muoto Useimmissa latinalaisin kirjaimin kirjoitetun slaavilaisen kielen mukaan aloitettaisiin hattupäisellä C:llä |
||||
|
28.10.2012 14:46 | Timo Valtonen | ||
| Niinhän kirjoitinkin: ei radan ali. Helsingin rauta omistaa Koskensaaren naulatehtaan. | ||||
|
|
28.10.2012 14:41 | Timo Valtonen | ||
| Jälkiviisastelukin on taitolaji, koska niin moni asia vaikuttaa toiseen ja ajat olivat todella toiset. Oli hilkulla, ettei kotimaan lentoliikennettä olisi jouduttu hoitamaan YAK-40:illä. Olematta insinööri tai mikään muukaan nööri oletan, että omalla alallaan Sr1 on huikeasti parempi kuin YAK-40 omalla alallaan. Kummankaan vehkeen osto- tai ostamattomuuspäätös ei kuitenkaan ollut yksinomaan tuotteen laatukysymys, vaan asiaan sotkuitui kansantaloutta, rahapolitiikkaa ja muuten vaan idänpolitiikkaakin. | ||||
|
28.10.2012 00:40 | Timo Valtonen | ||
| Olen minäkin ;-) ja wikipedia on kanssani samaa mieltä http://en.wikipedia.org/wiki/B%C3%BClowstra%C3%9Fe_%28Berlin_U-Bahn%29 nimim.: "Berliineissä silloin asunut kun niitä oli kaksi" |
||||
|
|
28.10.2012 00:29 | Timo Valtonen | ||
| Hmm, korkeintaan kymmenen kertaa vuodessa suunniteltu matkustajaliikennekäyttö kesäisin vaikeuttaa suunnattomasti lumen aurausta talvisin. Pääskylahti taas on liian kaukana, jotta tavaraliikenteeseen tottuneet suomalaiset viranomaiset (tulli ja rajavartiosto) kunnolla pystyisivät valvomaan EU:n ulkorajan yli tapahtuvaa matkustajajunaliikennettä ;-) Silläpä paras ratkaisu on ollut olla sallimatta niin suomalaisten kesämatkailu tilausjunilla kuin venäläisten uudenvuodenmatkailu myös tilausjunilla. |
||||
|
|
28.10.2012 00:19 | Timo Valtonen | ||
| Teräviä huomioita, Eljas! Ilmeisesti olet täysin oikeassa, koska Imatrankosken kansainvälinen matkustajaliikenne kesti vain tuon kesän. Eihän suuri Viranomainen voi tuollaista leväperäisyyttä sallia. Imatranseudun matkailun idea oli hieno. Tilausjunia täysihoidolla eri puolille Karjalaa ja Karjalan kannasta. Yksi markkinoiduista matkoista olisi kiertänyt Laatokan ja kestänyt muutaman päivän. Hintakin oli kohtuullinen, kun majoitus oli makuuvaunuissa. Siis kaikinpuolin miellyttävämpi tapa matkailla läheisessä idässä kuin vastaavan reissun tekeminen bussikiertomatkana. Haluamani matka kuitenkin peruutettiin osallistujien vähäisyyden vuoksi. Harmittaa vieläkin! Venäläiset ovat harrastaneet jo neuvostoaikoina tämänkaltaista matkailua, onhan se tavallaan kuivalla maalla tapahtuvaa muutaman päivän laivaristeilyä. Ilmeisesti aika ei vielä ollut suotaisa tälle yritykselle. Itänaapurin matkailun kulta-aika on jo takanapäin, nyt käydään korkeintaan rajan pinnassa tankkaamassa ja/tai hakemassa viinaa. |
||||
|
27.10.2012 23:33 | Timo Valtonen | ||
| Tämän ottaisin seinälleni. | ||||
|
27.10.2012 23:05 | Timo Valtonen | ||
| Monet makoisat unet on tällaisessa vaunussa otettu. Jytinä, kolina, tärinä ja joskus kuorsaus nukuttivat hyvin, joten junan seistessä jollakin asemalla usein heräsi metelin ja liikkeen puuttumiseen. | ||||
|
|
27.10.2012 23:05 | Timo Valtonen | ||
| Monet makoisat unet on tällaisessa vaunussa otettu. Jytinä, kolina, tärinä ja joskus kuorsaus nukuttivat hyvin, joten junan seistessä jollakin asemalla usein heräsi metelin ja liikkeen puuttumiseen. | ||||
|
27.10.2012 22:52 | Timo Valtonen | ||
| Koulussa matematiikan lehtori opetti, että on vale, emävale ja sitten tilasto. En millään lailla epäile Eljaksen laskelmiavarsinkin kun itse joudun olemaan tarkkana kun yritän pähkäillä onko neljännesvuodessa kolme vai neljä kuukautta :-) Mielenkiintoista asiaa kuitenkin! |
||||
|
27.10.2012 22:29 | Timo Valtonen | ||
| Felicitations! | ||||
|
27.10.2012 22:15 | Timo Valtonen | ||
| Nuo monipiuhaiset lennätin- tai puhelinpylväät ovay myös katoavaa kansanperinnettä. | ||||
|
|
27.10.2012 22:06 | Timo Valtonen | ||
| Vastaavaa putkinäkymää vaikka ei radan alitse näkyy junan ikkunasta Haapamäen ja Jyväskylän välillä Koskensaaren lakkautetun liikennepaikan kohdalla Petäjävedellä. Putkesta tuli vesivoimaa Keski-Suomen vanhimmalle teollisuuslaitokselle Koskensaaren naulatehtaalle, ja taitaa tulla edelleen. | ||||
|
|
27.10.2012 21:55 | Timo Valtonen | ||
| Berliinin muurin ajan tällä asemalla ei ollut liikennettä. Aseman kummallakin raiteella seisoi kuitenkin täyspitkä juna, jotka toimivat turkkilaisena basaarina - Türkenmarkt, jossa myytiin jos jonkinlaista tavaraa. Ainakin parissa vaunussa oli turkkilainen ravintola. | ||||
|
27.10.2012 21:47 | Timo Valtonen | ||
| Taustalla näkyy pala Berliinin teknisestä museosta, jossa näkyy olevan erikoisteemana nyt Mensch in Fahrt. Kuvassa näkyy juuri ja juuri eli Berliinin saarrossa käytetyn DC-3:n eli Dakotan laskuteline. Rautatieliikenteestä on näytillä vaikka mitä mielenkiintoista. Museon kokoelmien tutustumiseen ei koskaan voi varata liikaa aikaa. | ||||
|
Kuvasarja: ”Savonia” oli pikajuna-aatelia 1970-luvun loppupuolella |
27.10.2012 21:26 | Timo Valtonen | ||
| Onko Lentävä kalakukko ollut koskaan junan nimenä, vai onko se Severi Suhosen aikaansaama urbaanilegenda? Hauska nimi joka tapauksessa. | ||||
|
25.10.2012 07:20 | Timo Valtonen | ||
| E Aallon tyylistä toimia vielä - Olihan meillä Kekkosen lisäksi Uolevi Raade, Juuso Waldén ja muitakin itse itsensä lähes jumaliksi kokeneita runnojia ja uudistajia, jotka suurina visionääreinä saivat hyvää (ja joskus pahaakin) aikaan. Samoin kuin muualla oli hitlereitä, stalineita ja vaikkapa katariina suuria. Se vaan ei ole enää nykypäivää. O tempora, o mores. | ||||
|
23.10.2012 23:40 | Timo Valtonen | ||
| Sanassa ratsu ei ole ts-äännettä, koska t ja s ovat eri tavuissa, siis rat-su | ||||
|
23.10.2012 13:28 | Timo Valtonen | ||
| Tämä onkin oiva kohde uudelle väritykselle! Mualle sitä ei tarvitakkaan (i.m.h.o.). | ||||
|
21.10.2012 10:35 | Timo Valtonen | ||
| Aleksin lämmityshän perustuu viemäriveden lämpöön, joten en oikein usko että ainakaan kaikki kaapelit liittyisivät siihen. Sitä paitsi, katuosuuttahan ei Aleksilla lämmitetä, ainoastaan jalkakäytävät. Sen huomaa hyvin lumisateessa. Jalkakäytävälle tippuvat lumenhiutaleet sulavat heti, mutta ajoradalle tippuvat eivät. | ||||
|
19.10.2012 01:19 | Timo Valtonen | ||
| Tuo kirjastovirman likin tiedosto oli erittäin mielenkiintoinen. Kiitos siitä! | ||||
|
|
19.10.2012 00:20 | Timo Valtonen | ||
| Nyt kun katutyöt on tehty vain spårat, fillarit ja taksit saa ajaa siinä. Hyvin toimii, vaikka joukossa on aina autoilijoita ja jakeluliikennettä, jotka eivät välitä kiellosta. - Mahtava määrä kaapeleita on haudattu kiskojen väliin. | ||||
|
17.10.2012 18:28 | Timo Valtonen | ||
| Kun asuin Brezhnevin aikana Moskovassa kävin usein Leningradissa pikajuna Punaisella nuolella. Tuolloin ulkomaalaismatkustajille sallitut kaukojunat Leningradissa kuulutettiin kaikilla maailman kielillä, siis venäjäksi, englanniksi ja suomeksi. Elettiinhän Suomen ja Neuvostoliiton välisen rauhan, ystävyyden ja keskenäisen avunannon kulta-aikaa.Oli todella juhlavaa, kun Leningradin Moskovan aseman ämyreistä kuului: "Pikajuna numero yksi (vai oliko kaksi, en muista miten päin numerointi oli) kello 23.55 "Punainen Nuoli" seisoo lähtövalmiina raiteella yksi. Matkustajia pyydetään siirtymään vaunuosastoihinsa. Juna lähtee." - Moskovassa vain Helsingin juna kuulutettiin myös suomeksi. Punainen nuoli oli suunniteltu nukkumista varten, ravintolavaunua ei ollut. Vaunupalvelijalta toki sai teetä ja keksejä muutaman kopeekan hintaan. Aamulla herätys oli taattu tuntia ennen saapumista kun ämyreistä tuli Kremlin kelloja ja sinfonioita nupit kaakossa. Junan saapuessa perille asemalaiturilla raikuivat myös ihon kananlihalle saavat fanfaarit. Vähän aikaisemmin tai myöhemmin lähtevissä junissa oli rennompi meininki. Oli puhvettivaunut, joissa 100 grammaa votkaa tai gruusialaista konjakkia ei paljon maksanut. |
||||
|
17.10.2012 17:48 | Timo Valtonen | ||
| Pikkukuvasta katselin, että onhan melkoinen juna kun matkustajilla pitää olla ties kuinka monen pisteen turvavyöt, varmaan juna tekee vaikka immelmannin. Ei nyt ihan ollutkaan niin. R.I.P. Junttilan Salama. | ||||
|
|
17.10.2012 08:41 | Timo Valtonen | ||
| Hankala kysymys, koska eri kielisissä lähteissä käytetään erilaisia translitteraatioita. Koska suurin osa vorgilaisten käyttämistä lähteistä on englanninkielisiltä sivustoilta, pitäisin järkevänä käyttää varsinkin tyyppitunnisteissa yms lyhenteissä englanninkielessä käytettyä translitteraatiota. Erisnimissä sun muissa on parasta käyttää vakiintunutta äänteenmukaista suomalaista translitteraatiota, esimerkiksi Jeltsin (eikä Yeltsin tai Eltsin tai Elcin). Maalaisjärjen käyttö jyrätköön tässä tapauksessa kielitieteellisen oikeaoppisuuden yli. | ||||
|
17.10.2012 00:01 | Timo Valtonen | ||
| Sentään ei ole seinällä huoneentaulua: Spotta ej på golfvet, Älä sylje lattialle, Ne plivai na pol" niin kuin rahvaan luokan puolella on. | ||||
|
Kuvasarja: Karttoja ja raidekaavioita |
14.10.2012 22:57 | Timo Valtonen | ||
| Hienoa materiaalia, kiitos! | ||||
|
14.10.2012 22:54 | Timo Valtonen | ||
| Sen verran tiedän, että tavarajunia liikennöi jonkun aikaa Neuvostoliiton alueen kautta. Matkustajaliikenne ei ollut sallittua. | ||||
|
14.10.2012 15:47 | Timo Valtonen | ||
| Reilusti off-topicia: Joskus 1970-luvun loppupuolella istuin Frankfurtin lentoaseman loungessa odottamassa lentoa jonnekin vinkuintiaan. Samassa sohvarykelmässä istui vanhempi hienostunut herra, joka kysyi mistä olen. Kun kerroin olevani Suomesta, vastasi herra ranskalaiskorosteisella englannilla, että teidän viininne ovat erinomaisia. Olin ymmälläni ja sanoin, etteivät Suomessa rypäleet kasva kuin korkeintaan koristeena kasvihuoneessa. Herra ojensi minulle käyntikorttinsa ja kertoi olevansa jonkin ranskalaisen laaduntarkkailukomission jäsen ja käyvänsä säännöllisesti Suomessa Alkossa. Kehui, että Suomessa voi hyvin luottavaisena ostaa viiniä Alkosta ja olla varma siitä, että laatu on korkea, oli sitten kyseessä ns. halpa tusinaviini tai kallis vuosikertaviini. Pariisissa on kuulemma vaikeaa ostaa kunnon viiniä vaikka pullossa lukisi kaikenlaisia controllé merkintöjä. Systembolagetissakaan ei ole niin hyvää kontrollia. Vieläpä kehui Suomen alkoholipolitiikkaa. | ||||
|
14.10.2012 15:31 | Timo Valtonen | ||
| Näiden "työn ääressä" historiallisten kuvien teknisestä laadusta ei kannata olla turhan kriittinen. Tämäkin on oikein loistava kuva. | ||||
|
14.10.2012 15:26 | Timo Valtonen | ||
| Hienoa työtä teette! | ||||
|
|
13.10.2012 21:50 | Timo Valtonen | ||
| 70-luvun alussa pirtun ohella tuli myös Egri Bikaveria Unkarista oikein tankkivaunulla. Olin koulupoikana hiihtolomalla tyhjentämässä sitä Alkon sesonkiduunarina. Vähään aikaan ei punkku maistunut. | ||||
|
|
12.10.2012 22:49 | Timo Valtonen | ||
| Ei ole kovinkaan montaa vuotta siitä, kun täällä eräs herra lisäili paljon historiallisia kuvia joko selvästi rautateihin liittyen tai muuten vaan. Kerran sitten tuli moka, kun "vintiltä" löytynyt kuva olikin skannattu jostain uudemmasta kirjasta. Kun siitä sitten nousi älömölö loppui kuvienkin lisäily. Yritetään nyt kuitenkin pitää vorg vorgina, eikä minään kuvien kaatopaikkana ja kiihkoilupaikkana. Tiukat säännöt ja kriteerit ovat pahasta, joten niin a) kuvien kuin b) kommenttien lisäämisen suhteen kannattaa pitää vorg ja terve itsekritiikki mielessä. Lähdetiedot ovat muuten asian harrastajalle vähintään yhtä tärkeitä kuin tunnistetiedotkin. Ilman niitä herää epäilys jostain salattavasta. En puutu minäkään enää tämän jälkeen tähän asiaan. Sitä varten on ylläpito. |
||||
|
11.10.2012 17:12 | Timo Valtonen | ||
| Jopa vorgin kapasiteetti on rajallinen, joten jotain rajausta on syytä noudattaa. Maalaisjärjen käyttö on paikallaan. Jos kuvan aihe jollain lailla sivuaa rautatieliikennettä vaikkapa niin, että kuvan esittämälle paikalle on myöhemmin rakennettu rautatieinfraa tms, voi kuvan laittaa tänne, kunhan yhteys ei ole aivan Aatamin ja Eevan ajoista. Ole oikeuksien kanssa varovainen. Tälläkin foorumilla on ollut katkeria keskusteluja siitä, kun joku on hyvässä uskossa käyttänyt Rautatiemuseon materiaalia ja saanut sitten mahtavan laskun ja juristit peräänsä. Aina on korrektia kysyä kuvan haltijalta tai oikeuksien omistajalta (jos sellainen on tiedossa) lupaa käyttää kuvaa vaikkapa vorgissa julkaisemiseen. Museot varsinkin ovat tarkkoja asiasta, mutta yleensä antavat luvan helposti kun käyttötarkoitus ei ole kaupallinen. Velvollisuus julkaisemiesi kuvien luvan hankintaan on sinun, ei vorgin. Mainitsemasi valokuvaaja on norjalaissyntyinen Daniel Nyblin, joka perusti valokuvaamon Helsinkiin vuonna 1877. Hän on myös kuvannut paljon helsinkiä. Valokuvausliike on edelleen saman suvun hallussa. http://www.nyblin.fi/historia.htm |
||||