Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
07.06.2023 15:49 | Jouni Hytönen | ||
| Tämä Toijala-Valkeakoski-tarina kuulostaa vähän hämärältä. Miten sinne olisi kasattu tuollainen määrä tonneja yhteen siirtoon, kun kuitenkin ymmärtääkseni kolme juna/vaihtoliikeparia on kulkenut vuorokaudessa vuosikausia. | ||||
|
06.06.2023 16:27 | Jouni Hytönen | ||
| Kouvolan ja Vainikkalan välillä numero on oikein päin. :) Eiväthän pitkämatkaiset junat aina pysty noudattamaan aukotonta logiikkaa jokaisella rataosalla, jonka kautta matka kulkee. | ||||
|
05.06.2023 12:39 | Jouni Hytönen | ||
| Murtomäki on hiukan erilainen, mutta ei kai siinä mitään laajennusosaa ole? :) https://vaunut.org/kuva/107079 | ||||
|
02.06.2023 19:56 | Jouni Hytönen | ||
| Tolsa rakennettiin kokonaan uuteen paikkaan. | ||||
|
30.05.2023 14:57 | Jouni Hytönen | ||
| Näitä yksiköitä on rekisteröitynä sekä Ruotsiin että Tanskaan. Tämä saattaisi Bra Miljöval -tarrasta päätellen olla ruotsalainen Öresundståg-yksikkö. | ||||
|
30.05.2023 09:39 | Jouni Hytönen | ||
| Harmi, kun kaikki elämän aikana saatu kieliopetus ei vain kumuloidu entisten päälle, vaan tynnyri vuotaa koko ajan. Saksaa olen opiskellut viimeksi lukiossa 30 vuotta sitten. Vuonna 2001 olin World Congress on Railway Researchissa (WCRR) Kölnissä ja siellä oli mahdollista osallistua excursioihin erilaisiin rautatiekohteisiin. Tuolloin vielä ymmärsi melko hyvin saksankielistä esittelyä ja pystyi jotain itsekin sanomaan. :) Vuonna 2014 Innotransissa käydessä ilahduin jo siitä, että ymmärsin saksankielisen poikkeuskuulutuksen junassa ja pystyin toimimaan sen perusteella oikein päästäkseni kohteeseen. Nyt on siitäkin kulunut jo kohta yhdeksän vuotta. Ei ehkä enää irtoaisi M:ää saksan ylioppilaskirjoituksissa. :( | ||||
|
26.05.2023 11:56 | Jouni Hytönen | ||
| Tuolla kopissa lienee viimeisiä aikojaan käytössä vielä kampiasetinlaite, yksi maan viimeisistä. | ||||
|
26.05.2023 11:52 | Jouni Hytönen | ||
| Varhaisimmassa vaiheessa Jämsän suunnasta tuleva rata liittyi Haapamäen rataan vaihteen kautta ennen varsinaisen ratapihan tulovaihdetta ja molemmista suunnista oli siipiopastimet. Säynätsalon ja Keljonlahden liikennehän alkoi jo ennen varsinaisen oikoradan valmistumista. Vasta tuolloin 1977-78 ratapihan eteläpää muokattiin nykyiseen asuunsa ja Jämsän suunnasta tultiin ja tullaan edelleen suorilla raiteelle 2. Edelleen vuonna 1993 asennettiin kolme 80 km/h pitkää vaihdetta mahdollistamaan 80 km/h nopeus sekä raiteella 1 että raiteella 2 molempiin suuntiin läpi Tampereelta Pieksämäelle. | ||||
|
26.05.2023 11:45 | Jouni Hytönen | ||
| Jostain syystä Mikkeliin ei oltu sijoitettu laisinkaan Maseja, niistä jäivät ajokokemukset itselle hyvin harvinaisiksi. Protoja oli lauma, samoin maasto-SK181-Sisuja. Raseja myös noin 25 kpl, mutta vuoden 1995 säästötunnelmissa niillä ei juurikaan ajettu. | ||||
|
26.05.2023 11:36 | Jouni Hytönen | ||
| Kyllähän ratapölkkyjä edelleen kyllästetään Haapamäellä. | ||||
|
|
25.05.2023 21:37 | Jouni Hytönen | ||
| Vaikka maisema on periaatteessa erittäin tuttu, tällaista soratukikerros + K43-kiskot + puupölkyt-maisemaa en ole ehtinyt nähdä. Havainnot alkavat näkymästä, jossa on jo sepeli, UIC54-kiskot ja betonipölkyt ykkösellä ja kakkosella, mutta ei vielä sentään sähköistystä. | ||||
|
25.05.2023 14:52 | Jouni Hytönen | ||
| Perusparannus kesti useita vuosia, työt olivat käynnissä jo 1979 ja jatkuivat vielä vuonna 1988. | ||||
|
24.05.2023 09:40 | Jouni Hytönen | ||
| Jyväskylästä käsin katsoen Ouluunkin on vain 335 km eli juurikin tosiaan täytyy ajaa Ruotsin rajalle asti, että 460 km ylittyy. Muissa suunnissa tulee meri tai Venäjän raja vastaan. :D | ||||
|
|
24.05.2023 08:08 | Jouni Hytönen | ||
| Kesällä 2020 lähdettiin tulemaan Kilpisjärveltä kohti kotia ja nuo luvut juurikin havahduttivat Lapin etäisyyksiin. :) Kyltti tien varressa kertoi Tornioon olevan 448 km. Arkielämässä Lappeenrannassa hyvin harvoin tulee lähdettyä 448 kilometrin päähän kotoa. Tampere, Helsinki, Jyväskylä, Kuopio ja Joensuu ovat kaikki lähempänä, Turku alkaa olla samalla hehtaarilla, mutta sinne onkin harvoin mitään asiaa. :) | ||||
|
24.05.2023 08:00 | Jouni Hytönen | ||
| Vanhana jyväskyläläisenä maisema tuntuu oikein kotoisalta. | ||||
|
16.05.2023 12:57 | Jouni Hytönen | ||
| 4166 pysyi liikenteessä lättien kaupallisen liikenteen viimeiseen päivään 28.5.1988 saakka ja se oli mukana viimeisessä Jyväskylään saapuneessa normaaliliikenteen lättäjunassa H 905 Haapamäeltä Jyväskylään. 4167:n ajot päättyivät jo syksyllä 1986. | ||||
|
11.05.2023 15:55 | Jouni Hytönen | ||
| Tuossa oikealla näyttäisi olevan ihan vieressä taloja. Veikkaan, että näkymän toistuessa tällaisena joka kerta, kun North Railin juna ohittaa paikan, asukkailla ei muodostu ensimmäiseksi mieleen ajatus, että onpa hyvä, kun tavaraliikenteessä on nykyään kilpailua, ettei tarvitse aina katsella niitä tylsiä, hajuttomia ja äänettömiä sähkövetureita. #mainehaitta https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?lang=fi&share=customMarker&n=6712388.579394164&e=495368.1252648807&title=K%C3%B6mytyspaikka&desc=&zoom=10&layers=W3siaWQiOjIsIm9wYWNpdHkiOjEwMH1d-z | ||||
|
|
11.05.2023 14:28 | Jouni Hytönen | ||
| Juna on kulkenut tässä kuvanottohetkellä melko tasaista 70 km/h matkavauhtia. Tuo maltillinen nousu Kymin pohjoispuolella on pudottanut ajonopeutta vain 5 km/h, se on ollut alimmillaan 65 km/h. Sitten nopeus on taas kiihtynyt. | ||||
|
|
11.05.2023 14:20 | Jouni Hytönen | ||
| Tässä sillan alla on maltillinen viiden promillen nousu ja ennen Kymiä on hiukan alamäkeä. Onkohan juna pysähtynyt Kymissä? Tuntuisi, ettei edes 3Dv12 savuta näin paljon työskennellessään täydellä teholla. | ||||
|
11.05.2023 14:04 | Jouni Hytönen | ||
| 1980-luvun puolivälin jälkeen jakelija kulki enää torstaisin Äänekosken pohjoispuolella. Paluujuna oli JK 6954, mutta olikohan menojuna JK 6951? | ||||
|
|
09.05.2023 21:16 | Jouni Hytönen | ||
| Paperilla tämän veturisarjan ainakin pitäisi edustaa ihan modernia teknologiaa, mutta tämä kuva ei tue mielikuvaa, vaikka muuten hieno onkin. | ||||
|
08.05.2023 23:42 | Jouni Hytönen | ||
| Sm4-junat ymmärtääkseni ovat varsin luotettaviksi ja toimiviksi osoittautunutta espanjalaista tuotantoa. | ||||
|
08.05.2023 23:39 | Jouni Hytönen | ||
| Nivala oli jo viime kesänä kuin sähköistetyn radan asema, vain jännite puuttui langoista. | ||||
|
01.05.2023 09:46 | Jouni Hytönen | ||
| Hillosensalmella on lyhyet vaihteet, voi poistaa kysymysmerkit. | ||||
|
27.04.2023 14:07 | Jouni Hytönen | ||
| Täällä olen käynyt joskus ysärillä kuvaamassa Dr13-vetoista junaa. Olisikohan jo aika käydä uudelleen. :D | ||||
|
27.04.2023 14:05 | Jouni Hytönen | ||
| Jaa tämä on se veturi. Sitä jokusen kerran vuodessa näki Jyväskylän tallilla muinoin, olisiko ollut sitten jotain isompia ulkoistettuja huoltoja? | ||||
|
25.04.2023 16:07 | Jouni Hytönen | ||
| Tämä on varmaan valtavan iso verrattuna Dv12:aan. Jos olisivat vierekkäisillä raiteilla, näkyisi paremmin. | ||||
|
24.04.2023 08:15 | Jouni Hytönen | ||
| Lappeenrannassa pääsi yllättämään Sr2-vetoinen tavarajuna pari päivää sitten. Ei ole täälläkään vielä ihan arkipäivää. Kolmosia kyllä näkyy. | ||||
|
20.04.2023 09:30 | Jouni Hytönen | ||
| Kyllähän tämä ilmiö on jo vaikkapa Kaakkois-Suomessa nähtävissä. Puuta syöviä nieluja on ja on jo pitkään ollut niin paljon, että luonnontilaisia metsiä on melko vähän jäljellä. Repoveden kansallispuiston kokoisia alueita ei vaan oikein ole enää jäljellä. Miehikkälän ja Lappeenrannan rajamaastossa on muuten hyvin erämaista ja asumatonta, mutta puut on hakattu moneen kertaan. | ||||
|
19.04.2023 17:28 | Jouni Hytönen | ||
| Nivalan ja Pyhäsalmen vastaaville voi vaikka majoittua kuvausretkillä. | ||||
|
|
19.04.2023 17:22 | Jouni Hytönen | ||
| Vanhat kuormausraiteet ovat K30-kiskotuksella, parasta ennen -päivämäärä vahvasti ohitettu. | ||||
|
19.04.2023 17:20 | Jouni Hytönen | ||
| Äänekosken suunnan radalla häämöttävä lähin tasoristeys, Hulppio on suunnitelmakartoissa merkitty poistuvaksi, mutta vielä se näyttää tuolla olevan. | ||||
|
14.04.2023 15:21 | Jouni Hytönen | ||
| Oliko kaavio siis tämä vuoden 1963 versio? https://vaunut.org/kuva/63488 Keskivaihteethan hävitettiin jo aikaisemmin ja lopulta syksyllä 1989 uusittiin/yksinkertaistettiin eteläpään vaihdekujat ja kesällä 1990 vastaavasti pohjoispää. | ||||
|
14.04.2023 13:40 | Jouni Hytönen | ||
| Vuoden 1989 puolella vaunujen käyttö oli muotoutunut siihen asentoon, että täyspuisia runkoja nähtiin vain perjantaista sunnuntaihin. Muina päivinä H 512/511:ssä oli EFi+Eit. | ||||
|
14.04.2023 11:14 | Jouni Hytönen | ||
| Liikkuuhan sillä tontilla puuta edelleen, se vaan tulee eri suunnista kuin aikaisemmin. | ||||
|
|
13.04.2023 15:51 | Jouni Hytönen | ||
| Aikakone kuvailemaani ajanhetkeen 17.6.1988: https://vaunut.org/kuva/116135 | ||||
|
|
13.04.2023 15:47 | Jouni Hytönen | ||
| Kuinka tuollainen juna siirtyi lähtöraiteelle? Jos vetovaunu lähti tästä kääntöpöydältä vasemmalle hakemaan liitteen mukaansa, se oli ainakin aluksi väärässä päässä Tampereelle lähtemistä ajatellen. Pitikö liite viedä asemalle ja kiertää sitten toiseen päähän? Vai pystyikö talliraiteiston läpi ajamaan siten, että pääsi kytkeytymään suoraan kiinni liitteen oikeaan päähän? Haapamäen talliraiteisto on tänä päivänä niin tukossa kaikesta kalustosta, että on vaikea kuvitella, kuinka tyhjä sama paikka oli vielä Höyryveturipuiston avajaisten aikaan kesällä 1988. Tai että joskus (myöhemminkin) on voitu ajaa höyryveturilla ja A91-vaunulla melko pitkäkin matka vapaasti edestakaisin. | ||||
|
06.04.2023 09:10 | Jouni Hytönen | ||
| Tämä on minultakin mennyt täysin ohi. Hieno aikakonenäkymä, värit ovat kuin tänä kesänä samaan paikkaan menisi. Itse kun ei ole koskaan nähnyt höyryveturia normaaliliikenteessä, tämä ei sinänsä herätä mitään erityisempiä nostalgisia väristyksiä. Onkohan joku seuraillut tuon ajan vaunukiertoja? | ||||
|
05.04.2023 10:23 | Jouni Hytönen | ||
| Tämä ripeyden tavoittelu sai aikana ennen ovijarruja myös lieveilmiöitä. Olen itsekin ollut matkustajana autossa, jonka kuljettaja ei olisi viitsinyt pysähtyä kokonaan pysäkeillä, vaan avasi ovet vauhdissa. Osa hyppäsi ulos vauhdissa, osa ei. Mielestäni tämä oli varsin riskialtista toimintaa. Hyppäät ulos liikkuvasta autosta ja liukastut saman tien, kun jalka osuu pysäkille. Auto ja sen mukana todellinen vastuullinen tapauksesta jatkaa matkaansa. Jäät miettimään, miten matka jatkuu tästä eteenpäin. Vastaavasti auton lähtiessä pysäkiltä ovet sulkeutuivat toisinaan vasta, kun auto oli jo liikkeellä. |
||||
|
|
04.04.2023 10:37 | Jouni Hytönen | ||
| Bussissa helposti käy sen täyttyessä niin, että seisojia on vain etu- ja keskiovien välisellä alueella. Keskiovien takana oleva alue on seisomiseen ikävämpi, koska käytävä muuttuu ahtaammaksi ja lattiakin saattaa hiljalleen kohota kohti takaosaa. Vilkkaina juhlaöinä (esim. uudenvuodenyö ja vappuyö) sai usein kuulutella tiivistämään. Jossain vanhassa korkealattiaisessa nivelessä periaatteessa koko auton mitta oli yhtä hyvää seisomatilaa, koska käytävä oli koko auton pituuden samalla korkeudella. Kuormitus alkaa humoristisesti ikkunalastista (kaikilla ikkunapaikoilla istuu joku, noin 20 henkeä), sitten tulee istumalasti (istumapaikat täynnä, noin 40-50 henkeä), edelleen seisomalasti (seisojia 20-30 kpl) ja lopulta tuulilasilasti, jossa joutuu pyytämään viimeisiä siirtymään taaksepäin, että näkee oikean peilin. :) | ||||
|
03.04.2023 15:24 | Jouni Hytönen | ||
| En tiedä, näkyykö ylös/alas-suuntatieto tänä päivänä aikatauluissa vielä jollain tavalla. Kilometrien kasvusuuntaan kyllä toki ajetaan edelleen Helsingistä poispäin kaikkiin suuntiin ja kilometrit kasvavat muuten edelleen samalla tavalla kuin radat ovat muinoin rakennettu eli esim. Hyvinkäältä Hankoon ja Toijalasta Turkuun. Bussialalla epäilisin 1-suunnan olevan vaikkapa Helsingistä lähtevillä seutulinjoilla Helsingistä poispäin ja 2-suunnan takaisin kuten aina ennenkin. | ||||
|
Kuvasarja: Junabongausta oikoradalla 1.4.2023 |
02.04.2023 13:52 | Jouni Hytönen | ||
| Eikä tarvitse harmitella, ettei näkynyt mitään erikoista. Menee pari vuotta ja vaivihkaa katoaa jotain tässä kuvasarjassa näkyvää. Aina kannattaa kuvata arkipäivää tässä ja nyt, niin ei tarvitse sitten niin juosta viimeisten perässä niin paljon. :) | ||||
|
31.03.2023 11:42 | Jouni Hytönen | ||
| Luulen, että tässä palavat kyllä ajovalot/puskinlyhdyt, mutta ne ovat melkoisen kelmeät. :) | ||||
|
29.03.2023 12:40 | Jouni Hytönen | ||
| "Vuonna 2021 käyttämiemme biopolttoaineiden osuus oli jo liki 67 %. Keväästä 2022 alkaen Rauhalahden voimalaitos käyttää polttoaineena pelkästään uusiutuvaa puupolttoainetta ja tavoitteena on, että Keljonlahdella sama muutos saadaan aikaiseksi vuoteen 2026 mennessä." https://www.alva.fi/alva/yhtio/energiantuotanto/ | ||||
|
|
29.03.2023 12:38 | Jouni Hytönen | ||
| "Alkuperäisen suunnitelman mukaan Keljonlahden voimalaitoksen kattilassa oli tarkoitus polttaa 70-prosenttisesti puuta. Voimalan koekäyttöjen alettua selvisi, että tavoitteeseen pääseminen vaatii 10-15 miljoonan euron lisäinvestoinnit. Ne tehdään viiden vuoden kuluessa, normaalien vuosihuoltojen yhteydessä." https://yle.fi/a/3-5610326 | ||||
|
|
29.03.2023 12:35 | Jouni Hytönen | ||
| Muistaakseni voimalassa oli joskus tarkoitus polttaa hakkuutähteitä ja niitä oli tarkoitus tuoda sinne junalla pohjoisesta. Kävikö sitten jopa niin, ettei kattila soveltunutkaan niiden polttamiseen. Välillä Keljonlahteen tuli jopa hiiltä Venäjältä ja sitä purettiin Vok-vaunuista hitaasti kaivinkoneella yläkautta. Keljonlahden purkuvuoroa odottavia vaunuja alkoi seistä ympäri lähi- ja vähän kauempiakin seutuja. | ||||
|
28.03.2023 14:04 | Jouni Hytönen | ||
| Olisikohan Tampere-Toijala-akselilla Riihimäki-Tampere-henkilöjunassa ollut Sm4 voinut sattua samaan näkymään Dr13-vetoisen junan kanssa? Nyt kyllä muisti pätkii, riittikö Sm4-yksiköitä vielä alussa noin kauas. | ||||
|
26.03.2023 22:36 | Jouni Hytönen | ||
| Tapiolan metroasema on kyllä varsin turhauttava esimerkki siitä, kuinka metrossa huonossa tapauksessa kuluu varsin paljon aikaa pelkästään laituritasolle pääsemiseen, varsinainen matka on sitten vielä erikseen. Vanha bussitunneli maan päällä ei ollut erityisen esteettinen, mutta sieltä lähtenyt 104 tai 109 oli hyvinkin Hanasaaressa menossa siinä ajassa kuin nykyään tarvitaan laituritasolle kiertelyyn. | ||||
|
23.03.2023 14:08 | Jouni Hytönen | ||
| Olikohan myslijogurtti 3,50 €. | ||||
|
23.03.2023 09:44 | Jouni Hytönen | ||
| Eikös tämä ole ainoa säästynyt kiitojunan vaunu eli muut tämän rungon vaunut on romutettu jo kauan sitten. Ja tämän ainoankin kunto on lohduton. Jos ihan fantasiamaailmassa ilman resurssirajoitteita haaveilisi, Hr11-vetoinen kiitojunarunko, jossa siis olisi toimiva Hr11 1950 veturina ja mukana tämä vaunu kunnostettuna sekä kaksi replikavaunua, olisi ollut vaikka rautateiden 150-vuotisjuhlissa 2012 melko hieno näky. :) | ||||
|
19.03.2023 20:14 | Jouni Hytönen | ||
| 3013, 3017 ja 3054 liikkuivat ensimmäisinä punavalkoisina Sr1-vetureina alkuajat ilman mustaa tuulilasinympärystä. | ||||