![]() |
19.12.2016 08:22 | Jouni Hytönen | ||
Väinänperälle löytyisi tieto, että se olisi poistettu käytöstä vuonna 1992. | ||||
![]() |
19.12.2016 08:15 | Jouni Hytönen | ||
Ihmettelin tuota liejulautanen-termiä, mutta tuosta mainosvideostahan sekin valkeni. | ||||
![]() |
19.12.2016 08:14 | Jouni Hytönen | ||
Tuo mainosvideo ja Heikin kuvaus vahvistavat hienosti toisensa, tämä on ollut kyllä osaavissa käsissä melko pitelemätön laite. Ehkä on tullut ensikertalaiselle mieleen samoja ajatuksia kuin itselle armeijan ajoleirillä UAZin ratissa: anna mennä vaan, kyllä se tätä rinnettä nousee. Usko loppui ensin itseltä. :) | ||||
![]() |
18.12.2016 22:06 | Jouni Hytönen | ||
Nyt viimeisen vuoden aikana sähköistysprojekti on taas pitkästä aikaa avannut näkymät tähän penkereelle. | ||||
![]() |
16.12.2016 23:39 | Jouni Hytönen | ||
Nykyään, kun kuvien kehittäminen on melko marginaalista toimintaa, tunnin kuva tarkoittaa esimerkiksi kuvaa, jonka yksityiskohtia voi ihailla vaikka tunnin. Tämä kuva kuuluu siihenkin sarjaan. :) | ||||
![]() |
16.12.2016 14:19 | Jouni Hytönen | ||
Parhaat kuvat herättävät palavan hingun päästä kokemaan sama tunnelma omissa nahoissaan, tämä kuva kuuluu ehdottomasti siihen ryhmään. | ||||
![]() |
14.12.2016 21:05 | Jouni Hytönen | ||
Kymmenessä vuodessa kaikki muut ylempänä esiintyneet linkit paitsi vaunut.org-kuvalinkit ovat muuttuneet toimimattomiksi. | ||||
![]() |
14.12.2016 20:57 | Jouni Hytönen | ||
On kyllä upea kuva! | ||||
![]() |
13.12.2016 20:55 | Jouni Hytönen | ||
Valitettavasti 160 lienee liian suuri luku, vaikka siinä olisi viherretytkin mukana. | ||||
![]() |
11.12.2016 20:58 | Jouni Hytönen | ||
Alkuperäiselle 0084:lle tapahtui jotain isompaa, koska viimeisinä aikoina 0084:n numerolla liikkui 0040. | ||||
![]() |
11.12.2016 20:56 | Jouni Hytönen | ||
Vieressä ER2-1290, tunnistaa aukottomasti tuosta Karelija-nimestä. | ||||
![]() |
11.12.2016 20:44 | Jouni Hytönen | ||
Ei voi valmistusmäärän perusteella lukea onnistuneimpien veturityyppien joukkoon. Voihan tässä tietysti olla jotain sellaista teknistä edistyksellisyyttä, jonka käyttöönottoa ei pidetty erityisen tarpeellisena, kun junat liikkuivat alkeellisemmallakin tekniikalla. | ||||
![]() |
11.12.2016 20:40 | Jouni Hytönen | ||
Erottuuko tästä, että kuvassa on nimenomaan 8 eikä 7? | ||||
![]() |
11.12.2016 20:39 | Jouni Hytönen | ||
Onko tässä siis todella ChS8? Niitähän ei ole käytetty Pietarissa päinkään tyyliin koskaan. Ei kyllä ole VL85-vetureitakaan. | ||||
Kuvasarja: Venäjän rautateiden 150-vuotisjuhlien uuden kaluston näyttely 1987 |
10.12.2016 01:13 | Jouni Hytönen | ||
Kyllä, kiitokset tästä sarjasta, mielenkiintoista! | ||||
![]() |
10.12.2016 00:54 | Jouni Hytönen | ||
Esimerkiksi Kristinehamnissa Tågåkeriet i Bergslagen hoitaa vaihtotyöt siten, että Green Cargon veturi voi hakea sieltä valmiin junan. | ||||
![]() |
09.12.2016 23:55 | Jouni Hytönen | ||
Vuosina 2006-2007 rakennettiin myös 26 kpl TEP70U-vetureita. Tämän lisäksi on rakennettu vielä 12 kpl 2TE70-tavarajunavetureita. | ||||
![]() |
09.12.2016 23:47 | Jouni Hytönen | ||
Liettua hankki TEP70BS-sarjan ensimmäiset sarjatuotantoveturit 002-005 vuonna 2006. Sen jälkeen ei sinne ole uusia saman sarjan vetureita hankittu. LG on ostanut Latviasta pari tarpeettomiksi jäänyttä TEP70-veturia. | ||||
![]() |
09.12.2016 23:46 | Jouni Hytönen | ||
TEP70-sarjaa rakennettiin 576 kpl vuosina 1973-2006. Protosarja käsitti veturit 0001-0007 vuosilta 1973-1977, tämän jälkeen vetureita rakennettiin harvakseltaan 0008-0050 vuosina 1978-1986 ja lopulta sarjatuotanto pääsi toden teolla vauhtiin vuonna 1987, jolloin rakennettiin jo 42 veturia. Tuotanto hiipui Neuvostoliiton hajottua siten, että vuonna 1996 valmistui vain kuusi veturia. Tämän jälkeen tuotantoluvut lähtivät uudelleen kasvuun ja vuonna 2005 valmistui jälleen 45 veturia. Pian tämän jälkeen alkoikin sitten jo TEP70BS-vetureiden sarjatuotanto vuonna 2006. | ||||
![]() |
09.12.2016 23:37 | Jouni Hytönen | ||
Tämä on sitten ilmeisesti ChS6-013. | ||||
![]() |
09.12.2016 23:34 | Jouni Hytönen | ||
Kuvassa on ilmeisesti 2M62-0545 vuosimallia 1982, jos nyt tulkitsin oikein tuon kryptisen numeron 1681 0905. | ||||
![]() |
09.12.2016 23:28 | Jouni Hytönen | ||
Lisätään käyttöalueiden listalle Mongolia: https://vaunut.org/kuva/21098. Jo pelkästään M62-vetureita on rakennettu 1877 kpl entisen Neuvostoliiton alueelle ja lisäksi muiden maiden veturit, tähän päälle 2M62 Neuvostoliittoon 1261 kpl, edelleen 2M62U lähes 400 kpl ja 3M62U yli 100 kpl. Mitähän tuosta tulisi kokonaisluvuksi, jos laskettaisiin 2M62 kahdeksi veturiksi ja 3M62U kolmeksi? Ainakin 7000 on rakennettu. | ||||
![]() |
09.12.2016 23:19 | Jouni Hytönen | ||
Laatan ulkoasu on muuten entisellään, mutta ylimmäksi on vaihdettu Rossija. Numerot menevät jossain lähempänä 4000:a tällä hetkellä. | ||||
![]() |
09.12.2016 23:16 | Jouni Hytönen | ||
Tämä on TEP70-0084:n valmistajalaatta. | ||||
![]() |
07.12.2016 11:04 | Jouni Hytönen | ||
Tässä olisi ainesta vaikkapa graduun. Monelta suunnalta tihkuu tällaista tietoa, että aikataulut eivät ole loppuvaiheessa soveltuneet oikein kenellekään tai pieneltä pysähdyspaikalta on päässyt kolmeksi tunniksi isompaan keskukseen. Kukaan päätöksiä tuolloin tekemässä ollut tuskin kuitenkaan suoraan myöntää, että liikenteen heikentäminen olisi ollut tarkoituksellista päämääränä päästä siitä kokonaan eroon. | ||||
![]() |
01.12.2016 21:46 | Jouni Hytönen | ||
Sim-vaunuja Hurut pääsivät viimeisinä vuosinaan vetämään, mutta korotettuja variaatioita eivät. | ||||
![]() |
30.11.2016 23:01 | Jouni Hytönen | ||
On se nytkin kaksisuuntainen autoille, mutta melko kieli keskellä suuta on mentävä. En ole osunut sillalle yhtä aikaa bussin tai kuorma-auton kanssa. | ||||
![]() |
30.11.2016 22:52 | Jouni Hytönen | ||
2011 ennen viimeistä konepajakäyntiään. Viisitieletku ja muut kaksinajolaitteet taitavat olla vielä tässä vaiheessa tallessa, mutta ne poistettiin konepajalla. 2011 viihtyi konepajakäynnin jälkeen hyvin Jyväskylässä. | ||||
![]() |
30.11.2016 13:46 | Jouni Hytönen | ||
Silta jää näillä näkymin entiselleen ajoneuvoliikenteen käyttöön. Sähköratarakenteet varmaan kuitenkin puretaan. | ||||
![]() |
30.11.2016 13:35 | Jouni Hytönen | ||
Junapari 267/264 kulkee edelleen, arveluni osuivat kivikkoon. Menneenä talvena kulki vielä samat junat kuin 2014/2015, mutta tänä talvena Kolarin liikenteessä on yksi runko vähemmän ja junapari 263/262 ei kulje enää joka päivä. :( | ||||
![]() |
30.11.2016 13:16 | Jouni Hytönen | ||
Normikokoonpano, Eds+Rx+Ed+Edb. | ||||
![]() |
28.11.2016 13:09 | Jouni Hytönen | ||
Luumäellä on vain Nurmisen terminaali ratapihan eteläreunassa. Ei ole mitään teollisuutta. | ||||
![]() |
28.11.2016 12:15 | Jouni Hytönen | ||
Onko Ohn-sarjaa ylipäätään enää jäljellä montakaan yksilöä? Entisaikojen Jyväskylässä hakevaunut olivat jokapäiväinen näky, nyt tuntuu, ettei siellä paljon muuta näy kuin raakapuuta. | ||||
![]() |
27.11.2016 13:31 | Jouni Hytönen | ||
Ei ole romutettu, lienee Ilmalassa edelleen. | ||||
![]() |
26.11.2016 21:48 | Jouni Hytönen | ||
Onko tästä poistettu ensimmäinen kommentti? Kenestä Tomista puhutaan? | ||||
![]() |
24.11.2016 17:15 | Jouni Hytönen | ||
Tämä taitaa tietää loppua Laukaan välisuojastuspisteelle? | ||||
![]() |
23.11.2016 22:56 | Jouni Hytönen | ||
Viipuristakin on jo sentään kadonnut tienviitta KHEL'SINKI. | ||||
![]() |
23.11.2016 22:50 | Jouni Hytönen | ||
Nopeasti kääntyvät tuulet: alle vuosi noista epäilevistä kommenteista ja kaksoisraiteen rakentamispäätös oli syntynyt, tosin vain Joutsenon ja Imatra tavaran välille. | ||||
![]() |
23.11.2016 22:47 | Jouni Hytönen | ||
Kuvan muita kuvia hitaammin latautuvuus. | ||||
![]() |
22.11.2016 17:59 | Jouni Hytönen | ||
Ei ei ei katsopas kuulepas, vuonna 1991 ajettiin lätillä. Nähtävästi haetaan sitten vuoden 1990 vappuajeluita, en näemmä ole ollut silloin mukana. | ||||
![]() |
22.11.2016 17:55 | Jouni Hytönen | ||
Se on ollut jonkun muun vuoden vappuajelu. Täytyypä penkoa lisää muistivihkoja. | ||||
![]() |
22.11.2016 15:12 | Jouni Hytönen | ||
Tässä on myös vähän karannut mopo käsistä englantilaisilla: http://www.iltasanomat.fi/matkat/art-2000001042794.html "Kylmän sodan jäänne" :D Arkisen työn puurtaja ei tietysti olisi ollut niin myyvä ilmaus. | ||||
![]() |
22.11.2016 15:09 | Jouni Hytönen | ||
Näen tämän tilanteen positiivisena: nyt on varmaa, että tämä entinen "kotiratani" merkitys kasvaa ja tämän remontin jälkeen se pysyy hyvässä kunnossa vuosia. Rautakanavaliikenteen loputtua tilanne oli hetken jo melko apaattinen: muuta ei kulkenut kuin kaksi junaparia Äänekoskelle. Sähköistyksestä ei tuolloin osannut uneksiakaan, Jyväskylään se oli sentään jo tulossa. | ||||
![]() |
22.11.2016 15:00 | Jouni Hytönen | ||
Dr13 rautakanavassa oli tietysti muhkea äänielämys ja kuului vaivatta meille kotiin Kangaslammelle puolentoista kilometrin päähän. Rautakanavien loppuaikoina Äänekoskelle ajettiin vain kahdella junaparilla ja kuvaamisen kannalta miellyttävästi noin klo 15 aikaan Jyväskylään saapunut juna oli Dr13-vetoinen. Iltajuna oli puolestaan 2Dv12-vetoinen. Äänekosken lätistä on näiltä nurkilta myös muistikuvia, mutta ei konkreettisia kuvia. | ||||
![]() |
22.11.2016 14:56 | Jouni Hytönen | ||
Mietin vappuajeluja 1991, mutta silloin ei ajettu juuri tänne suuntaan, reitti oli Suolahti-Jyväskylä-Vesanka-Jyväskylä-Säynätsalo-Leppälahti-Säynätsalo-Jyväskylä-Suolahti. Suolahti-Jyväskylä-Suolahti siirtona. Poistuin paluumatkalla junasta Ankeriasjärven entiselle seisakkeelle. Eli varsinaiseen kysymykseen vastaukseni on, että en muista. | ||||
![]() |
22.11.2016 07:51 | Jouni Hytönen | ||
20.3.1990 odottelin tuolla kallionleikkauksen harjalla illan viimeistä tavarajunaa kuulaassa kevätillassa. Pian alkoikin ääntä kuulua. Ääni voimistui ja voimistui ja aloin ajatella, että nyt taitaa olla tulossa jotain muuta kuin normaali 2Dv12. Ääni välillä vaimeni, mutta palasi sitten hetken kuluttua entistä voimakkaampana. Meni varmaan ainakin varttitunti ennen kuin valot tulivat näkyviin. Iltatavarajuna 6912 tulikin Dr12 2216:n vetämänä. Tuo jäi minulla yhdeksi harvoista ja ylivoimaisesti hienoimmaksi Dr12-linjahavainnoksi. Pieni pokkarikamera valotti sitten useamman ruudun kuvasarjan Dr12:n lähestymisestä, tänä päivänä voi todeta, että viimeinen on ihan hyvä, muut voi heittää roskiin. :) | ||||
![]() |
21.11.2016 23:11 | Jouni Hytönen | ||
Ketähän mahtaa palvella englannin asuun translitteroiminen noilla selkosilla? | ||||
![]() |
21.11.2016 14:17 | Jouni Hytönen | ||
Jyväskylän asemakaavassa väylää ei näy, mutta Keski-Suomen maakuntakaavassa tämä Vaajakoskelta Palokkaan kulkeva väylä näkyy. http://www.keskisuomi.fi/filebank/11321-maka-kartta.pdf | ||||
![]() |
21.11.2016 14:03 | Jouni Hytönen | ||
Saas nähdä, toteutuuko Jyväskylän pohjoispuolinen Koillisväylä joskus. Sen rakentaminen tuonee kuva-alueelle kallionleikkauksen ylittävän sillan. Tien 637 yhdessä kiertoliittymässä on jo mahtipontinen viitta Koillisväylälle itään, mutta tie päättyy metsän reunaan sadan metrin päässä. :) Googlaamallakaan en löytänyt asiasta mitään lisätietoa. | ||||
![]() |
21.11.2016 13:45 | Jouni Hytönen | ||
Maisema on muuttunut merkittävästi verrattuna vaikka kuvaan http://www.tasoristeys.fi/xdbimage?imageId=71707. | ||||
![]() |
21.11.2016 13:43 | Jouni Hytönen | ||
Ja nyt kun vertailin vaikka kuvaan https://vaunut.org/kuva/110340, huomasin vasta, että uusi kohtausraidehan on myös kokonaan toisella puolella pääraidetta kuin vanhat sivuraiteet olivat. |