Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
28.12.2012 20:59 | Jouni Hytönen | ||
| Jahas, Tuurissa oli tänään vahva seuranta - olin itse maisemissa H 445:n aikaan. :) | ||||
|
28.12.2012 19:52 | Jouni Hytönen | ||
| Muistelisin, että sivuraide ja vaihde siirtyivät historian lehdille toukokuussa 2003. | ||||
|
25.12.2012 02:30 | Jouni Hytönen | ||
| Mahtaisiko tässä olla toinen vaunu 4108? 4114+11600+4108 lähti aamulla junassa 903 Jyväskylästä Pieksämäelle. Kovin paljon vaihtotöitä ei ollut aikaa tehdä, sillä H 903 saapui Pieksämäelle 7.13 ja H 831 lähti klo 8.00. | ||||
|
25.12.2012 00:31 | Jouni Hytönen | ||
| Vähiin käyvät punaiset. Ilmeisesti enää seitsemän yksikköä eli 6x14, 6x16, 6x18, 6x20, 6x24 ja 6x28 liikkuu punavalkoisina. | ||||
|
25.12.2012 00:29 | Jouni Hytönen | ||
| Ehkä olisi voinut laittaa myös tuon myöhässäkulkijan sinne kolmoselle, että aikataulussa kulkeva liikenne olisi päässyt vaihtamaan matkustajansa suoraan laiturin yli. Onkos kolmoselta pääsyä asematunneliin? | ||||
|
25.12.2012 00:04 | Jouni Hytönen | ||
| Joskus olen nähnyt yhden vaunun jäävän ulos laiturista. 17 taisi olla maksimi ennen Rawie-puskimia. Venäjän puolen aikataulussa kerrotaan junaparin 31/32 maksimipituudeksi Moskovan ja Viipurin välillä 18 vaunua ja Viipurin ja Helsingin välillä 17 vaunua. Autovaunu syö tässä tapauksessa juurikin tilan yhdeltä matkustajavaunulta, tosin nyt ei taida olla vielä aivan huippusesonki. | ||||
|
24.12.2012 23:54 | Jouni Hytönen | ||
| Tämä vaunusto teki peruskäynnin Tampereella (902 -> 514 -> 511) ja takaisin Jyväskylään H 905:ssä. Liitevaunu on 11616. Tuohon aikaan H 901:ssä saapuneet vaunut jäivät Jyväskylään seisomaan loppupäiväksi ja lähtivät vasta seuraavan päivän 902:een. H 901 saapui klo 10.57 ja 902 lähti 11.03. Reilun kuukauden kuluttua (27.9. alkaen) aikataulut ja kierrot muuttuivat siten, että klo 10.47 saapuva H 901 jatkoi heti takaisin klo 11.00 lähtevään H 902:een. | ||||
|
|
24.12.2012 18:03 | Jouni Hytönen | ||
| Eikös Tolstoin vaunumäärää rajoita Suomen puolella Helsingin laituripituus, eivät muut seikat. | ||||
|
24.12.2012 13:56 | Jouni Hytönen | ||
| Puumakuuvaunussa on tunnelmaa! | ||||
|
24.12.2012 13:28 | Jouni Hytönen | ||
| Sniff, lapsuuden monumentit joko puretaan tai ne purkavat itse itsensä. :'( | ||||
|
22.12.2012 01:36 | Jouni Hytönen | ||
| Täällä Villmanstrandissa kuulemma ihan oikeasti on pieni ruotsinkielinen yhteisö. Ei kyllä ruotsia korviin juuri koskaan kulkeudu. | ||||
|
22.12.2012 01:35 | Jouni Hytönen | ||
| Ja kuten kuvasta hyvin näkyy, laipat kantavat kuorman eivätkä pyörän kulkupinnat. | ||||
|
20.12.2012 21:46 | Jouni Hytönen | ||
| Jos ei nyt sitten tarkoitettu sinipunavihreiden runkojen Rkt- ja Eipt-vaunuja. | ||||
|
|
20.12.2012 12:04 | Jouni Hytönen | ||
| Viikon tuo on nyt ainakin jo tuossa majaillut. | ||||
|
|
20.12.2012 12:04 | Jouni Hytönen | ||
| Mistähän junasta tuo vaunu mahtaa olla Kouvolaan jätetty? Muita sinisiähän ei Kouvolan läpi enää mene kuin IC 5/12:ssa vaihtuvat Joensuun siniset taajamajunarungot. | ||||
|
19.12.2012 23:43 | Jouni Hytönen | ||
| Todella kaunis kuva! Matalalta paistava aurinko luo tunnelmaa. | ||||
|
19.12.2012 00:37 | Jouni Hytönen | ||
| Mihinkähän mahtaa olla tuo taustan Eip 23148 matkalla? Myllyojalleko? | ||||
|
19.12.2012 00:30 | Jouni Hytönen | ||
| Tämä on ilmeisesti Simolan länsipäästä? | ||||
|
19.12.2012 00:14 | Jouni Hytönen | ||
| Lunastan lupaukseni hieman ennen sen 9-vuotissyntymäpäivää. 30.3.1988 on oikea päivä. Junan 108 veturi tuli tavarajunasta 3069 ja siinä oli yleensä Dr13. Tuona päivänä kuitenkin jotain muuta... :) | ||||
|
18.12.2012 19:00 | Jouni Hytönen | ||
| . | ||||
|
18.12.2012 09:28 | Jouni Hytönen | ||
| Veturin lisäksi myös vaunut ovat ainakin aikaisemmin menneet junasta 169 junaan 176. | ||||
|
|
18.12.2012 09:27 | Jouni Hytönen | ||
| Lempäälä, kun ollaan Lempäälän liikennepaikan alueella. | ||||
|
16.12.2012 19:35 | Jouni Hytönen | ||
| Heh, esiopastin jaksaa tuikkia paksunkin pyryn läpi. Mukava talvitunnelma! | ||||
|
15.12.2012 21:30 | Jouni Hytönen | ||
| Osa esitetyistä kommenteista on puhdasta provosointia, joka alkaa sekin maistumaan puulta useita kertoja samaan asiaan eri kuvissa liitettynä. | ||||
|
15.12.2012 02:35 | Jouni Hytönen | ||
| No nyt kiertoja penkomalla selviää, että Rauman vaunut olivat omassa kierrossaan ainakin huhtikuun ja toukokuun 1988. Ne eivät siis käyneet välissä huollossa Pieksämäellä. Näitä vaunuja olivat 4142, 4149, 4162 ja 4163. | ||||
|
|
15.12.2012 01:10 | Jouni Hytönen | ||
| Kiitokset, tämä paikkaa aukkoja tiedoissani. Joku kun vielä kertoisi perjantain 27.5. H 516:n kaluston ja lauantain 28.5. Savonlinnan junat, H 962:n ja H 831:n kaluston, niin kokonaiskuva viimeisen päivän tilanteesta alkaisi olla aika hyvä. H 914:ssä oli ilmeisesti vaunut 4104+11606+4203, jotka kävivät vielä iltapuhteena Kuopiossa junaparissa H 963/964. Toki myös Joensuun ja Oulun vaunujen viimeiset liikkeet kiinnostavat. Kaikista löytyy varmasti kuvia yllin kyllin eli olisi hauska näin 25 vuoden jälkeen muodostaa kokonaiskuva asiasta. | ||||
|
14.12.2012 11:52 | Jouni Hytönen | ||
| Uteliaisuudesta täytyy kysyä Petriltä (ja miksei muiltakin) nopeustaulukoinnissa käytetyistä menetelmistä. Ilmeisesti varustuksena on ollut digitaalisella näytöllä varustettu kello, josta näkee täsmällisesti sekunnit? Vai oletko käyttänyt sekuntikelloa, joka käynnistetään junan lähtiessä liikkeelle ja välipisteajat ovat aikoja liikkeellelähdöstä kyseiseen pisteeseen? Minulta löytyy jonkin verran 80-luvun lopussa ja 90-luvulla tehtyjä mittauksia, joissa olen kirjannut muistiin lähtöhetken kellonajan ja sen jälkeen liikennepaikkojen ohitukset. Joka pylväältä en ole väliaikaa ottanut, mutta toki siitä muodostuisi melko täsmällinen esitys junan kulusta. Tämän päivän tietämyksen valossa mittaukseen pitäisi täsmätä vielä todelliset ratakilometrien pituudet ainakin silloin, kun ne poikkeavat huomattavasti 1000 metristä. ;) | ||||
|
14.12.2012 09:04 | Jouni Hytönen | ||
| Kyllä tänä päivänä pitäisi ratakilometrit järjestelmissä olla. | ||||
|
13.12.2012 18:30 | Jouni Hytönen | ||
| Täsmälleen samat vaunut olivat eilenkin S 84:n korvaajina. | ||||
|
|
13.12.2012 18:21 | Jouni Hytönen | ||
| Ei ole ollut olemassa kuin vasta 9.12. alkaen. | ||||
|
|
13.12.2012 16:14 | Jouni Hytönen | ||
| 4135 ja 4144 olivat torstaina 19.5.1988 H 904:ssä Pieksämäeltä Haapamäelle. Näin ollen ne eivät voi olla tässä kuvassa viikon Rauman liikenteessä pyörineet vaunut, vaan tuona lauantaina H 469 todennäköisesti kulki Tampereelta Poriin samoilla vaunuilla. Olen ymmärtänyt, että normaali vaihtokierto olisi mennyt juuri noin eli viikon Raumalla pyörineet vaunut olisi lähetetty Porin kautta Tampereelle ja edelleen Pieksämäelle huoltoon, mutta ehkä tässä loppuvaiheessa ei enää niin kiinnostanut, menikö kierto oikein, kunhan joka junaan löytyi vielä toimivia vaunuja. Nämä kaikki kuvassa esiintyvät vaunut ilmestyivät kesäkuun alussa Jyväskylään seitsemän vaunun letkassa ja muistan kiinnittäneeni huomiota, että osa vaunuista oli erittäin likaisia. Vaunuja 4142, 4149, 4162 ja 4163 ei juuri näkynyt Jyväskylässä tuohon aikaan. Tietääkö joku, oliko Raumalla jatkuvasti myös varavaunuja? | ||||
|
|
13.12.2012 12:48 | Jouni Hytönen | ||
| Joskus n. vuonna 1991 Turusta palaavan JyP HT:n erikoisjunan ja Jyväskylän iltajunan Dr13-veturit rikkoutuivat Tampereen ja Oriveden välillä ja kolmas, Tampereelta hätiin tullut Dr13 veti yhdistetyn junarungon (22 vaunua / 88 aks.) Jyväskylään. Tässä normaaliliikenteen junarunko koostui IC-vaunuista. | ||||
|
|
10.12.2012 23:08 | Jouni Hytönen | ||
| Suuri filosofinen muutos on myös se, että jatkossa ilmoitettavan asian sijainti kerrotaan myös kilometrien vähenemissuunnassa etäisyytenä edellisestä paikantamismerkistä. Ei siis tarvitse enää laskeskella etäisyyksiä vauhdissa. Paikantamismerkkejä ei välttämättä ole jokaisen radanpidon kilometrimerkin kohdalla, jos maastossa on lyhyitä kilometrejä. Paikantamismerkki 301 on voitu jättää pois ja kertoa asiasta näin. Mahdollisesti se on jätetty pois, koska se olisi ehkä näkynyt myös Tampereen radalle ja risteysasemille asennetaan vain yhden kilometrimittauksen mukaisia paikantamismerkkejä. 301 Jyväskylän suuntaan olisi Haapamäen liikennepaikan alueella eri kilometrimittauksen mukainen paikantamismerkki kuin muut. | ||||
|
10.12.2012 12:21 | Jouni Hytönen | ||
| No hyvä, jos moottori on päivitetty. Alkuperäisillä moottoreilla varustetut Raketat ovat liikkuvia savustamoita. Kitkerä sininen savu leijailee jatkuvasti ympärillä ja välillä sisälläkin. | ||||
|
10.12.2012 12:17 | Jouni Hytönen | ||
| Ei. Ulkosäilytys on vain jatkanut hiljaista hapatustyötään. | ||||
|
Kuvasarja: Toistaiseksi viimeistä kertaa junalla Kelloselkään |
10.12.2012 06:52 | Jouni Hytönen | ||
| Rata on suljettu liikenteeltä, ei lakkautettu. Lakkauttaminen on isompi ja poliittisesti huomattavasti vaikeampi hallinnollinen toimenpide. | ||||
|
08.12.2012 21:34 | Jouni Hytönen | ||
| Kouvolan Seepra, joten Sköldvik on hivenen epätodennäköinen paikka. Laitan panokseni Kotkalle. | ||||
|
Kuvasarja: 1988 Joensuu Helmi-Maaliskuu |
08.12.2012 21:32 | Jouni Hytönen | ||
| Onko näissä kuvissa mukana minkäänlaisia kuvausaika- ja paikkatietoja eli onko ensimmäinen aika ns. valistunut arvaus, josta haarukoimme eteenpäin? | ||||
|
08.12.2012 21:30 | Jouni Hytönen | ||
| Lunta on jopa melko niukasti verrattuna Etelä-Suomen tilanteeseen. | ||||
|
08.12.2012 21:27 | Jouni Hytönen | ||
| Nyt on jo ainakin yksi Eds vihertynyt eli tällainenkin runko on jo liikkunut täysvihreänä. | ||||
|
08.12.2012 21:26 | Jouni Hytönen | ||
| Resiinasta 4/1988 löytyi tieto, että 3.10.1988 kytkettiin lankoihin jännite ja säännöllinen sähkövetoinen liikenne Joensuuhun alkoi 1.12.1988. Tämä näyttää säännöllisen liikenteen junalta, olisiko kuva otettu vuotta myöhemmin tai ainakin joulukuussa 1988? | ||||
|
Kuvasarja: 1988 Joensuu Helmi-Maaliskuu |
08.12.2012 21:23 | Jouni Hytönen | ||
| Kuvausajankohta on suurelta osin sarjaa myöhäisempi kuin 2.1988. Sotilasjunakuvista en kyllä tiedä. | ||||
|
08.12.2012 21:21 | Jouni Hytönen | ||
| Hämäryys. Tämä veturi ei varmasti ollut punavalkoinen vielä helmi-maaliskuussa 1988. Ajolankaan kytkettiin jännite Imatran ja Joensuun välillä 3.10.1988 klo 8 ja ensimmäinen sähkövetoinen yksikkö liikkui radalla marraskuun alussa 1988. Sähkövetoinen liikenne Joensuuhun aloitettiin 1.12.1988. Tämä kuva voisi siis olla marras-joulukuulta 1988. | ||||
|
08.12.2012 21:04 | Jouni Hytönen | ||
| Olisiko kuva otettu helmi-maaliskuussa 1989? Kävin Joensuussa lättäliikenteen loppuaikoina 15.5.1988 ja tuolloin tämä vaunu oli vielä varmasti omilla teleillään tallilla. | ||||
|
|
08.12.2012 21:02 | Jouni Hytönen | ||
| Tästä veturista on minullakin havainto 29.2.1988 Seinäjoelta tässä värityksessä. Mutta oliko Joensuun sähköistys jo helmi-maaliskuussa 1988 ajettavassa kunnossa? Olisiko kuitenkin niin, että nämä kaikki kuvat ovat helmi-maaliskuulta 1989? | ||||
|
|
08.12.2012 20:54 | Jouni Hytönen | ||
| Aika epätoivoista touhua, jos tuota akselia hyödyntäen on ajateltu kori toisaalle siirtää. | ||||
|
07.12.2012 02:44 | Jouni Hytönen | ||
| Täältä http://www.finlex.fi/data/normit/35182-RVI_1091_412_2009.pdf sivulta 19 löytyy kaksi edelleen voimassa olevaa sähkösoitto-opastetta (Seis ja Valmis lähtöön). Muistelisin, että aikaisemmin "vedä" oli yksi lyhyt pirahdus ja "työnnä" kolme lyhyttä pirahdusta. | ||||
|
07.12.2012 00:16 | Jouni Hytönen | ||
| Junan kokoonpano: 4125+11637+4104+4139+11601+4140. | ||||
|
|
07.12.2012 00:07 | Jouni Hytönen | ||
| Oikeasta reunasta vähän pilkistää vanha kolmosraide, joka oli perusparannuksen jälkeen pussiraide (vaihde vain länsipäässä). Eikös tuossakin seisonut 90-luvulla joko romutusta, muutostyötä tai konepajakorjausta odottavia tavaravaunuja? | ||||
|
|
07.12.2012 00:04 | Jouni Hytönen | ||
| Laittaisin vähän aikaisemmaksi, olisiko 1985 tai 1986? | ||||
|
|
06.12.2012 22:15 | Jouni Hytönen | ||
| Paltanen oli erikoinen paikka perusparannuksen jälkeen. Kuvassa näkyvää Pieksämäen suunnan tulokaarretta loivennettiin, minkä seurauksena ratapiha lyheni. Kohtausraiteen pituus oli vain noin 300 metriä, mutta kuitenkin Paltaseen rakennettiin tälle raiteistolle vielä vaihde- ja opastinturvalaitos. Tässä opastimet on jo purettu ja raiteensulut lisätty jälkikäteen. Nykyisin Paltasessa ei ole muuta kuin linjaraide. | ||||