Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
18.07.2012 21:37 | Jouni Hytönen | ||
| Penttasenportti oli tämän tasoristeyksen nimi. | ||||
|
|
18.07.2012 21:35 | Jouni Hytönen | ||
| Ei tämän nimi ole Tani. Pahoittelen. :) Se entinen Tanin ppl sijaitsi tästä vähän Vainikkalaan päin. | ||||
|
18.07.2012 21:13 | Jouni Hytönen | ||
| Minusta loputon Dr13-vastainen jänkkäys, jota on kytketty arviolta 2000 kuvaan tällä sivustolla (osa kuvista jopa sellaisia, joissa ei kyseistä veturisarjaa edes esiinny) ei ole a) keskustelua eikä b) mielenkiintoista. | ||||
|
18.07.2012 21:03 | Jouni Hytönen | ||
| Kokemäellä on kaiketi varsin yleistä se, että raiteelle 1 pysähtyvälle Poriin päin menevälle junalle on jo kulkutie valmiina eteenpäin, jolloin puomit ovat alhaalla senkin ajan, kun juna seisoo asemalla. | ||||
|
|
18.07.2012 21:00 | Jouni Hytönen | ||
| Vanha Selänpää taisi kyllä olla samanlainen, tosin se oli lähempänä lähtöopastimia. Kalvitsan kevyen liikenteen väylällä oli myös vanhojen turvalaitteiden aikaan valo- ja äänivaroituslaitos. | ||||
|
18.07.2012 20:53 | Jouni Hytönen | ||
| On tehty jo tuolloin 2000-luvun alussa juuri kuten kuvatekstissä kerrotaan. Siinä tosin oikaistiin vain jyrkkiä kaarteita. Asemarakennuksen kohdalla raide on suurin piirtein entisellä paikallaan. Kaksi kelvotonta tasoristeystä on korvattu käsittääkseni asemarakennuksen lähistölle rakennetulla uudella tasoristeyksellä. | ||||
|
17.07.2012 18:04 | Jouni Hytönen | ||
| Meillä Suomessa on melkeinpä kansallinen ongelma se, että neutraalia tietoa on ollut vähän saatavissa. Neuvostoaikoina joukossa on ollut täysin kritiikittömiä neuvostojärjestelmän ihannoijia ja 70-luvulla tämä näkemys oli vaarallisen laajalle levinnyt. Jopa neuvostodelegaatiot olivat vierailuilla hämillään ylenpalttisesta ylistyksestä, kun tunsivat todellisuuden paremmin. Toisaalta joukkoon mahtuu toista ääripäätä eli henkilöitä, jotka uhoavat käyneensä kerran Viipurissa ja tämän jälkeen koko maa on nähty eikä siitä löydy mitään hyvää. Objektiivista tutkimustietoakaan ei hyväksytä, kun on kerran päätetty, että maa on läpeensä mätä eikä siitä löydy mitään positiivista. Yllä olevien välimaastoon sijoittuvan näkemyksen maasta voi muodostaa parhaiten matkailemalla siellä avoimin silmin ja lukemalla monipuolisesti kirjallisuutta. |
||||
|
|
17.07.2012 17:38 | Jouni Hytönen | ||
| Kyllähän itänaapurissa on tapahtunut vuosien varrella karmeita asioita, mutta satujakin on paljon liikkeellä kuten Jarmo tuossa ylempänä toteaakin. | ||||
|
|
17.07.2012 13:04 | Jouni Hytönen | ||
| Ihanko itse luit sen venäjänkielisen höyrykoneopin läpi ja bongasit sieltä ylimääräiset lauseet? Missä sellaiseen opukseen voi tutustua? | ||||
|
|
17.07.2012 01:03 | Jouni Hytönen | ||
| Murtomäki? Kokemäki? Aika vähissä alkavat olla ja hyvä niin. Luumäen asemalla tasoristeys ylitti kaksi linjaraidetta ja useamman sivuraiteen. | ||||
|
17.07.2012 00:54 | Jouni Hytönen | ||
| Ei ole mitään takeita, että tuo luku 11 olisi oikein. Voi olla, mutta voip olla olemattakii. Ei tasoristeys.fi ole mikään virallinen arkisto poistuneista tasoristeyksistä. | ||||
|
15.07.2012 08:05 | Jouni Hytönen | ||
| Mietin samaa 2000-luvun alussa. Suosittelen tutustumaan vähintään yhtä asialliseen veturisarjaan TEP70 vaikka Baltian maissa, jos Venäjä pelottaa. | ||||
|
11.07.2012 00:32 | Jouni Hytönen | ||
| Aidot mustapohjaiset kilvet o(li)vat enintään viisimerkkisiä. Tämähän on ilmeisesti ollut alun perin juurikin valkopohjainen tunnus, joka on jälkikäteen muutettu mustapohjaiseksi. Vai saako minkä tahansa uudenkin tunnuksen halutessaan mustapohjaisena? Todella kornilta näyttää myös juuri tuo Sampan mainitsema tilanne eli liian uudessa autossa on mustapohjaiset kilvet, joita siinä ei ole voinut olla. Pöljä päätös joka tapauksessa ryhtyä jakamaan tällaisia mustia 3+3-kilpiä. | ||||
|
|
10.07.2012 15:50 | Jouni Hytönen | ||
| Kummallista, että muuten laadukas työ lässäytetään laittamalla autoon rekisterikilpi, jota siinä ei ole koskaan ollut. Museotarkastus karahtaa helposti laittamalla jonnekin päin autoa vääränlaisia osia, mutta tuollaisia feikkikilpiä jostain syystä saa nykyisin. Kun tuokin kilpi on pitänyt erikseen hankkia, miksei samalla vaivalla olisi voinut tilata oikeantyyppistä kilpeä? Paras olisi tietysti alkuperäinen tunnus. | ||||
|
08.07.2012 07:11 | Jouni Hytönen | ||
| Jos vaunusto olisi sininen, tässä olisi hieno aikakonekuva 26 vuoden taakse Dr16-veturien koeajoaikoihin. Junaparissa P 101/106 osui tällainen veturiyhdistelmä omienkin silmien eteen, kameraa ei tietenkään ollut koskaan mukana. | ||||
|
08.07.2012 00:00 | Jouni Hytönen | ||
| Kuormatuilla junilla toki nopeus on ollut alempi, mutta tyhjillä vaunuilla on voinut rallatella hyvinkin tuon 70 km/h. Vai oliko tuolla vielä sellainenkin hauska poikkeus, että 70 km/h oli sallittu vain sellaisilla Dv12-vetureilla, joissa ei ollut SA3-kytkimiä? Muilla 60 km/h. Wikipedian tiedot eivät aina pidä paikkaansa. Voisinhan minäkin kirjoittaa nämä arvailuni sinne totuuksina, mutta jätän tekemättä. Parempi ruotia ensin oikea totuus esiin. | ||||
|
|
07.07.2012 23:32 | Jouni Hytönen | ||
| Eikös tämä 70 km/h ollut aivan yleisnopeus Taivalkosken radalla? Eli ei tästä mikään varsinainen rajoitus ala vaan Taivalkoskelta lähdettäessä kerrotaan radan suurin sallittu nopeus. Lättähatuilla ehkä sai joskus ajaa lujempaa. | ||||
|
06.07.2012 00:39 | Jouni Hytönen | ||
| 2730:ssä on ollut tuollaiset erikoiset ovet jo ainakin vuodesta 1993 lähtien. Jonkin vaurion seurauksena ne siihen ilmestyivät. Itse en ole kyllä huomannut, että missään muussa Dv12:ssa sellaisia olisi. | ||||
|
05.07.2012 19:52 | Jouni Hytönen | ||
| Losevo-Kamennogorsk on se osuus, joka pitää rakentaa tyhjään metsään. Sosnovo-Viipuri sisältää sen ja lisäksi perusparannettavat osuudet Sosnovo-Losevo ja Kamennogorsk-Viipuri. Viipurista suoraan itään lähtee vanha rata Heinjoelle. Siitä ei ole tässä hankkeessa mitään apua. Lähestulkoon purkukunnossa. | ||||
|
|
04.07.2012 20:34 | Jouni Hytönen | ||
| Tarkoitatko Riku uutta tavaraliikenneyhteyttä Losevo-Kamennogorsk? (Kiviniemi-Antrea) Viimeisin tietoni on, että ratalinjausta oltaisiin raivattu, mutta itse rataa ei vielä juuri rakennettu. En ole kyllä taas pitkään aikaan itse paikan päällä käynyt, tietoni ovat toisaalta netistä. | ||||
|
|
04.07.2012 15:44 | Jouni Hytönen | ||
| Täällä http://ozd.rzd.ru/ vasemmanpuoleisessa laatikossa kolmas linkki ylhäältä "Karta dorogi" ( http://ozd.rzd.ru/main-road/download?vp=23&load=y&col_id=121&id=49 ) | ||||
|
|
04.07.2012 15:39 | Jouni Hytönen | ||
| Kyllä tuo on skemaattisena esityksenä melko hyvin ylläpidetty. Lokakuun rautateiden sivuilla on ainakin ollut yleiskartta. Katsonpa, löydänkö sitä näin puhelimitse. | ||||
|
03.07.2012 09:57 | Jouni Hytönen | ||
| Alikulku on varmasti edullisempi rakentaa, ellei nyt aivan kosteassa maastossa liikuta. | ||||
|
03.07.2012 09:53 | Jouni Hytönen | ||
| Herrala ja Markkala samoin kuin Rokanselkä Mikkelin pohjoispuolella poistuivat juuri käytöstä. Laitteiden purku lienee vielä meneillään. | ||||
|
02.07.2012 19:48 | Jouni Hytönen | ||
| Aivan vähän aikaa sitten ellei edelleenkin ainakin IC 9:stä meni konduktööri Savonlinnan junaan Parikkalassa. | ||||
|
02.07.2012 13:33 | Jouni Hytönen | ||
| Jyväskylän vanhalla raiteella 4 (myöhemmin 3) oli palakiskot, jossa tämä äänimaailma oli hyvin kuultavissa. Aikoinaan nelonen oli hyvinkin tärkeä matkustajajunien käyttämä raide, nykyäänhän ei kakkostakaan enää kovin paljon tarvita. | ||||
|
02.07.2012 08:45 | Jouni Hytönen | ||
| Siis Rovaniemen suunnan vaihde, raide Sallan suunnasta päättyi silloin päätepuskimeen. Tiedä sitten oliko sillä raiteella koskaan mitään käyttöä. :) | ||||
|
|
02.07.2012 08:43 | Jouni Hytönen | ||
| 2005 elokuussa oli ainakin jo varmasti purettu. | ||||
|
01.07.2012 20:34 | Jouni Hytönen | ||
| Tapavainola (Tapa) ja Rasinsuo (Rasi) sinnittelivät nelikirjaimisina hyvinkin pitkään, ettei peräti 2000-luvulle saakka. Minulla on mennyt kyllä ohi, koska ne lyhenivät kolmikirjaimisiksi. | ||||
|
01.07.2012 20:24 | Jouni Hytönen | ||
| Kohtalaisen yleistä ja aina yhtä harmillista on se, että saman ikkunan kohdalla istuva henkilö haluaa vetää aurinkoverhon aivan alas asti, jolloin ulos ei näe ollenkaan. Kyllähän nyt ulos näkeminen on aivan perusasia matkanteossa ja tulee omalla vaatimuslistallani aivan kärjessä. Jos tulen ensimmäisenä vaunuun sisään, availen aina ennen istuutumista paitsi omat verhoni, myös useita lähipenkkien verhoja. :) Monissa venäläisissä vaunuissa ikkunan edessä on harsoverhoja, jotka ovat oletusarvoisesti kiinni ja niitä täytyy jotenkin viritellä, että ne pysyvät auki. :( | ||||
|
|
01.07.2012 09:38 | Jouni Hytönen | ||
| Katselin juuri vanhoja videoita Jyväskylän seudulta vuodelta 1996 ja olin aivan unohtanut, miten asialliselta kuulostaa lähestyvä Dr13-vetoinen juna asemalle saapuessaankin. Ta-ta-tam, ta-ta-tam ta-tam, ta-tam ta-tam, ta-tam ta-tam, ta-tam... Esimerkkinä lyhyehkö kolmen vaunun juna. :) | ||||
|
30.06.2012 21:09 | Jouni Hytönen | ||
| Eikös nyt käynyt niin ikävästi, että Hv3 995 vaurioitui pudotessaan kiskoilta Suolahden satamassa? Tuskin on siis ihan heti tulossa. Oliko sen sitten alun perin tarkoitus kuitenkin tulla Porvooseen? Tuntuisi, että vapaampaahan nyt Suolahdesta käsin on operoida. Tietysti jos raiteet tyystin leviävät alta, toiminta on vaikeaa. | ||||
|
30.06.2012 21:02 | Jouni Hytönen | ||
| Hyvin harvoissa vaunuissa oli tuota pientä valmistajalaattaa jäljellä enää liikenteen loppuaikoina. Muistelisin, että Keski-Suomen Romulla olleessa vanhimmassa EFiab-vaunussa 11520 tuo laatta olisi ollut paikoillaan vielä romuttamollakin. | ||||
|
28.06.2012 22:25 | Jouni Hytönen | ||
| Perinteisestihän liikennepaikan ratakm-sijainti on mitattu asemarakennuksen keskikohdalta. Kuvittelisi, että Porvoo kuuluu näihin paikkoihin. | ||||
|
28.06.2012 21:43 | Jouni Hytönen | ||
| Viimeisimmät säännöllisen liikenteen kohtauspaikat olivat toki Petäjävesi ja Keuruu. Lättäajan lopussa H 904 ja H 905 kohtasivat Keuruulla, hieman aikaisemmin Petäjävedellä. Sittemmin Petäjäveden opastimet purettiin pois, kunnes ne taas palautettiin rataremontin yhteydessä ja olihan niillä paljon käyttöä muutama vuosi sitten, kun tavarajunia kierrätettiin Haapamäen kautta. | ||||
|
|
28.06.2012 21:38 | Jouni Hytönen | ||
| Näistä Vesangassa, Kintaudella, Petäjävedellä, Asunnassa ja Keuruulla on ollut opastimet. Vesangassa oli siivet. | ||||
|
|
28.06.2012 21:35 | Jouni Hytönen | ||
| Onhan Jyväskylä-Haapamäki-radalla ollut runsaasti kohtauspaikkoja ennen Jämsän oikoradan valmistumista. Vesanka, Kintaus ja Asunta nyt viimeisimpinä mukana, parhaimmillaan Köhniönjärvi, Vesanka, Kuohu, Koskensaari, Petäjävesi, Huttula, Asunta, Kaleton, Keuruu ja Tiusala. Vesangan varsinaiset kohtausraiteet sijaitsivat järven puolella pääraidetta. | ||||
|
27.06.2012 20:28 | Jouni Hytönen | ||
| Jyväskylässä oli Wilson-vaihteisia autoja kaikilla moottorin sijainneilla. Erityisesti etumoottoriautoja, mutta myös keski- ja takamoottoriautoja. :) | ||||
|
27.06.2012 20:26 | Jouni Hytönen | ||
| On. | ||||
|
|
27.06.2012 11:40 | Jouni Hytönen | ||
| Autoa 26 ei kotilähiössäni Kangaslammella näkynyt kuin satunnaisesti, mutta jotenkin hämärästi muistan, että se kuulosti kyllä varsin erikoiselta muihin autoihin verrattuna. Olisiko ollut Tikkakosken linjoilla vakiona? Olisihan se aika hieno museoautona. :) | ||||
|
|
26.06.2012 22:04 | Jouni Hytönen | ||
| Eikös se JL 26 (XBJ-926) ollut Wilson-vaihteistolla? | ||||
|
25.06.2012 22:37 | Jouni Hytönen | ||
| Kunnat muuttavat teiden nimiä, kuntaliitoksia tapahtuu ja aikaisemmin nimettömät tiet saavat nimiä. Ja eipä tuo nyt ihan ilmaista ole vaihtaa varoituslaitteella varustetun tasoristeyksen nimeä. Helpossa tapauksessa täytyy päivittää laitoksen käyttösääntö ja tilata uudet tunnistekilvet sekä kiikuttaa molemmat myös paikan päälle. Vaikeammassa tapauksessa laitoksessa on asetinlaiteriippuvuuksia ja voidaan joutua päivittämään myös asetinlaitteen näyttöjä. | ||||
|
25.06.2012 12:46 | Jouni Hytönen | ||
| Kouvolassa on ollut epästandardeja kilometrejä Savon ja Kotkan suuntaan lähdettäessä siitä lähtien, kun alkuperäisiä ratalinjauksia pidemmät nykyiset linjat otettiin käyttöön. Olikos se 1960-luvun alussa? | ||||
|
24.06.2012 23:24 | Jouni Hytönen | ||
| Muistinvaraisesti sijoitukset 1980-luvun lopulla: 1851 ja 1852 Riihimäki, 1853 ja 1854 Pasila, 1855-1862 Kouvola, 1863 Joensuu, 1864 ja 1865 Pieksämäki, 1866 Oulu, 1867 Seinäjoki, 1868 ja 1869 Tampere sekä 1870-1874 Kouvola. | ||||
|
Kuvasarja: Valtteri Rovaniemellä |
24.06.2012 18:02 | Jouni Hytönen | ||
| Eikös se tullut salonkivaunun omistajalta Walter Ahlströmiltä? | ||||
|
24.06.2012 09:20 | Jouni Hytönen | ||
| Aika vähiin jäivät omat havainnot Dr13-vetureista puuvaunujen kera. Jouluna 1987 oli ainakin vielä puuvaunja lisävaunuina Turku-Pieksämäki-(Joensuu)-liikenteessä. Junaparissa H 512/511 oli toisinaan Dr13, mutta oliko puuvaunujen kanssa? | ||||
|
24.06.2012 09:13 | Jouni Hytönen | ||
| Tämä 265:n ja 274:n kohtaus Kokkolassa on hieno tilanne: kaksi pitkää yöjunaa pysähtyvät hetkeksi samaan paikkaan. Yöjunissa on vain sitä jotakin. | ||||
|
23.06.2012 16:24 | Jouni Hytönen | ||
| Onkohan Parkanon asemalla ollut ihan viime aikoina yhtä paljon ihmisiä kuin Juhannusjunan aikaan? :) | ||||
|
21.06.2012 21:06 | Jouni Hytönen | ||
| Seuraavaksi sitten Tv1 perässä takaisin kiskoille... :) | ||||
|
20.06.2012 19:44 | Jouni Hytönen | ||
| Tällä oikeanpuoleisella ajoneuvolla on näemmä tullut viime vuonna 30 vuotta palvelusta täyteen. :) | ||||
|
20.06.2012 17:47 | Jouni Hytönen | ||
| Halkovaunu on museaalisesti alkuperäisessä käytössä. :) | ||||