|
|
12.03.2017 14:31 | Jouni Hytönen | ||
| Expt-vaunuja on yöjunissa ja kolmen vaunun pikajunarungoissa, laittaisin käytössäololuvun isommaksi. 12/18 ainakin? | ||||
|
|
12.03.2017 14:29 | Jouni Hytönen | ||
| EFit: 0/8. | ||||
|
|
12.03.2017 14:29 | Jouni Hytönen | ||
| Eipt - yksi liikkunee 263/262:n rungossa, en tiedä montako on enää käytössä varalla. | ||||
|
|
12.03.2017 14:28 | Jouni Hytönen | ||
| CEmt: 30 lienee käyttökunnossa. | ||||
|
|
12.03.2017 12:10 | Jouni Hytönen | ||
| Onkohan tämän kuvan kommenteissa pyydetty minulta jotain palvelusta kahdeksan vuotta sitten? :) No, parempi myöhään kuin ei ollenkaan. Ratakilometrit voivat olla myös yli tai alle tuhannen metrin mittaisia. Tämän vuoksi etäisyydet on aina mitattava pylväältä eteenpäin, ei koskaan seuraavalta pylväältä taaksepäin. 50+1111 tarkoittaisi juurikin sitä, että on kuljettu epästandardia kilometriä 50 1111 metriä pylväältä 50 eteenpäin. | ||||
|
|
12.03.2017 12:01 | Jouni Hytönen | ||
| Hyvä kysymys. Ei ole ehkä kaikki yksityiskohdat olleet tiedossa rekisteritietoja ilmoitettaessa. Tekniikka on kyllä sama kuin tasoristeysvaloissa / varoitusvalolaitoksissa. | ||||
|
|
12.03.2017 11:55 | Jouni Hytönen | ||
| Nyt tämä vanha vaaka on jo raiteesta poistunut, paikalla on uusi pyörävoimailmaisin. | ||||
|
|
12.03.2017 11:52 | Jouni Hytönen | ||
| Näissä vaikuttaisi kuitenkin olevan sentään uudet Kolomnan moottorit eikä alkuperäisiä, mutta ilmeisesti ne eivät edusta merkittävästi kehittyneempää tekniikkaa. | ||||
|
|
07.03.2017 11:58 | Jouni Hytönen | ||
| Enpä muista, mitä tuolloin tuli kuvattua. Täytyy katsoa. | ||||
|
|
07.03.2017 11:57 | Jouni Hytönen | ||
| Jänhiälän asemarakennus on purettu kai jo kauan sitten, mutta sisääntulotien voi maastossa edelleen havaita. Kuutostieltä sille ei enää pääse kääntymään, mutta aseman takana vasemmalla on uusi tien länsipuolinen levähdysalue, jolta käsin Jänhiälä-retken voi helposti tehdä. | ||||
|
|
28.02.2017 21:57 | Jouni Hytönen | ||
| Kesä 1987 taisi olla Satasarvisen junan ensimmäinen. Tuolloin junaa ajettiin ilman välivaunua (5108+5110) ja syksyllä runko lähti Jyväskylästä etelän lämpöön talvehtimaan. Keväällä 1988 muuttolintujen myötä Jyväskylään palasi välivaunullinen Satasarvinen 5108+5604+5110. Tuote oli ilmeisesti hyvä. Seuraavat talvet Satasarvinen viettikin Jyväskylässä. Satasarvista ajettiin vielä kesinä 1989 ja 1990, mutta ei ymmärtääkseni enää 1991. Syksyllä 1991 Satsarvinen jättikin Jyväskylän pala kerrallaan, ensin välivaunu 5604 muutettavaksi Klv1:ksi ja sitten vetovaunut Kuopioon Pelastusopiston harjoitusvälineiksi. | ||||
|
|
19.02.2017 23:32 | Jouni Hytönen | ||
| Toki pitkä putki tuo mäen paremmin esille, mutta pumppuresiina kyllä samalla tavalla tuo esiin maaston ei aivan niin helposti silmin nähtävät muodot. Veikkaisin, että tuonne Tka:n sijainnille pääseminen vaatisi joka tapauksessa hiukan kiroilua ja ähellystä. Kerran olin mukana pumppuresiinaretkellä Äänekoskelta Saarijärvelle ja takaisin. Yksi osallistujista sai kuningasidean, että käydäänpä tässä nyt samalla katsomassa maisemia Kolkanlahdessa ja takaisin. Koko matka Saarijärveltä Kolkanlahteen on jyrkempää nousua kuin kuvassa ja vieläkin vähän kaduttaa, että osallistuin tälle Veren maku suuhun -lisäretkelle. :) Toiseen suuntaan matka toki taittui vauhdikkaasti. | ||||
|
|
19.02.2017 19:41 | Jouni Hytönen | ||
| Jaa, tuo 51 veturin kyljessä tarkoittanee sitten jotain muuta, jos keulassa on 82. | ||||
|
|
19.02.2017 19:37 | Jouni Hytönen | ||
| Tämä veturi numero 51 pisti silmään myös omalla matkalla, ei kyllä ollut silloin lämpimänä. | ||||
|
|
19.02.2017 19:34 | Jouni Hytönen | ||
| Matkustin tällä radalla Jordanian sisäisen matkan Ammanista Mafraqiin seuraavana kesänä. Nykytietämyksen valossa olisi kannattanut vain hommata Syyrian viisumi ja käydä sillä puolen rajaa. | ||||
|
|
19.02.2017 18:40 | Jouni Hytönen | ||
| Saattaisi pumppuresiinakin tulla tuolta iloisesti jolkotellen alas. | ||||
|
|
19.02.2017 18:38 | Jouni Hytönen | ||
| Eipä ole koskaan oikein tullut kiinnitettyä huomiota tähän nousuun, mutta tämä on kyllä oivallinen kuva siitä. Dr13-vetoisen raakapuujunan lähtö sivulta olisi ollut mukavaa kuultavaa. | ||||
|
|
18.02.2017 00:33 | Jouni Hytönen | ||
| Eipä 30 vuotta sitten tätä maisemaa lättähatun etuikkunoista katsellessa aavistanut, että jonakin päivänä alla on betonipölkytetty raide ja että sähköistys alkaa tästä. :) | ||||
|
|
16.02.2017 23:16 | Jouni Hytönen | ||
| Voisi olla myös K-junassa. | ||||
|
|
14.02.2017 13:24 | Jouni Hytönen | ||
| Exquisa-rahkasta tuttu paikkakunta. :) Tehdas näkyy junan ikkunasta. | ||||
|
|
13.02.2017 23:37 | Jouni Hytönen | ||
| Sijoittaisin panokseni Tukholma-Nyköping-Norrköping-paikallisjunalle. Hallsbergin paikallisjunissakin taitaa olla enemmän vaunuja. | ||||
|
|
10.02.2017 13:41 | Jouni Hytönen | ||
| Radanpitäjähän on konsernin osa DB Netz AG. EU-lainsäädäntöhän sallii tällä hetkellä sekä täysin erotetun radanpitäjän että konsernirakenteen sisällä eriytetyn radanpitäjän. Neljäs rautatiepaketti olisi alkuperäisessä muodossaan pakottanut siirtymään täysin erotettuun malliin, mutta tämä muutos voi olla vaikea saada menemään poliittisesti läpi nyt, kun Ranskakin peruutti takaisin lähtöruutuun ja palasi konsernirakennemalliin. Ainakaan nyt ensimmäisessä vaiheessa tämä muutos ei toteutunut. | ||||
|
|
08.02.2017 00:08 | Jouni Hytönen | ||
| Vrt. https://vaunut.org/kuva/1185 | ||||
|
|
03.02.2017 21:12 | Jouni Hytönen | ||
| Olemukseltaan hyvin samantyyppiset veturit. TEP60:ssa on enemmän tehoa, mutta molemmat ovat kuusiakselisia, kaksiohjaamoisia dieselsähköisiä linjavetureita ja 1950-luvun suunnittelun tuloksia. TEP60-vetureiden käyttöaika jatkui aina 2010-luvulle asti. | ||||
|
|
03.02.2017 13:12 | Jouni Hytönen | ||
| Tässä oli lähistöllä jokin alikulkutyömaa, mutta se ei tainnut kuitenkaan tähdätä tämän tasoristeyksen poistamiseen? | ||||
|
|
03.02.2017 12:31 | Jouni Hytönen | ||
| 2723 oli viimeisenä ja vähiten vaurioituneena tavarajunan veturina mukana Riihimäen junaonnettomuudessa elokuussa 1989. Tämä ei tainnut vaatia juurikaan korjaustöitä, mutta muistoksi tapauksesta jäi pitkäksi aikaa tuo lommo kompressorin pakoputkensuojassa. | ||||
|
|
03.02.2017 12:00 | Jouni Hytönen | ||
| Tämä kuva taisi olla VR 125 vuotta -kuvakirjassa virheellisellä tekstillä, että kuva olisi Haapamäeltä. Siellä ei ole tällaisia maaleikkauksia, mutta itse ainakaan en osannut sanoa, mikä oli oikea kuvauspaikka. Hyvä tietää, että Lahti. | ||||
|
|
31.01.2017 07:15 | Jouni Hytönen | ||
| Vaunuja oli kolmeen runkoon, tosin en tiedä, liikkuiko kolmea runkoa koskaan yhtä aikaa. | ||||
|
|
30.01.2017 00:25 | Jouni Hytönen | ||
| Kuinkahan tuo nyt sitten mahtaa mennä, onko siis tarkoitus, että Edm-vaunut keskitetään toiseen 269/270/272:n runkoon ja toisessa olisi sitten pelkkiä sinisiä? Jouluna ja kevätsesonkinahan ne kaksi runkoa liikkuvat ma-su. Muuna aikana paitsi toukokuussa toinen runko tekee viikon aikana kaksi reissua ja toinen yhden Kolariin. Joskushan liikkui kyllä jotain huhua, että jatkossa Kolarin juna lähtisikin Helsingistä ma, ke ja pe, jolloin vain sesonkiaikana tarvittaisiin CEmt-runkoja. | ||||
|
|
27.01.2017 13:22 | Jouni Hytönen | ||
| Mielenkiintoista taustatietoa. | ||||
|
|
27.01.2017 10:36 | Jouni Hytönen | ||
| Mockava on myös vielä Liettuan puolella, Puolan puolen raja-asema on Trakiszki. | ||||
|
|
27.01.2017 10:18 | Jouni Hytönen | ||
| Meneekö tänä päivänä RŽD:n kalustoa Liettuan ja Puolan välisen rajan yli? Pietarista tai Moskovasta tulevat junat kulkevat Valko-Venäjän kautta ja Kaliningradista ei ymmärtääkseni ole enää matkustajajunayhteyttä Puolaan. 1435 mm:n raide tulee Kaunasiin asti, mutta sillä taas kulkee vain puolalaisia dieselmoottorijunia. | ||||
|
|
19.01.2017 23:15 | Jouni Hytönen | ||
| 4129 puolestaan rakennettiin vesibussiksi Siilinjärven lähellä ja rakentaja myi sen eteenpäin uudelle omistajalle, joka siirsi sen Päijänteen vesistöön. M/S Elliliinan rakentamisesta löytynee vielä netin arkistopalveluihin tallentuneita versioita, vaikka itse oikea sivu onkin jo verkosta vuosia sitten poistunut. | ||||
|
|
19.01.2017 22:53 | Jouni Hytönen | ||
| Vuoden 2007 kuva: https://vaunut.org/kuva/39510 Olikohan kesällä 2009, kun yritin tuota vaunua käydä katsomassa, mutta se ei ollut enää tällä paikalla. | ||||
|
|
19.01.2017 22:51 | Jouni Hytönen | ||
| Tämä ei ole se Mäntän vaunu, se oli 4125, joka päätyi sitten myöhemmin metsään Lahdenperän junakohtauspaikan länsipuolelle. Ilmeisesti vaunu ei ole sielläkään enää. https://vaunut.org/kuva/5073 | ||||
|
|
18.01.2017 13:37 | Jouni Hytönen | ||
| Joskus reilu 10 vuotta sitten kun oli meneillään taistelu siitä, pääseekö Kemijärvelle henkilöjunalla vai ei, ei välttämättä olisi mennyt läpi kenellekään ennustus, että vuonna 2017 Kemijärvellä käy tällaista kalustoa. :) | ||||
|
|
18.01.2017 13:14 | Jouni Hytönen | ||
| Nykyään näkyy olevan jo viisi junaparia Vartiukseen. Ovatko nämä kaikki viisi junaa siis 60-vaunuisia? Alkaa olla jo melko massiivinen tavaravirta. | ||||
|
|
12.01.2017 11:42 | Jouni Hytönen | ||
| Onkohan tässä kaikki tekniikka tallella ja kuinka lähellä toimintakuntoista se on? Yksi ajokuntoinen TEP60 museoveturina olisi nannaa. Sarja häviää kohta lopullisesti, näitä on käytössä enää Valko-Venäjällä. | ||||
|
|
12.01.2017 11:39 | Jouni Hytönen | ||
| Jaa takamoottori-Skodia on myyty Tanskaankin. Lapsuuden ensimmäiset automatkamuistoni sijoittuvat vastaavaan laitteeseen. :) | ||||
|
|
12.01.2017 11:32 | Jouni Hytönen | ||
| Ruotsissa letkut on yleisesti nostettu kaarelle ylös ja suojattu metalliputkikehikolla. Ainakaan eläimet tuskin pystyvät matkantekoa tällöin katkaisemaan. | ||||
|
|
11.01.2017 07:57 | Jouni Hytönen | ||
| Raiteet näyttävät liian hyväkuntoisilta Haapsaluksi. Vesan aikaisempien jälkien pohjalta voisiko tämä olla niin ilmeinen kuin Tartto? | ||||
|
|
11.01.2017 07:34 | Jouni Hytönen | ||
| Hyvä, että kesällä 2007 tuli etsittyä aikaa Laatokan ympäriajolle. Kahden yöpymisen reissu oli sekin. | ||||
|
|
05.01.2017 23:17 | Jouni Hytönen | ||
| Nykyinen edustaa Stalinin aikaista mahtipontista arkkitehtuuria, parempi sentään niin kuin jokin brutaali 70-luvun laatikko. | ||||
|
Kuvasarja: Pakettikatkojuna 03.01.2017 |
04.01.2017 23:11 | Jouni Hytönen | ||
| Tämä N-pakettikatkojuna näemmä palaa tyhjänä takaisin Ilmalaan, https://julia.dy.fi/timetables?s=10250&d=3.1.2017. Näitkö Keravalla myös Riihimäen pakettikatkojunan HLV 229? https://julia.dy.fi/timetables?s=229&d=3.1.2017 | ||||
|
|
04.01.2017 22:53 | Jouni Hytönen | ||
| Mikähän aggregaattivaunu oli mukana? Ovatko kaikki kolme Eifet-vaunua vielä käyttökunnossa? Tässä kuvassa https://vaunut.org/kuva/109235 mainitaan, että 25303 ja Fey olivat ainakin kuvanottohetkellä Hyvinkään konepajan raiteistolla. | ||||
|
|
04.01.2017 17:50 | Jouni Hytönen | ||
| Onkohan autovaunut siirretty Seinäjoella veturinvaihdon yhteydessä keulaan, että ne ovat Helsinkiin saavuttaessa perässä? | ||||
|
|
04.01.2017 17:45 | Jouni Hytönen | ||
| Etualan raiteet eivät ole muuttuneet miksikään, mutta molemmissa päissä ratapihaa vaihdekujat ovat tästä ajasta yksinkertaistuneet ja oikeasta reunasta on purettu pari raidetta. Kyllä hylkyvaunut ovat tuolta harventuneet. Voisi tietysti joskus koota tiedot eri raiteilla seisovista vaunuista, kun vertailutieto näiltä ajoilta olisi valmiina olemassa. | ||||
|
|
03.01.2017 22:48 | Jouni Hytönen | ||
| Laitetaan ajankuvaksi vielä vaunustokin: CEhit 26011, Express-Eit 23234, Rkt 23829, Eit 23207 ja videovaunu EFit 23501. Viimeksimainittua lukuun ottamatta melko tuoretta vekkikattokalustoa. | ||||
|
|
03.01.2017 22:46 | Jouni Hytönen | ||
| Taitaa olla P 91, jos muistikuvasi täsmäävät noin klo 16.45 Jyväskylään saapuneeseen junaan. Olen näemmä ollut tätä Jyväskylässä vastassa. :) | ||||
|
|
03.01.2017 22:35 | Jouni Hytönen | ||
| Olikohan tämä jo sitä aikaa, kun myös Dr13:n perässä oleva vaunu oli postivaunu? Muistelisin, että postivaunu alkoi kulkea illan P 92:ssa aikataulukauden vaihteesta 29.5.1988 alkaen. | ||||
|
|
03.01.2017 22:31 | Jouni Hytönen | ||
| Ei katsopas kuulepas, eikö Paavalinvuori ole junan perän takana ja Raudanlahti selän takana? Hyvin on kyllä unohtunut, miltä nämä maisemat näyttivät ilman sähköistystä. | ||||