Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
31.03. 16:26 | Jouni Hytönen | ||
| No remontin valmistumisen jälkeen varmaan taas vedetään. | ||||
|
18.03. 14:37 | Jouni Hytönen | ||
| Välillä menee kyllä aika sanattomaksi, mitä kaikkea muuta kuvasta päätellään tai muiden pitäisi päätellä. | ||||
|
07.03. 10:52 | Jouni Hytönen | ||
| Periaatteessa maisema ei ole tässä isosti muuttunut. On toki sähköistys ja raskaampaa kiskoa, mutta muuten maisema on aika entisellään, ei ole mitään uusia rakennuksia tms. | ||||
|
07.03. 10:20 | Jouni Hytönen | ||
| Tämä kuva herätti intohimon mennä joku tulevan kesän päivä itsekin katselemaan ihan tätä lähiseudun liikennettä, vaikka joku sellainen päivä kuin Ristiinan-junakin kulkee. | ||||
|
07.03. 10:00 | Jouni Hytönen | ||
| Ja tosiaan, tämä on varmaan näyttänyt näin hyvältä edellisen konepajakäynnin jälkeen, ellei tarvitse mennä peräti valmistumispäivään saakka. | ||||
|
|
07.03. 09:59 | Jouni Hytönen | ||
| Muhkeat kulmakarvat PMR:n katseessa. :) | ||||
|
07.03. 09:53 | Jouni Hytönen | ||
| Onkohan jossain päin maata edelleen toimivia vesiviskureita? Vielä 90-luvun alussa Haapamäen kuonakuopalla ainakin oli, ehkä se toimii edelleen? | ||||
|
|
06.03. 19:02 | Jouni Hytönen | ||
| Täytyy itsekin poiketa tuolla joskus, en muista liikkuneeni juuri tuonne tunnelin päälle johtavalla tiellä. Muistelisin ajaneeni polkupyörällä kauan sitten tunnelin kiertävän vanhan linjan läpi. | ||||
|
|
06.03. 19:00 | Jouni Hytönen | ||
| Olisiko tuolla jossain kalliolla? https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?lang=fi&share=customMarker&n=6783092&e=488982&title=Kuvauspaikka%3F&zoom=10 | ||||
|
04.03. 10:23 | Jouni Hytönen | ||
| En minäkään osaa pitää ongelmana sitä, että joku viitsii taltioida kuviin junan täydelliset tiedot. Vaikkapa vuoden 1995 raakapuujuna näyttäisi listauksena hyvin erilaiselta. | ||||
|
03.03. 16:26 | Jouni Hytönen | ||
| Pitkän harkinnan jälkeen voisi kyllä kallistua Vr3:n kannalle, ei tämä Riston hytiltä eikä ikkunamaisemalta näytä. | ||||
|
03.03. 16:22 | Jouni Hytönen | ||
| Norrtågin aikataulussa ei suoraan mainita, että junat pysähtyisivät vain tarvittaessa. Tämä juna toki pyyhkii ohi kaikkina viikonpäivinä. | ||||
|
03.03. 15:21 | Jouni Hytönen | ||
| Olisi kyllä melko kiehtovaa yöpyä teltassa jossain tuolla Šiškássa ja vaikka vaeltaa Kaitumiin. Viime heinäkuussa ei ollut juuri yhtään hyttysiä tai mäkäräisiä tuon radan varrella ainakaan Kiirunan ja Narvikin välillä, mutta saattoi toki olla poikkeusvuosi. :) | ||||
|
03.03. 12:20 | Jouni Hytönen | ||
| Vietin tuolla kaksi yötä viime heinäkuussa ja kyllä tämä paikka on melko mykistävä todellakin. | ||||
|
|
03.03. 12:15 | Jouni Hytönen | ||
| Varmaan tärkein syy junien pysähdyksille on mahdollistaa pääsy tähän luontokohteeseen: https://www.lansstyrelsen.se/norrbotten/besoksmal/naturreservat/kaitum-fjallurskog.html Alkoi saman tien kiehtomaan. :) | ||||
|
|
03.03. 12:03 | Jouni Hytönen | ||
| Unohdin näemmä aksentin. Šiška: https://en.wikipedia.org/wiki/Sjisjka#/media/File:Sjisjka_station_1708_2008b.jpg | ||||
|
|
03.03. 12:00 | Jouni Hytönen | ||
| Toinen vastaava hauska seisake on Sjisjka. Ihmettelin ensin, mistä on peräisin noin kummallinen nimi, mutta sehän onkin vain saamea translitteroituna ruotsalaiseen asuun. Eli voisi kirjoittaa myös Šiška. | ||||
|
03.03. 09:09 | Jouni Hytönen | ||
| 90-luvulla keksittiin vähäksi aikaa Äänekosken-Suolahden vaihtotöihin idea, että ajetaan aamulla Tve4 Jyväskylästä Äänekoskelle, tehdään siellä päivä vaihtotöitä ja tuodaan Tve4 sitten illalla jälleen yksinään takaisin Jyväskylään. Seurasin kerran, kuinka Tve4 lähti yhdeksän kuormatun sahatavaravaunun kanssa Suolahdesta Äänekoskelle ja varsin epätoivoiselta vaikutti. Siirrettävää massaa oli noin 9*40 = 360 tonnia. | ||||
|
25.02. 19:54 | Jouni Hytönen | ||
| Syystä tai toisesta suojat ehkä päätyivät vääriin vetureihin päikseen, koska 2548:ssa on vastaavasti 27-sarjan pakoputkien suojus. Samassa Riihimäen onnettomuudessa syntyneitä vaurioita korjattiin molempiin. | ||||
|
25.02. 19:49 | Jouni Hytönen | ||
| Varmaankin mieluummin huono raiteen asema kuin tilanne. | ||||
|
25.02. 19:41 | Jouni Hytönen | ||
| Eilen menin autolla Lappeenrannasta kohti Kouvolaa ja ennen Luumäen asemaa saavutin punaisen 3035:n vetämän T 2362:n. Näin varmassa asetelmassa pysähdyin Kaitjärvelle kuvaamaan junan. Muuten olen välillä miettinyt, näkeekö silloin yhtään punaista, jos vaan sattumanvaraisena päivänä menee radan varteen? Toki vihreätkin Sr1:t ovat vielä tämän päivän arkiliikennettä, mutta kuinka monta vuotta tästä eteenpäin? | ||||
|
20.02. 15:21 | Jouni Hytönen | ||
| Miksihän tuossa on LHS:n leima, video lienee yleisemmällä tasolla Puolan vaihtotöiden opasteista. | ||||
|
|
20.02. 10:07 | Jouni Hytönen | ||
| LHS eli Linia Hutnicza Szerotorowa onkin mielenkiintoinen erikoisuus Puolassa, se on 1520 mm:n muusta rataverkosta erillinen lähes 400 km:n rata Ukrainan rajalta Katowiceen. Kuten tuossa videollakin näkyy, sitä pitkin on voitu tuoda rautamalmin lisäksi vaikka Ladoja. :) | ||||
|
20.02. 09:40 | Jouni Hytönen | ||
| Vielä saneeraamattomat BFS9:t ovat kyllä erittäin väsyneen näköisiä, sisältäen tämän 90-luvun vanhan nopean seutuliikenteen värityksen, huolellisesti kootun likakerroksen ja ysärin Flygande Falukorv -liikemerkin. :) Tai siis sen paikan, johon on kertynyt likaa tilalle. | ||||
|
18.02. 11:14 | Jouni Hytönen | ||
| Trafikverket tilaa ja SJ AB ajaa. | ||||
|
18.02. 11:03 | Jouni Hytönen | ||
| Toki itä-länsi/länsi-itä-suuntiin kulkeneet junat käyttivät muitakin numeroita riippuen lähtö- ja määräpiireistä. Malmijunapari oli pitkään 7030/3071 eli Joensuun piiristä Tampereen piiriin ja toisinpäin. Lähtökaivos oli aluksi Outokumpu, myöhemmin malmia tuli muualtakin. | ||||
|
|
18.02. 10:58 | Jouni Hytönen | ||
| Idästä länteen kulkivat kuvitteellisesti junat 6041, 6043, 6045 jne. ja lännestä itään 4060, 4062, 4064 jne. Kaikki numerot eivät välttämättä olleet käytössä. Olisikohan juna 6043 kulkenut Iisalmi-Ylivieska-rataosalla? Mutta junanumeroita 6040, 6042, 6044 & 4061, 4063, 4065 jne. ei tuolloinen numerointi käsittääkseni tuntenut. Nykyäänhän 4061 kulkee Iisalmesta Pyhäkumpuun ja sen paluujuna onkin 5048 Pyhäkumpu-Ruokosuo. | ||||
|
18.02. 10:47 | Jouni Hytönen | ||
| Vuonna 1985 nähtävästi liikkui vielä tällaisia veto-liite-liite-veto-yhdistelmiä, jotka olivat aikaisemmin ihan yleisiäkin. Viimeistään vuonna 1986 standardirunko oli jo veto-liite-veto ja vaunukierrollisista syistä joissakin junissa saattoi joinakin viikonpäivinä olla tuplarunko tai lisävetovaunuja. | ||||
|
|
17.02. 10:33 | Jouni Hytönen | ||
| Junapari 6041/4062 Pieksämäki-Seinäjoki-Pieksämäki. En muista aikatauluja, ehtikö 6041 Seinäjoelle ennen 4062:n lähtöä vai kohtasivatko junat matkalla jossakin. Junalauttavaunuja näkyi kyllä Jyväskylässä vielä 90-luvun puolellakin säännöllisesti. Tämä junapari kyllä lopetettiin jo noin vuonna 1987. | ||||
|
17.02. 08:36 | Jouni Hytönen | ||
| Yksi matkalasku Lappeenranta-Pasila-Lappeenranta (juna) kerran palautettiin pyynnöllä täsmentää reittiä. Tuolloin hekoteltiin kavereiden kanssa, että tulostanko Teemun linkkaamat tiedot laskun liitteeksi. :D | ||||
|
13.02. 22:39 | Jouni Hytönen | ||
| Jonkin aikaa se oli myös Suolahdessa, jossa vandaalit rikkoivat siitä lähes kaikki ikkunat. | ||||
|
13.02. 22:27 | Jouni Hytönen | ||
| Katselin Haapamäki-Jyväskylä ja Jyväskylä-Suolahti-ratalinjat läpi ja on mykistävää, miten sata vuotta sitten muuttunut ratalinja näkyy edelleen ihan selkeästi, jos nyt ei ole ihan suoraan päälle rakennettu jotain. Huomasin monta kohtaa, joissa ei ole edes ajatellut, että vanha ratalinja on jäänyt 23-tien alle. Kiitos tuosta Lidar-linkistä, en ollut ollenkaan perillä, kuinka suuri ero siinä on rinnevarjosteeseen. | ||||
|
|
13.02. 12:08 | Jouni Hytönen | ||
| Tuo lidar-kuva on kyllä mielenkiintoinen, kun siinä erottuu monenlaista, mikä ei ilmakuvastakaan näy. | ||||
|
12.02. 16:35 | Jouni Hytönen | ||
| Varmaankin Norrtågin visiointia siitä, että tuolla aikajänteellä Suomen puolellakin ehkä ehtii jo jotain tapahtua. Eihän ruotsalaisella yhteiskunnan hankintayhteenliittymällä varmaankaan ole intressiä järjestää liikennettä Suomen puolella. | ||||
|
|
11.02. 16:13 | Jouni Hytönen | ||
| Norrtåg on hankintayhteenliittymä ja sen tuotebrändi samoin kuin Tåg i Bergslagen. Molemmat kilpailuttavat oman alueellisen liikenteensä, TiB-alueen operaattori on jo VR Sverige, Norrtåg-alueen operaattorina se aloittaa tämän vuoden joulukuussa. | ||||
|
|
11.02. 10:29 | Jouni Hytönen | ||
| Norrbotniabanan muuttaa isosti Pohjois-Ruotsin saavutettavuutta ja Norrtågilta löytyy kiehtovaa visiointia, kuinka paikallisliikenne voi hyödyntää uutta tilannetta: https://norrtagab.se/wp-content/uploads/2024/01/Norrtag-2040-%E2%80%93-En-tagvision.pdf | ||||
|
05.02. 09:11 | Jouni Hytönen | ||
| En minäkään osaa pitää tätä mitenkään epätyydyttävän näköisenä. Suoria linjoja ja juurikin höyryveturin näköinen, ei ole mitään itänaapurissa tyypillisiä kolhuja ja vinkuroita osia ympäri veturia. | ||||
|
03.02. 08:49 | Jouni Hytönen | ||
| Näillä kuljetettiin dieselpolttoainetta VR:n omiin tarpeisiin ainakin vielä 90-luvulla. Esimerkiksi Jyväskylän veturitallilla oli muistaakseni 90 kuution maasäiliö, johon yksi tällainen BSo tyhjeni sopivaan aikaan tilattuna. | ||||
|
27.01. 10:53 | Jouni Hytönen | ||
| Tästä Dm11-sarjasta jäivät havainnot vähäisiksi, etenkin liikkeessä. Olin muistaakseni kesällä 1997 Mäntyharjulla odottamassa tavarajunaa saapuvaksi aikana ennen mitään reaaliaikaista keinoa selvittää junan sijainti - oli vain odotettava. Täytenä yllätyksenä tuli toisesta suunnasta yhtäkkiä Dm11, edes kuvaa en ehtinyt ottaa. | ||||
|
13.01. 11:32 | Jouni Hytönen | ||
| Pienellä viiveellä täydennystä tähän - ravintolan edessä oli raide 1 ja aseman edessä raide 2. Kolmonen on selän takana vasemmalla edelleen ja tästä kuvasta jo puretun vaihdekujan aikaan laituriraiteita oli yksi enemmän. Oikeanpuoleisin eli nykyinen viitonen oli kuutonen. Nyt ei ole käsillä mitään raiteistokaaviota, oliko lätän alla oleva laituriraide nelonen myös vanhan vaihdekujan aikaan, jolloin vanha viitonen olisi takaoikealla. | ||||
|
13.01. 10:58 | Jouni Hytönen | ||
| Jaahas, Triplan hotellihuoneista olikin upean esteetön näköala lähes kaikkiin suuntiin idästä etelän kautta länteen. | ||||
|
10.01. 10:56 | Jouni Hytönen | ||
| Voihan se olla myös myöhässä kulkeva Luulajan yöjuna 91. Tunnin etuajassa saapuminen kuulostaa mahdottomalta, ellei sitten juna ole ajettu koko matkalla poikkeusaikataululla. | ||||
|
08.01. 11:10 | Jouni Hytönen | ||
| Olin kerran Rättvikin asemalla, kun paikalle sattui täysin yllättäen TMZ-vetoinen raakapuujuna matkallaan Morasta Borlängen suuntaan. Rättvik on Siljan-järven rannalla ja heti aseman jälkeen alkaa jyrkkä nousu Tällbergiin. Äänimaailma oli mielenkiintoinen, mutta kuuntelin sitä loittonevan junan takaa. | ||||
|
08.01. 10:58 | Jouni Hytönen | ||
| 2501 on kyllä jännä poikkeus, täysin uniikki ulkoasu. Muitakin yksilöllisiä poikkeamia on toki vuosien varrella ollut, kuten vaikka 2548. | ||||
|
05.01. 12:22 | Jouni Hytönen | ||
| Muistaakseni Allegro mainittiin ”New Pendolinoksi” silloin kun ne tulivat. Ja oliko vieläpä niin, että näihin varta vasten tilattiin sama vanhempi keula kuin muissakin Suomen Pendolinoissa? New Pendolino: https://en.wikipedia.org/wiki/New_Pendolino | ||||
|
05.01. 11:54 | Jouni Hytönen | ||
| Olisiko peräti tässäkin kuvassa toinen runko Pieksämäelle illalla tulleesta P 105:stä ja toinen Jyväskylästä mukaan liitetty, mahdollisesti koko viikon siellä seissyt maanantaiaamun runko? P 94:n aikaan en itse asemalle koskaan osunut. | ||||
|
|
05.01. 11:50 | Jouni Hytönen | ||
| Dm8/9:t normaaliliikenteessä jäivät omalta osalta melko lyhytaikaiseksi nautinnoksi. Näin yleensä junan P 105 Turku-Pieksämäki. Siinä oli hyvin usein runko 5101+5601+5102. Muistikuvat sijoittuvat kaukoliikennekäytön viimeisille vuosille 1985 ja 1986, valtaosin jälkimmäiselle. Kierrossa oli vielä mahdollisesti talvella 1985/86 sellainen erikoisuus, että maanantaiaamuisin Tampereelta Jyväskylään ajetussa junassa (P 99?) saapunut runko jäi koko viikoksi Jyväskylän tallille. Ehkä tämä oli suunniteltu Jyväskylän vararunko koko viikon ajan. Se lähti vasta viikonloppuna takaisin Helsinkiin. | ||||
|
Kuvasarja: Tukholman raitiotiemuseo syksyllä 2022 |
05.01. 11:39 | Jouni Hytönen | ||
| Usein koko perheellä tullessa muut priorisoivat raitioliikennemuseon kohdelistan häntäpäähän, joten se on jäänyt vielä odottamaan. :) Vanhassa sijainnissa käytiin, kun lapset olivat pieniä. | ||||
|
20.12.2024 15:03 | Jouni Hytönen | ||
| Eikö se ole kolmosella? | ||||
|
19.12.2024 12:21 | Jouni Hytönen | ||
| Luulajan asemalla on laituripolku puomeineen, mutta Bodenissa puolestaan tunneli. Borlängeen on ollut maastollisesti helppoa tehdä ylikulkusilta. Gävlessä ja Uppsalassa on alikulkutunnelit, samoin Uumaja C:ssä. Norrköpingissä ja Sundsvallissa laituripolku on heti aseman edustalla ja ylitettävänä on suuri määrä raiteita. Ehkä on todettu, että noissa paikoissa tunnelin sovitus asema-alueelle olisi poikkeuksellisen hankalaa ja kallista? | ||||
|
Kuvasarja: Pykälistön kulttuurikeidas |
19.12.2024 12:03 | Jouni Hytönen | ||
| Vähän tämän paikan pohjoispuolella sijaitsi Sulun raiteen käytön loppuaikoina romunlastauspaikka. Päivystäjä kävi sieltä hakemassa tilanteen mukaan 1-3 Hbr/Obr/Obrk-vaunua. Nythän tästä alkuperäisestä Jyväskylä-Suolahti-ratalinjasta ei Jyväskylän päässä enää Kyyhkysentien/Pääskyntien jälkeen muuta ole jäljellä kuin näiden vaunujen alla oleva pätkä raidetta. | ||||
