Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
28.04.2016 23:17 | Jouni Hytönen | ||
| Mielenkiintoista, Haapamäeltä on lähtenyt aamuyöllä puumotti (?) Parkanoon (Kairokoskelle), jossa on ollut vaihtoyhteys Parkanon asemalla yöpyneeseen toiseen puumottiin. Virroille on päässyt yhdeksäksi kouluun paluusuuntaan, mutta melko hidasta vauhtia on edetty, kun 92 kilometrin matkaan on tarvittu lähes kaksi tuntia aikaa. Iltayön lättä Porista Haapamäelle on varmaan ollut myös melko tenhoavaa menoa. | ||||
|
28.04.2016 22:47 | Jouni Hytönen | ||
| Suunnitelmakartoista näkyykin itse asiassa että kuutostien ylittävä uusi silta on uusi, kokonaan eri silta kuin radan ylittävä silta eli radan ylittävää siltaa ei jatketa. Siltojen välistä tulee erkanemaan länteen uusi liittymä Luumäen asemalle. Tie sovitetaan radan ylittävän sillan alta. | ||||
|
Kuvasarja: Kuvia Taavetti-Lappeenranta-tiehankkeesta |
28.04.2016 22:43 | Jouni Hytönen | ||
| Karttoja löytyy täältä: http://www.eurakka.net/fi/projektipankki/kaakkois-suomen_ely_/projektiarkisto_kaakkois-suomen_ely/tiesuunnitelmat/vtn_6_parantaminen_valilla_taavetti-lappeenranta_luumaki_lappeenranta | ||||
|
27.04.2016 16:32 | Jouni Hytönen | ||
| 10 promillen nousua jatkuu todellakin tunnelin toisesta päästä vielä ohikin, noin kilometrille 383+500 saakka. | ||||
|
15.04.2016 23:30 | Jouni Hytönen | ||
| Pumppuresiinakin on ähellettävissä yksin kiskoille ainakin tasamaalla, tosin vaatii aika monta pientä nostoa. :) | ||||
|
15.04.2016 11:10 | Jouni Hytönen | ||
| Kannattaa ehkä seurata sitä, montako polettia eurolla irtoaa, niin eri vuosien välinen vertailu on turistille helpompaa. Jos ruplahinta on nyt 35/kpl, edelleen eurolla saa noin kaksi polettia. Paikallisen asukkaan näkökulmasta tämä ei ole niin yksinkertaista, etenkin eläkkeet eivät varmastikaan pysy laukkaavan inflaation kyydissä. | ||||
|
|
15.04.2016 07:44 | Jouni Hytönen | ||
| Joskus mietin, mikä lienee syynä siihen, että kovankin ruuhkan aikana automaateilla ei ole välttämättä ketään. Eikö automaatin toimintaan luoteta? Vai elääkö perusvenäläinen niin hetkessä, ettei tässä nyt metropoletteja varastoon osteta? Köyhimmillä ei tietysti välttämättä ole varaa laittaa koneeseen edes sitä sadan ruplan seteliä. | ||||
|
Kuvasarja: Kuvia Taavetti-Lappeenranta-tiehankkeesta |
12.04.2016 17:15 | Jouni Hytönen | ||
| Imatrakin on kohtalaisen pieni moottoritiellä varustettu kaupunki. | ||||
|
11.04.2016 23:47 | Jouni Hytönen | ||
| Loukolampi taitaa olla vähän eri paikassa kuin alkuperäinen? | ||||
|
11.04.2016 23:38 | Jouni Hytönen | ||
| Meni aavistuksen tämän vuoden puolelle, tammikuussa poistui. | ||||
|
Kuvasarja: Kuvia Taavetti-Lappeenranta-tiehankkeesta |
11.04.2016 23:36 | Jouni Hytönen | ||
| Kun kerrankin lähellä kotia on jotain suurta tekeillä, täytyy olla nyt hereillä. Täysin koskemattomia maisemia en enää ehtinyt taltioimaan. | ||||
|
|
10.04.2016 22:30 | Jouni Hytönen | ||
| Samalla nimellä, mutta eri paikkaan avattuja löytyy enemmän. | ||||
|
|
10.04.2016 22:29 | Jouni Hytönen | ||
| Kaitjärvi ei tainnut ehtiä olla täysin kadonnut ennen kuin se rakennettiin takaisin. | ||||
|
|
10.04.2016 22:27 | Jouni Hytönen | ||
| Länkipohja tulee mieleen heti. | ||||
|
10.04.2016 22:25 | Jouni Hytönen | ||
| Kaikki on toki tässäkin valmiina odottamassa mahdollista myöhempää päätöstä kaksoisraiteen lisärakentamisesta. | ||||
|
10.04.2016 20:18 | Jouni Hytönen | ||
| Onko niillä sarjatunnuksia? Sähköversioiden numero alkaa 1:llä ja dieselversioiden 2:lla. | ||||
|
08.04.2016 20:01 | Jouni Hytönen | ||
| Ei tämä asia näemmä vielä täysin historiaa ole, jos hymiö saattaa käyttää peräti 60 merkkiä viestistä kerralla: http://yle.fi/uutiset/ole_tarkkana_hymioiden_kanssa__puhelinlaskussa_voi_vaania_yllatys/8791975 | ||||
|
08.04.2016 19:39 | Jouni Hytönen | ||
| 4132 kuuluu minunkin lapsuusmaisemiini, kun hiippailtiin romuliikkeen pihalla Jyväskylässä tutkimassa lätänraatoja. Tämähän sai kai kesällä 1982 rajun pusun Perkiön varikolla, toinen ohjaamo puuttui kokonaan. | ||||
|
|
08.04.2016 18:11 | Jouni Hytönen | ||
| Vuonna 2005 kun olin vaihto-opiskelijana Pietarissa, hommasin kyrillisiä kirjaimia tuottamaan kykenevän puhelimen. Tuolloin venäläiset kaverit kertoivat, että yksi kyrillinen merkki tekstiviestissä käyttää todellisuudessa neljä merkkiä viestistä, joten myös merkkien säästämiseksi kannatti kirjoittaa länsiaakkosilla. No, itselle ei ollut ongelmana liiallinen tekstin tuotto eli 160 merkkiä neljällä jaettunakin riitti kyllä yleensä hyvin. :) | ||||
|
06.04.2016 14:33 | Jouni Hytönen | ||
| Eikös tuo ollut myös Dr13-vetureissa arkipäivää, että konehuoneen valaistus pimeni sillä hetkellä, kun moottoreita käynnistettiin? :) | ||||
|
06.04.2016 14:07 | Jouni Hytönen | ||
| EVR:n vuoden 2007 vuosikertomuksessa kerrotaan, että tammi-huhtikuussa mentiin hienosti 48 miljoonan kuljetetun tavaratonnin vuosivauhtia, mutta liikenne romahti toukokuussa ja ohjautui enimmäkseen Latviaan. | ||||
|
|
06.04.2016 14:05 | Jouni Hytönen | ||
| Nyt loppuu viron arvailutaidotkin kesken. :) EVR:n vuosikertomuksissa esiintyy mielestäni tuon harmaan pylvään luku, noin 38 miljoonaa tonnia. Niistä puuttuu tietysti Edelaraudteen verkolla ajetut tonnit, mutta ne ovat ymmärtääkseni vähäisiä. Olisiko niin, että 69 miljoonaa tonnia on bruttotonnit, joka sisältää myös kaluston painon ja henkilöjunakaluston liikkeet, josta syntyy tietysti bruttotonneja, mutta kuljetetun tavaran luku ei kasva. Ja 38 miljoonaa tonnia on kuljetetun tavaran määrä. Samoin nuo laittamani Latvian ja Liettuan luvut ovat kuljetetun tavaran määrä, ei bruttotonnien määrä. | ||||
|
|
06.04.2016 12:23 | Jouni Hytönen | ||
| Eikös pronssisoturikiista ollut kuumimmillaan vuoden 2007 keväällä? Kävin Tallinnassa Eesti Raudteen varikolla toukokuun 20. päivän tienoilla ja silloin siellä oli alakuloinen tunnelma: liikenne oli hiipunut eikä ollut tietoa, miten ongelma voitaisiin ratkaista. En usko tuohon 69 miljoonaan tonniin vuonna 2007, huippuvuosi on joku sitä aikaisempi vuosi eikä liikenne ole sen jälkeen palautunut vanhoihin lukuihin. | ||||
|
06.04.2016 07:33 | Jouni Hytönen | ||
| Kuvanottohetkellä lauantaina oli vielä auki, mutta projektin sivuilla olevassa uutisessa sen sanotaan sulkeutuvan kahdeksi viikoksi viikolla 13. | ||||
|
|
05.04.2016 23:09 | Jouni Hytönen | ||
| Liettua 2014: kuljetettu 49,0 miljoonaa tonnia, josta 10,3 (21,0 %) transitoa, tuontia 20,1 (41,0 %), vientiä 4,1 (8,4 %) ja kotimaan liikennettä peräti 14,5 (29,6 %). | ||||
|
|
05.04.2016 23:00 | Jouni Hytönen | ||
| Kuljetetusta tavarasta 37 % oli öljyä tai öljytuotteita ja 35 % kivihiiltä. Tuosta 57,039 miljoonasta tonnista 49,408 (86,62 %) oli tuontia, josta 45,343 (79,49 %) suoraa transitoa satamiin. Vientikuljetuksia oli 4,521 (7,93 %), josta satamiin 1,698 (2,98 %). Kotimaan liikennettä oli vain 1,257 miljoonaa tonnia (2,20 %) ja kauttakulkua maitse 1,853 (3,25 %). | ||||
|
|
05.04.2016 22:49 | Jouni Hytönen | ||
| Vuoden 2014 Latvian kuljetettujen miljoonien tonnien jakauma: rautatie 57,039 (45,64 %), maantie 62,239 (49,80 %), putkikuljetus 5,694 (4,56 %) ja lento 0,015 (0,01 %), yhteensä 124,987 miljoonaa tonnia. | ||||
|
|
05.04.2016 12:57 | Jouni Hytönen | ||
| Mikähän mahtaa olla tuorein tavarakuljetusten kulkumuotojakauma Saksassa? EU-maista Baltian maat ovat olleet rautatiekuljetusten hyödyntäjinä aivan omaa luokkaansa noin 50 %:n osuuksilla. Selityksenä on tosin suuri transiton määrä Venäjältä ja Valko-Venäjältä. Kotimaan liikenteessä rautateiden markkinaosuus tavarankuljetuksissa ei ole läheskään niin suuri. Baltian maiden jälkeen Suomi ja Ruotsi ovat olleet perinteisesti noin 25 %:n tuntumassa ja muiden EU-maiden, etenkin Länsi-Euroopan maiden rautateiden osuus tavaraliikenteessä on ollut selvästi alhaisempi. Uusimmassa Tåg-lehdessä (3/16) kerrotaan, että peräti puolet Green Cargon liikevaihdosta syntyy vaunukuormaliikenteestä, mutta artikkelissa oltiin syvästi huolissaan vaunukuormaliikenteen tulevaisuudesta. Suomessahan vaunukuormaliikenne on hiipunut viime aikoina melko vähiin ja kuvanmukainen perävaunujen tai yhdistelmien kuljettaminen junassa on käytännössä loppunut kokonaan. | ||||
|
05.04.2016 12:19 | Jouni Hytönen | ||
| Kuinkahan Seinäjoki-Vaasa-rata, onko pääsääntöisesti ajettu yhdellä latauksella päästä päähän 74 km vai onko Tervajoella otettu vettä? Etelä-Pohjanmaalta kotoisin olleet vanhat sukulaiset usein vitsailivat konduktöörin huudelleen vaunuissa: Tervajoki, verenottopaikka! :) | ||||
|
04.04.2016 19:43 | Jouni Hytönen | ||
| Ok, selvä, tiedot vastaanotettu ja päivitetty, kiitokset! :) | ||||
|
|
04.04.2016 16:29 | Jouni Hytönen | ||
| Kai tässä nyt oletusarvoisesti pitäisi olla Sr2 toisessa päässä. Onko vielä mahdollista, ettei kuljettajalla ole koulutusta ajaa Edosta ja siksi joudutaan turvautumaan Sr1-veturiin? Vai olisiko Edossa ongelmia? Vai siinä Sr2:ssa, joka on jo poistettu junasta? | ||||
|
03.04.2016 17:52 | Jouni Hytönen | ||
| Kuinkas kumouksellista olisi, jos meillä olisikin Suomessa pelkästään vaihtotöihin keskittynyt operaattori? Saatan kyllä olla tämän ideani kanssa auttamattomasti myöhässä. Tai vaihtotyöt ulkoistettaisiin sopiville yhteistyökumppaneille? Kaksi vuotta sitten Kristinehamnissa käydessä kuulin, että Tågab hoitaa Kristinehamnissa vaihtotyöt Green Cargon puolesta ja jälkimmäisen Rc/Rd käy vain hakemassa valmiin junan sieltä. | ||||
|
03.04.2016 13:45 | Jouni Hytönen | ||
| Tuossa on näemmä 2736 kuukauden takaa: https://vaunut.org/kuva/109531 | ||||
|
|
03.04.2016 13:43 | Jouni Hytönen | ||
| Viisi viimeistä 27-sarjan radio-ohjauslaitteetonta veturia taitavat olla kaikki edelleen liikkeellä? Ainakin 2701, 2711, 2712 ja tämä on nyt ihan lähiaikoina havaittu/kuvattu eri henkilöiden toimesta. | ||||
|
03.04.2016 13:23 | Jouni Hytönen | ||
| Varmaan tämä kytkeytyy siihen, että jatkossa Vectronit voinevat hoitaa myös Äänekosken vaihtotyöt eli Äänekoskea varten ei tarvita enää erillisiä dieselvetureita. Silmämääräisesti vaikuttaisi, että Jyväskylässä seisoo jo nyt vähemmän Dv12-vetureita kuin aikaisemmin. H 450/445 nyt tietysti ainakin puuttuu. Avoimeksi jää, miten Keitelepohjan raakapuuliikenne hoidetaan eli vedetäänkö ne junat kuitenkin Jyväskylään asti dieselillä. Ne puut taitavat jatkaa Pieksämäen suuntaan eli veturi(t) pitäisi joka tapauksessa kierrättää junan toiseen päähän Jyväskylässä. | ||||
|
03.04.2016 09:15 | Jouni Hytönen | ||
| Nelostie on kulkenut tämän tasoristeyksen kautta vuoteen 1959 saakka, sen jälkeen tie nähtävästi muuttui nykyiseksi 637:ksi, jonka linjausta sitten myöhemmin oiottiin niin, että tämä tasoristeys jäi pois ajoneuvoliikenteen käytöstä. Tämä valo- ja äänivaroituslaitos on vasta 60-luvun alusta. Onkohan nelostieaikaan ollut mitään varoituslaitosta vai onko kenties jotain mekaanista? Nykyinen varoituslaitos on nähtävästi asennettu rataosan edellisen perusparannuksen yhteydessä. | ||||
|
|
03.04.2016 08:38 | Jouni Hytönen | ||
| Melko vanhaa 54E1-kiskoa, mutta ehkä se vielä johonkin sivuraiteeseen kelpaa. Ei tuosta nyt aivan ylettömästi tonneja ole mennyt. | ||||
|
03.04.2016 00:44 | Jouni Hytönen | ||
| Tällä matkalla tuli ensin matkustettua Kaliningradista Sovetskiin paikallisella D1-junalla, yövyttyä Sovetskissa ja käveltyä seuraavana päivänä rajan yli Liettuan puolelle ja Pagegiaihin, josta lähti tämä juna Klaipedaan. | ||||
|
|
03.04.2016 00:37 | Jouni Hytönen | ||
| Se onkin kyllä kummallista, miksi Dv12-vetureiden päämoottoreita ei uusittu saneerauksessa. Luulisi, että alentunut kulutus ym. muut hyvät ominaisuudet tienaisivat moottorin lisähinnan nopeasti takaisin. Olisiko uusimisesta seurannut ongelmia moniajossa vanhalla päämoottorilla varustettujen vetureiden kanssa? | ||||
|
|
03.04.2016 00:11 | Jouni Hytönen | ||
| Ehkä tämä maaottelu päättyy radio-ohjatun ja saneeratun Dv12:n voittoon. :) | ||||
|
|
03.04.2016 00:08 | Jouni Hytönen | ||
| Vanha ratalinja on mahdollisesti erkaantunut tuosta notkon pohjalta vasemmalle, todennäköisesti jyrkemmällä kaltevuudella kuin nykyrata. | ||||
|
02.04.2016 23:53 | Jouni Hytönen | ||
| Sähköistys- ja perusparannustöihin liittyvä puuston raivaus on erittäin ilahduttavasti avartanut maisemia ainakin Jyväskylän ja Laukaan välillä. Voi olla, että tämäkin näkymä on nyt taas vähäksi ajaksi historiaa ja tilanne on palannut enemmänkin kuvan https://vaunut.org/kuva/80436 mukaiseksi. Toivottavasti puita ei enää päästetä kasvamaan näihin mittoihin. | ||||
|
02.04.2016 18:06 | Jouni Hytönen | ||
| Tämä on mielenkiintoinen erikoistapaus: valtion rataverkkoon kuuluva rautatieliikennepaikka tehtaan porttien sisällä. On myös pari rautatieliikennepaikkaa, jotka ovat samoin aitojen sisällä, mutta sijaitsevat yksityisraiteilla. | ||||
|
02.04.2016 18:03 | Jouni Hytönen | ||
| Nykyn tämä tunnetaan Päivärannantien nimellä. Haku ei enää löydä tuolla vanhalla nimellä. | ||||
|
01.04.2016 00:15 | Jouni Hytönen | ||
| Tämä rata on kyllä melkoisessa alennustilassa ollakseen vanha neuvostoajan päärata Leningradin ja Riian välillä. Vielä jonnekin 90-luvun puoliväliin saakka Pietari-Riika-yöjunat kulkivat tätä reittiä. | ||||
|
31.03.2016 09:44 | Jouni Hytönen | ||
| Tämä taitaa olla jo neuvostoaikainen muistomerkki? Vuosien 1917-1918 melskeissä tarvittiin latvialaisia kiväärimiehiä Pietarissa, olisiko tämä muistomerkki sille, että heitä on lähtenyt Cesisin rautatieasemalta Petrogradiin. Dzelcela stacija = rautatieasema, strelnieki = kiväärimiehet. | ||||
|
31.03.2016 01:25 | Jouni Hytönen | ||
| DR1A-311, vetovaunu 3. | ||||
|
29.03.2016 09:33 | Jouni Hytönen | ||
| Saas nähdä kauanko DR1A-johdannaiset säilyvät liikenteessä Latviassa. Viro on laittanut ne jo täysin kierrätykseen ja Liettuassakin on jo paljon uudempaa kalustoa. Latviassa on pärjäilty vanhoilla. | ||||
|
29.03.2016 00:20 | Jouni Hytönen | ||
| Vaihto toimii sunnuntaista alkaen Haapamäellä vain junien 427 ja 485 välillä eli vain toiseen suuntaan. | ||||
|
28.03.2016 18:46 | Jouni Hytönen | ||
| Läänien tilalle tulivat AVIt. | ||||
|
27.03.2016 20:21 | Jouni Hytönen | ||
| Eikös 402 jatkanut ma-pe 441:een ja edelleen 456:een? Lauantaina kun 441 ei kulkenut, kai sitten vasta 449:ään ja sitten tyhjävaunujunana Ouluun. Näitä runkoja ei kai sitten enää näy kuin Kuopio-Oulu-Rovaniemi-akselilla. | ||||