Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
03.07.2023 00:31 | Jouni Hytönen | ||
| Matkustimme elokuussa 2006 MRY:n syysretkeltä kotiin reittiä Kajaani-Suomussalmi-Kuusamo-Salla-Kemijärvi. Muistaakseni tuolla siirtymällä Suomussalmi-Kuusamo-vuoro jakoi aamun lehtiä vauhdista laatikoihin heittäen. Kuljettaja vieläpä sanoi, että saatte kokeilla, jos haluatte. :) | ||||
|
18.06.2023 23:35 | Jouni Hytönen | ||
| Tässähän on kuoriutunut jo alempiakin maalikerroksia esiin. | ||||
|
16.06.2023 12:22 | Jouni Hytönen | ||
| Sattumakuvana osui tämä kohdalle. Melko paljon asioita on tässä muuttunut. Yksityisesti hoidetut vaihtotyöt päättyivät Lauritsalassa jo saman vuoden aikana. Kävin elokuussa kaverin kanssa vielä tutustumassa tähänkin veturiin ja sillä työskentelyyn. Valtakatu on tässä kohdalla nykyisin pihakatu, jolla vilkkaan keskustelun jälkeen sallittiin ajoneuvoliikenne toiseen suuntaan. Alun perin tämä korttelinväli oli täysin kävelykatu. Alla on parkkihalli, en tiedä aiheutuuko siitä suoranaista painorajoitusta, mutta kadun kivetty pinta ei ehkä innostuisi tänä päivänä tällaisesta kuljetuksesta. Kuvanottohetkellä Valtakatu toimi vielä paikallisbussiliikenteen pääreittinä ja tässä oli terminaali. Bussit siirtyivät sitten Koulukadulle. Nyt Koulukatu on remontissa kesän ajan ja paikallisbussit ovat evakossa Kauppakadulla. | ||||
|
16.06.2023 12:05 | Jouni Hytönen | ||
| Onhan toki tieteellinen tutkimuskin itseään korjaavaa eli henkilö tai työryhmä X voi olla käytössään olleella aineistolla, ajankäytöllä, resursseilla ja omalla osaamisellaan päätynyt tiettyihin tuloksiin, joista osan kenties työryhmä Y voi paremmalla aineistolla, isommalla budjetilla ja/tai paremmalla osaamisellaan osoittaa vääriksi ja esittää uudet tulokset, joita taas sitten tiedeyhteisö arvioi. Mutta tuossa on kyllä perää, että tiedoissa olevat aukot kannattaa mieluummin jättää ja selittää avoimiksi eikä arvailla. | ||||
|
15.06.2023 14:11 | Jouni Hytönen | ||
| No lasketaan kyllä. :) Hankasalmen toiminta on onneksi vilkastunut aallonpohjasta. | ||||
|
15.06.2023 13:43 | Jouni Hytönen | ||
| 68-vuotissynttärit on jo vietetty, kohta tulee tasakympit täyteen. :) | ||||
|
|
15.06.2023 13:33 | Jouni Hytönen | ||
| Vasemmalla on näemmä tuolloin ollut jotain sahan varastoalueita, tuo toiminta on kokonaan keskittynyt sahan aitojen sisään selän taakse ja tällä vasemmanpuoleisella raiteella on lastattu myöhemmin raakapuuta. | ||||
|
|
15.06.2023 13:32 | Jouni Hytönen | ||
| Lisäyshetkellä kuvanotosta oli kulunut vasta reilu 10 vuotta eikä se tuntunut vielä kovin kaukaiselta ajalta. Nyt kyllä alkaa jo tuntua. :D Eipä liene Hankasalmella tällaista hulinaa ollut tämän jälkeen. Ihme on, jos kolme junaa joskus osuu kohtaamaan toisensa. | ||||
|
13.06.2023 16:50 | Jouni Hytönen | ||
| Virolaisten toteuttama kaluston uudelleennumerointi on aavistuksen vaikeasti ymmärrettävä. RVR:n tehtaalta Riiasta tuli aikoinaan ulos kuusivaunuinen junayksikkö DR1A-244. Saneerauksessa siitä muodostettiin kaksi kolmivaunuista yksikköä, kahdesta välivaunusta tehtiin ohjausvaunuja. DR1A-244:n moottorivaunut 1 ja 3 ovat tällä numeroinnilla 3701 ja 3702. Ohjausvaunut olivat vastaavasti 2701 ja 2702. Ulkoa en kyllä muista, mitkä nelinumeroiset numerot välivaunut sitten saivat. Ja ovatko ohjausvaunut 2701 ja 2702 systemaattisesti 244-4 ja 244-6, vai onko mukana sattumaa. :) Näissä saneeratuissa junissa päämoottorit vaihdettiin MTU:n tuotteisiin. | ||||
|
13.06.2023 16:22 | Jouni Hytönen | ||
| Tämä taisi olla aikaisemmin konkurssiin päätyneen Rush Railin käytössä. Rush Rail toimi vuoteen 2016 saakka Trätåg-raakapuuliikenteen operaattorina. Rush Railin jälkeen operaattorina toimi Hector Rail AB (ilmeisesti edelleen). https://www.tratag.se/sv/aktuellt/2016/12/16/ny-jarnvagsoperator-nbi5.htm | ||||
|
12.06.2023 15:57 | Jouni Hytönen | ||
| Ohjausvaunut 2111 ja 2112 oli saneerattu entisistä välivaunuista 1032-03 ja 1027-03 rakentamalla niihin ohjaamot. | ||||
|
12.06.2023 15:50 | Jouni Hytönen | ||
| Tämä ohjausvaunu on puolestaan alun perin pyöreäkeulainen ER2-802-07. Riian tehdas rakensi paitsi kokonaisia junarunkoja, myös ylimääräisiä vaunuja ja vaunupareja. Monin paikoin saattaa törmätä kohtalaisen tuoreisiinkin tilastolukuihin, joissa puhutaan neuvostoaikaisesta kalustosta vaunupareina, ei kokonaisina junarunkoina. Erityisesti Latviassa vaunut olivatkin sekoittuneet runkojen välillä melko tehokkaasti. | ||||
|
12.06.2023 15:42 | Jouni Hytönen | ||
| Tämä oli alkuperäiseltä numeroltaan ER2-1027 ja taisi olla aivan viimeinen ja uusin pyöreäkeula, ER2-1028 oli jo kulmikkaalla ohjaamolla. | ||||
|
07.06.2023 15:49 | Jouni Hytönen | ||
| Tämä Toijala-Valkeakoski-tarina kuulostaa vähän hämärältä. Miten sinne olisi kasattu tuollainen määrä tonneja yhteen siirtoon, kun kuitenkin ymmärtääkseni kolme juna/vaihtoliikeparia on kulkenut vuorokaudessa vuosikausia. | ||||
|
06.06.2023 16:27 | Jouni Hytönen | ||
| Kouvolan ja Vainikkalan välillä numero on oikein päin. :) Eiväthän pitkämatkaiset junat aina pysty noudattamaan aukotonta logiikkaa jokaisella rataosalla, jonka kautta matka kulkee. | ||||
|
05.06.2023 12:39 | Jouni Hytönen | ||
| Murtomäki on hiukan erilainen, mutta ei kai siinä mitään laajennusosaa ole? :) https://vaunut.org/kuva/107079 | ||||
|
02.06.2023 19:56 | Jouni Hytönen | ||
| Tolsa rakennettiin kokonaan uuteen paikkaan. | ||||
|
30.05.2023 14:57 | Jouni Hytönen | ||
| Näitä yksiköitä on rekisteröitynä sekä Ruotsiin että Tanskaan. Tämä saattaisi Bra Miljöval -tarrasta päätellen olla ruotsalainen Öresundståg-yksikkö. | ||||
|
30.05.2023 09:39 | Jouni Hytönen | ||
| Harmi, kun kaikki elämän aikana saatu kieliopetus ei vain kumuloidu entisten päälle, vaan tynnyri vuotaa koko ajan. Saksaa olen opiskellut viimeksi lukiossa 30 vuotta sitten. Vuonna 2001 olin World Congress on Railway Researchissa (WCRR) Kölnissä ja siellä oli mahdollista osallistua excursioihin erilaisiin rautatiekohteisiin. Tuolloin vielä ymmärsi melko hyvin saksankielistä esittelyä ja pystyi jotain itsekin sanomaan. :) Vuonna 2014 Innotransissa käydessä ilahduin jo siitä, että ymmärsin saksankielisen poikkeuskuulutuksen junassa ja pystyin toimimaan sen perusteella oikein päästäkseni kohteeseen. Nyt on siitäkin kulunut jo kohta yhdeksän vuotta. Ei ehkä enää irtoaisi M:ää saksan ylioppilaskirjoituksissa. :( | ||||
|
26.05.2023 11:56 | Jouni Hytönen | ||
| Tuolla kopissa lienee viimeisiä aikojaan käytössä vielä kampiasetinlaite, yksi maan viimeisistä. | ||||
|
26.05.2023 11:52 | Jouni Hytönen | ||
| Varhaisimmassa vaiheessa Jämsän suunnasta tuleva rata liittyi Haapamäen rataan vaihteen kautta ennen varsinaisen ratapihan tulovaihdetta ja molemmista suunnista oli siipiopastimet. Säynätsalon ja Keljonlahden liikennehän alkoi jo ennen varsinaisen oikoradan valmistumista. Vasta tuolloin 1977-78 ratapihan eteläpää muokattiin nykyiseen asuunsa ja Jämsän suunnasta tultiin ja tullaan edelleen suorilla raiteelle 2. Edelleen vuonna 1993 asennettiin kolme 80 km/h pitkää vaihdetta mahdollistamaan 80 km/h nopeus sekä raiteella 1 että raiteella 2 molempiin suuntiin läpi Tampereelta Pieksämäelle. | ||||
|
26.05.2023 11:45 | Jouni Hytönen | ||
| Jostain syystä Mikkeliin ei oltu sijoitettu laisinkaan Maseja, niistä jäivät ajokokemukset itselle hyvin harvinaisiksi. Protoja oli lauma, samoin maasto-SK181-Sisuja. Raseja myös noin 25 kpl, mutta vuoden 1995 säästötunnelmissa niillä ei juurikaan ajettu. | ||||
|
26.05.2023 11:36 | Jouni Hytönen | ||
| Kyllähän ratapölkkyjä edelleen kyllästetään Haapamäellä. | ||||
|
|
25.05.2023 21:37 | Jouni Hytönen | ||
| Vaikka maisema on periaatteessa erittäin tuttu, tällaista soratukikerros + K43-kiskot + puupölkyt-maisemaa en ole ehtinyt nähdä. Havainnot alkavat näkymästä, jossa on jo sepeli, UIC54-kiskot ja betonipölkyt ykkösellä ja kakkosella, mutta ei vielä sentään sähköistystä. | ||||
|
25.05.2023 14:52 | Jouni Hytönen | ||
| Perusparannus kesti useita vuosia, työt olivat käynnissä jo 1979 ja jatkuivat vielä vuonna 1988. | ||||
|
24.05.2023 09:40 | Jouni Hytönen | ||
| Jyväskylästä käsin katsoen Ouluunkin on vain 335 km eli juurikin tosiaan täytyy ajaa Ruotsin rajalle asti, että 460 km ylittyy. Muissa suunnissa tulee meri tai Venäjän raja vastaan. :D | ||||
|
|
24.05.2023 08:08 | Jouni Hytönen | ||
| Kesällä 2020 lähdettiin tulemaan Kilpisjärveltä kohti kotia ja nuo luvut juurikin havahduttivat Lapin etäisyyksiin. :) Kyltti tien varressa kertoi Tornioon olevan 448 km. Arkielämässä Lappeenrannassa hyvin harvoin tulee lähdettyä 448 kilometrin päähän kotoa. Tampere, Helsinki, Jyväskylä, Kuopio ja Joensuu ovat kaikki lähempänä, Turku alkaa olla samalla hehtaarilla, mutta sinne onkin harvoin mitään asiaa. :) | ||||
|
24.05.2023 08:00 | Jouni Hytönen | ||
| Vanhana jyväskyläläisenä maisema tuntuu oikein kotoisalta. | ||||
|
16.05.2023 12:57 | Jouni Hytönen | ||
| 4166 pysyi liikenteessä lättien kaupallisen liikenteen viimeiseen päivään 28.5.1988 saakka ja se oli mukana viimeisessä Jyväskylään saapuneessa normaaliliikenteen lättäjunassa H 905 Haapamäeltä Jyväskylään. 4167:n ajot päättyivät jo syksyllä 1986. | ||||
|
11.05.2023 15:55 | Jouni Hytönen | ||
| Tuossa oikealla näyttäisi olevan ihan vieressä taloja. Veikkaan, että näkymän toistuessa tällaisena joka kerta, kun North Railin juna ohittaa paikan, asukkailla ei muodostu ensimmäiseksi mieleen ajatus, että onpa hyvä, kun tavaraliikenteessä on nykyään kilpailua, ettei tarvitse aina katsella niitä tylsiä, hajuttomia ja äänettömiä sähkövetureita. #mainehaitta https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?lang=fi&share=customMarker&n=6712388.579394164&e=495368.1252648807&title=K%C3%B6mytyspaikka&desc=&zoom=10&layers=W3siaWQiOjIsIm9wYWNpdHkiOjEwMH1d-z | ||||
|
|
11.05.2023 14:28 | Jouni Hytönen | ||
| Juna on kulkenut tässä kuvanottohetkellä melko tasaista 70 km/h matkavauhtia. Tuo maltillinen nousu Kymin pohjoispuolella on pudottanut ajonopeutta vain 5 km/h, se on ollut alimmillaan 65 km/h. Sitten nopeus on taas kiihtynyt. | ||||
|
|
11.05.2023 14:20 | Jouni Hytönen | ||
| Tässä sillan alla on maltillinen viiden promillen nousu ja ennen Kymiä on hiukan alamäkeä. Onkohan juna pysähtynyt Kymissä? Tuntuisi, ettei edes 3Dv12 savuta näin paljon työskennellessään täydellä teholla. | ||||
|
11.05.2023 14:04 | Jouni Hytönen | ||
| 1980-luvun puolivälin jälkeen jakelija kulki enää torstaisin Äänekosken pohjoispuolella. Paluujuna oli JK 6954, mutta olikohan menojuna JK 6951? | ||||
|
|
09.05.2023 21:16 | Jouni Hytönen | ||
| Paperilla tämän veturisarjan ainakin pitäisi edustaa ihan modernia teknologiaa, mutta tämä kuva ei tue mielikuvaa, vaikka muuten hieno onkin. | ||||
|
08.05.2023 23:42 | Jouni Hytönen | ||
| Sm4-junat ymmärtääkseni ovat varsin luotettaviksi ja toimiviksi osoittautunutta espanjalaista tuotantoa. | ||||
|
08.05.2023 23:39 | Jouni Hytönen | ||
| Nivala oli jo viime kesänä kuin sähköistetyn radan asema, vain jännite puuttui langoista. | ||||
|
01.05.2023 09:46 | Jouni Hytönen | ||
| Hillosensalmella on lyhyet vaihteet, voi poistaa kysymysmerkit. | ||||
|
27.04.2023 14:07 | Jouni Hytönen | ||
| Täällä olen käynyt joskus ysärillä kuvaamassa Dr13-vetoista junaa. Olisikohan jo aika käydä uudelleen. :D | ||||
|
27.04.2023 14:05 | Jouni Hytönen | ||
| Jaa tämä on se veturi. Sitä jokusen kerran vuodessa näki Jyväskylän tallilla muinoin, olisiko ollut sitten jotain isompia ulkoistettuja huoltoja? | ||||
|
25.04.2023 16:07 | Jouni Hytönen | ||
| Tämä on varmaan valtavan iso verrattuna Dv12:aan. Jos olisivat vierekkäisillä raiteilla, näkyisi paremmin. | ||||
|
24.04.2023 08:15 | Jouni Hytönen | ||
| Lappeenrannassa pääsi yllättämään Sr2-vetoinen tavarajuna pari päivää sitten. Ei ole täälläkään vielä ihan arkipäivää. Kolmosia kyllä näkyy. | ||||
|
20.04.2023 09:30 | Jouni Hytönen | ||
| Kyllähän tämä ilmiö on jo vaikkapa Kaakkois-Suomessa nähtävissä. Puuta syöviä nieluja on ja on jo pitkään ollut niin paljon, että luonnontilaisia metsiä on melko vähän jäljellä. Repoveden kansallispuiston kokoisia alueita ei vaan oikein ole enää jäljellä. Miehikkälän ja Lappeenrannan rajamaastossa on muuten hyvin erämaista ja asumatonta, mutta puut on hakattu moneen kertaan. | ||||
|
19.04.2023 17:28 | Jouni Hytönen | ||
| Nivalan ja Pyhäsalmen vastaaville voi vaikka majoittua kuvausretkillä. | ||||
|
|
19.04.2023 17:22 | Jouni Hytönen | ||
| Vanhat kuormausraiteet ovat K30-kiskotuksella, parasta ennen -päivämäärä vahvasti ohitettu. | ||||
|
19.04.2023 17:20 | Jouni Hytönen | ||
| Äänekosken suunnan radalla häämöttävä lähin tasoristeys, Hulppio on suunnitelmakartoissa merkitty poistuvaksi, mutta vielä se näyttää tuolla olevan. | ||||
|
14.04.2023 15:21 | Jouni Hytönen | ||
| Oliko kaavio siis tämä vuoden 1963 versio? https://vaunut.org/kuva/63488 Keskivaihteethan hävitettiin jo aikaisemmin ja lopulta syksyllä 1989 uusittiin/yksinkertaistettiin eteläpään vaihdekujat ja kesällä 1990 vastaavasti pohjoispää. | ||||
|
14.04.2023 13:40 | Jouni Hytönen | ||
| Vuoden 1989 puolella vaunujen käyttö oli muotoutunut siihen asentoon, että täyspuisia runkoja nähtiin vain perjantaista sunnuntaihin. Muina päivinä H 512/511:ssä oli EFi+Eit. | ||||
|
14.04.2023 11:14 | Jouni Hytönen | ||
| Liikkuuhan sillä tontilla puuta edelleen, se vaan tulee eri suunnista kuin aikaisemmin. | ||||
|
|
13.04.2023 15:51 | Jouni Hytönen | ||
| Aikakone kuvailemaani ajanhetkeen 17.6.1988: https://vaunut.org/kuva/116135 | ||||
|
|
13.04.2023 15:47 | Jouni Hytönen | ||
| Kuinka tuollainen juna siirtyi lähtöraiteelle? Jos vetovaunu lähti tästä kääntöpöydältä vasemmalle hakemaan liitteen mukaansa, se oli ainakin aluksi väärässä päässä Tampereelle lähtemistä ajatellen. Pitikö liite viedä asemalle ja kiertää sitten toiseen päähän? Vai pystyikö talliraiteiston läpi ajamaan siten, että pääsi kytkeytymään suoraan kiinni liitteen oikeaan päähän? Haapamäen talliraiteisto on tänä päivänä niin tukossa kaikesta kalustosta, että on vaikea kuvitella, kuinka tyhjä sama paikka oli vielä Höyryveturipuiston avajaisten aikaan kesällä 1988. Tai että joskus (myöhemminkin) on voitu ajaa höyryveturilla ja A91-vaunulla melko pitkäkin matka vapaasti edestakaisin. | ||||
|
06.04.2023 09:10 | Jouni Hytönen | ||
| Tämä on minultakin mennyt täysin ohi. Hieno aikakonenäkymä, värit ovat kuin tänä kesänä samaan paikkaan menisi. Itse kun ei ole koskaan nähnyt höyryveturia normaaliliikenteessä, tämä ei sinänsä herätä mitään erityisempiä nostalgisia väristyksiä. Onkohan joku seuraillut tuon ajan vaunukiertoja? | ||||