Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 07.05.2016 21:27 Jouni Hytönen  
  Onkohan tuohon oikein kerätty vihreäpankkoisia vaunuja, kun ei satunnainen raakapuujuna näin harmoniselta kyllä näytä. :)
kuva 03.05.2016 07:23 Jouni Hytönen  
  Juna on vielä kokonaan puinen. Onkohan tuo kapeamman profiilin vaunu välissä kansainvälinen ravintolavaunu? Kuljetaan jo uudenaikaista sepelirataa pitkin. Olisiko tämä vuodelta 1959 vai voiko olla vielä myöhemmiltä vuosilta? Koska keulanumerot maalattiin?
kuva 02.05.2016 19:51 Jouni Hytönen  
  Kyllä tähän viereen tulee kokonaan uusi silta.
kuva 02.05.2016 00:52 Jouni Hytönen  
  Taidan olla jo vähän myöhässä, mutta silti voisi ottaa Alholma-Ylivieska-akselin ja dieselvetoisen liikenteen ensi kesän havaintoiskun kohteeksi. :)
kuva 01.05.2016 23:19 Jouni Hytönen  
  Tämän projektin valmistuminen taitaa jo aikanaan näkyä Kokkolan tallilla pyörivien Dv12-vetureiden lukumäärän selvänä vähenemisenä.
kuva 01.05.2016 00:20 Jouni Hytönen  
  Ei tuo nyt kyllä kovin tuore pölkky ole kuitenkaan. Onko edes 60-luvulla asetettu rataan tällaisia pölkkyjä?
kuva 30.04.2016 22:58 Jouni Hytönen  
  Eikö 917 ja 919 ole sama runko? Vai meneekö nykyään 73:n Edo-runko lauantaisin junana 919 Kajaaniin?
kuva 30.04.2016 21:11 Jouni Hytönen  
  Jaa säde oli vain 100 m! Onkohan sitä raidetta koskaan kulkenut neliakselisia telivaunuja? Kisko-Kalle ja lyhyet kaksiakseliset vaunut ovat varmaan selviytyneet tuollaisista kaarteista ihan kohtuudella.
kuva 30.04.2016 21:03 Jouni Hytönen  
  Melko pienisäteinen kaarre, mikähän mahtaa olla tarkka arvo? 200 m?
kuva 29.04.2016 08:58 Jouni Hytönen  
  Hierarkia taisi mennä niin, että lihavoidut paikat ovat asemia tai pysäkkejä. Kotala ja Vaskuu ovat varmoja pysäkkejä, Virrat ja Parkano asemia. Kihniö lienee ollut pysäkki. Harvennetulla tekstillä esitetyt ovat olleet laiturivaihteita (tai laitureita). Muut sitten seisakkeita (osa seisakevaihteita).
kuva 28.04.2016 23:32 Jouni Hytönen  
  Vähän lähempänä tasoristeystä oli Vihtavuoren vanha tulovaihde. Vihtavuoren taru junakohtauspaikkana päättyi tasoristeysonnettomuuteen helmikuussa 1992. Pohjoisesta tullut Dv12 2708 törmäsi romunkuljetusautoon tässä tasoristeyksessä ja suistui kiskoilta sekä lanasi matalaksi Vihtavuoren vaihdekopin turvalaitteineen vasemmalta. Lyhyt pää edellä kulkenut Dv12 pysähtyi pitkä pää kohti taivasta noin sadan metrin päähän tasoristeyksestä. Tapauksen jälkeen Vihtavuoren opastinturvalaitosta ei korjattu, vaan laitteet purettiin pois.
kuva 28.04.2016 23:17 Jouni Hytönen  
  Mielenkiintoista, Haapamäeltä on lähtenyt aamuyöllä puumotti (?) Parkanoon (Kairokoskelle), jossa on ollut vaihtoyhteys Parkanon asemalla yöpyneeseen toiseen puumottiin. Virroille on päässyt yhdeksäksi kouluun paluusuuntaan, mutta melko hidasta vauhtia on edetty, kun 92 kilometrin matkaan on tarvittu lähes kaksi tuntia aikaa. Iltayön lättä Porista Haapamäelle on varmaan ollut myös melko tenhoavaa menoa.
kuva 28.04.2016 22:47 Jouni Hytönen  
  Suunnitelmakartoista näkyykin itse asiassa että kuutostien ylittävä uusi silta on uusi, kokonaan eri silta kuin radan ylittävä silta eli radan ylittävää siltaa ei jatketa. Siltojen välistä tulee erkanemaan länteen uusi liittymä Luumäen asemalle. Tie sovitetaan radan ylittävän sillan alta.
Kuvasarja:
Kuvia Taavetti-Lappeenranta-tiehankkeesta
 
28.04.2016 22:43 Jouni Hytönen  
  Karttoja löytyy täältä: http://www.eurakka.net/fi/projektipankki/kaakkois-suomen_ely_/projektiarkisto_kaakkois-suomen_ely/tiesuunnitelmat/vtn_6_parantaminen_valilla_taavetti-lappeenranta_luumaki_lappeenranta
kuva 27.04.2016 16:32 Jouni Hytönen  
  10 promillen nousua jatkuu todellakin tunnelin toisesta päästä vielä ohikin, noin kilometrille 383+500 saakka.
kuva 15.04.2016 23:30 Jouni Hytönen  
  Pumppuresiinakin on ähellettävissä yksin kiskoille ainakin tasamaalla, tosin vaatii aika monta pientä nostoa. :)
kuva 15.04.2016 11:10 Jouni Hytönen  
  Kannattaa ehkä seurata sitä, montako polettia eurolla irtoaa, niin eri vuosien välinen vertailu on turistille helpompaa. Jos ruplahinta on nyt 35/kpl, edelleen eurolla saa noin kaksi polettia. Paikallisen asukkaan näkökulmasta tämä ei ole niin yksinkertaista, etenkin eläkkeet eivät varmastikaan pysy laukkaavan inflaation kyydissä.
kuva 15.04.2016 07:44 Jouni Hytönen  
  Joskus mietin, mikä lienee syynä siihen, että kovankin ruuhkan aikana automaateilla ei ole välttämättä ketään. Eikö automaatin toimintaan luoteta? Vai elääkö perusvenäläinen niin hetkessä, ettei tässä nyt metropoletteja varastoon osteta? Köyhimmillä ei tietysti välttämättä ole varaa laittaa koneeseen edes sitä sadan ruplan seteliä.
Kuvasarja:
Kuvia Taavetti-Lappeenranta-tiehankkeesta
 
12.04.2016 17:15 Jouni Hytönen  
  Imatrakin on kohtalaisen pieni moottoritiellä varustettu kaupunki.
kuva 11.04.2016 23:47 Jouni Hytönen  
  Loukolampi taitaa olla vähän eri paikassa kuin alkuperäinen?
kuva 11.04.2016 23:38 Jouni Hytönen  
  Meni aavistuksen tämän vuoden puolelle, tammikuussa poistui.
Kuvasarja:
Kuvia Taavetti-Lappeenranta-tiehankkeesta
 
11.04.2016 23:36 Jouni Hytönen  
  Kun kerrankin lähellä kotia on jotain suurta tekeillä, täytyy olla nyt hereillä. Täysin koskemattomia maisemia en enää ehtinyt taltioimaan.
kuva 10.04.2016 22:30 Jouni Hytönen  
  Samalla nimellä, mutta eri paikkaan avattuja löytyy enemmän.
kuva 10.04.2016 22:29 Jouni Hytönen  
  Kaitjärvi ei tainnut ehtiä olla täysin kadonnut ennen kuin se rakennettiin takaisin.
kuva 10.04.2016 22:27 Jouni Hytönen  
  Länkipohja tulee mieleen heti.
kuva 10.04.2016 22:25 Jouni Hytönen  
  Kaikki on toki tässäkin valmiina odottamassa mahdollista myöhempää päätöstä kaksoisraiteen lisärakentamisesta.
kuva 10.04.2016 20:18 Jouni Hytönen  
  Onko niillä sarjatunnuksia? Sähköversioiden numero alkaa 1:llä ja dieselversioiden 2:lla.
kuva 08.04.2016 20:01 Jouni Hytönen  
  Ei tämä asia näemmä vielä täysin historiaa ole, jos hymiö saattaa käyttää peräti 60 merkkiä viestistä kerralla: http://yle.fi/uutiset/ole_tarkkana_hymioiden_kanssa__puhelinlaskussa_voi_vaania_yllatys/8791975
kuva 08.04.2016 19:39 Jouni Hytönen  
  4132 kuuluu minunkin lapsuusmaisemiini, kun hiippailtiin romuliikkeen pihalla Jyväskylässä tutkimassa lätänraatoja. Tämähän sai kai kesällä 1982 rajun pusun Perkiön varikolla, toinen ohjaamo puuttui kokonaan.
kuva 08.04.2016 18:11 Jouni Hytönen  
  Vuonna 2005 kun olin vaihto-opiskelijana Pietarissa, hommasin kyrillisiä kirjaimia tuottamaan kykenevän puhelimen. Tuolloin venäläiset kaverit kertoivat, että yksi kyrillinen merkki tekstiviestissä käyttää todellisuudessa neljä merkkiä viestistä, joten myös merkkien säästämiseksi kannatti kirjoittaa länsiaakkosilla. No, itselle ei ollut ongelmana liiallinen tekstin tuotto eli 160 merkkiä neljällä jaettunakin riitti kyllä yleensä hyvin. :)
kuva 06.04.2016 14:33 Jouni Hytönen  
  Eikös tuo ollut myös Dr13-vetureissa arkipäivää, että konehuoneen valaistus pimeni sillä hetkellä, kun moottoreita käynnistettiin? :)
kuva 06.04.2016 14:07 Jouni Hytönen  
  EVR:n vuoden 2007 vuosikertomuksessa kerrotaan, että tammi-huhtikuussa mentiin hienosti 48 miljoonan kuljetetun tavaratonnin vuosivauhtia, mutta liikenne romahti toukokuussa ja ohjautui enimmäkseen Latviaan.
kuva 06.04.2016 14:05 Jouni Hytönen  
  Nyt loppuu viron arvailutaidotkin kesken. :) EVR:n vuosikertomuksissa esiintyy mielestäni tuon harmaan pylvään luku, noin 38 miljoonaa tonnia. Niistä puuttuu tietysti Edelaraudteen verkolla ajetut tonnit, mutta ne ovat ymmärtääkseni vähäisiä. Olisiko niin, että 69 miljoonaa tonnia on bruttotonnit, joka sisältää myös kaluston painon ja henkilöjunakaluston liikkeet, josta syntyy tietysti bruttotonneja, mutta kuljetetun tavaran luku ei kasva. Ja 38 miljoonaa tonnia on kuljetetun tavaran määrä. Samoin nuo laittamani Latvian ja Liettuan luvut ovat kuljetetun tavaran määrä, ei bruttotonnien määrä.
kuva 06.04.2016 12:23 Jouni Hytönen  
  Eikös pronssisoturikiista ollut kuumimmillaan vuoden 2007 keväällä? Kävin Tallinnassa Eesti Raudteen varikolla toukokuun 20. päivän tienoilla ja silloin siellä oli alakuloinen tunnelma: liikenne oli hiipunut eikä ollut tietoa, miten ongelma voitaisiin ratkaista. En usko tuohon 69 miljoonaan tonniin vuonna 2007, huippuvuosi on joku sitä aikaisempi vuosi eikä liikenne ole sen jälkeen palautunut vanhoihin lukuihin.
kuva 06.04.2016 07:33 Jouni Hytönen  
  Kuvanottohetkellä lauantaina oli vielä auki, mutta projektin sivuilla olevassa uutisessa sen sanotaan sulkeutuvan kahdeksi viikoksi viikolla 13.
kuva 05.04.2016 23:09 Jouni Hytönen  
  Liettua 2014: kuljetettu 49,0 miljoonaa tonnia, josta 10,3 (21,0 %) transitoa, tuontia 20,1 (41,0 %), vientiä 4,1 (8,4 %) ja kotimaan liikennettä peräti 14,5 (29,6 %).
kuva 05.04.2016 23:00 Jouni Hytönen  
  Kuljetetusta tavarasta 37 % oli öljyä tai öljytuotteita ja 35 % kivihiiltä. Tuosta 57,039 miljoonasta tonnista 49,408 (86,62 %) oli tuontia, josta 45,343 (79,49 %) suoraa transitoa satamiin. Vientikuljetuksia oli 4,521 (7,93 %), josta satamiin 1,698 (2,98 %). Kotimaan liikennettä oli vain 1,257 miljoonaa tonnia (2,20 %) ja kauttakulkua maitse 1,853 (3,25 %).
kuva 05.04.2016 22:49 Jouni Hytönen  
  Vuoden 2014 Latvian kuljetettujen miljoonien tonnien jakauma: rautatie 57,039 (45,64 %), maantie 62,239 (49,80 %), putkikuljetus 5,694 (4,56 %) ja lento 0,015 (0,01 %), yhteensä 124,987 miljoonaa tonnia.
kuva 05.04.2016 12:57 Jouni Hytönen  
  Mikähän mahtaa olla tuorein tavarakuljetusten kulkumuotojakauma Saksassa? EU-maista Baltian maat ovat olleet rautatiekuljetusten hyödyntäjinä aivan omaa luokkaansa noin 50 %:n osuuksilla. Selityksenä on tosin suuri transiton määrä Venäjältä ja Valko-Venäjältä. Kotimaan liikenteessä rautateiden markkinaosuus tavarankuljetuksissa ei ole läheskään niin suuri. Baltian maiden jälkeen Suomi ja Ruotsi ovat olleet perinteisesti noin 25 %:n tuntumassa ja muiden EU-maiden, etenkin Länsi-Euroopan maiden rautateiden osuus tavaraliikenteessä on ollut selvästi alhaisempi. Uusimmassa Tåg-lehdessä (3/16) kerrotaan, että peräti puolet Green Cargon liikevaihdosta syntyy vaunukuormaliikenteestä, mutta artikkelissa oltiin syvästi huolissaan vaunukuormaliikenteen tulevaisuudesta. Suomessahan vaunukuormaliikenne on hiipunut viime aikoina melko vähiin ja kuvanmukainen perävaunujen tai yhdistelmien kuljettaminen junassa on käytännössä loppunut kokonaan.
kuva 05.04.2016 12:19 Jouni Hytönen  
  Kuinkahan Seinäjoki-Vaasa-rata, onko pääsääntöisesti ajettu yhdellä latauksella päästä päähän 74 km vai onko Tervajoella otettu vettä? Etelä-Pohjanmaalta kotoisin olleet vanhat sukulaiset usein vitsailivat konduktöörin huudelleen vaunuissa: Tervajoki, verenottopaikka! :)
kuva 04.04.2016 19:43 Jouni Hytönen  
  Ok, selvä, tiedot vastaanotettu ja päivitetty, kiitokset! :)
kuva 04.04.2016 16:29 Jouni Hytönen  
  Kai tässä nyt oletusarvoisesti pitäisi olla Sr2 toisessa päässä. Onko vielä mahdollista, ettei kuljettajalla ole koulutusta ajaa Edosta ja siksi joudutaan turvautumaan Sr1-veturiin? Vai olisiko Edossa ongelmia? Vai siinä Sr2:ssa, joka on jo poistettu junasta?
kuva 03.04.2016 17:52 Jouni Hytönen  
  Kuinkas kumouksellista olisi, jos meillä olisikin Suomessa pelkästään vaihtotöihin keskittynyt operaattori? Saatan kyllä olla tämän ideani kanssa auttamattomasti myöhässä. Tai vaihtotyöt ulkoistettaisiin sopiville yhteistyökumppaneille? Kaksi vuotta sitten Kristinehamnissa käydessä kuulin, että Tågab hoitaa Kristinehamnissa vaihtotyöt Green Cargon puolesta ja jälkimmäisen Rc/Rd käy vain hakemassa valmiin junan sieltä.
kuva 03.04.2016 13:45 Jouni Hytönen  
  Tuossa on näemmä 2736 kuukauden takaa: https://vaunut.org/kuva/109531
kuva 03.04.2016 13:43 Jouni Hytönen  
  Viisi viimeistä 27-sarjan radio-ohjauslaitteetonta veturia taitavat olla kaikki edelleen liikkeellä? Ainakin 2701, 2711, 2712 ja tämä on nyt ihan lähiaikoina havaittu/kuvattu eri henkilöiden toimesta.
kuva 03.04.2016 13:23 Jouni Hytönen  
  Varmaan tämä kytkeytyy siihen, että jatkossa Vectronit voinevat hoitaa myös Äänekosken vaihtotyöt eli Äänekoskea varten ei tarvita enää erillisiä dieselvetureita. Silmämääräisesti vaikuttaisi, että Jyväskylässä seisoo jo nyt vähemmän Dv12-vetureita kuin aikaisemmin. H 450/445 nyt tietysti ainakin puuttuu. Avoimeksi jää, miten Keitelepohjan raakapuuliikenne hoidetaan eli vedetäänkö ne junat kuitenkin Jyväskylään asti dieselillä. Ne puut taitavat jatkaa Pieksämäen suuntaan eli veturi(t) pitäisi joka tapauksessa kierrättää junan toiseen päähän Jyväskylässä.
kuva 03.04.2016 09:15 Jouni Hytönen  
  Nelostie on kulkenut tämän tasoristeyksen kautta vuoteen 1959 saakka, sen jälkeen tie nähtävästi muuttui nykyiseksi 637:ksi, jonka linjausta sitten myöhemmin oiottiin niin, että tämä tasoristeys jäi pois ajoneuvoliikenteen käytöstä. Tämä valo- ja äänivaroituslaitos on vasta 60-luvun alusta. Onkohan nelostieaikaan ollut mitään varoituslaitosta vai onko kenties jotain mekaanista? Nykyinen varoituslaitos on nähtävästi asennettu rataosan edellisen perusparannuksen yhteydessä.
kuva 03.04.2016 08:38 Jouni Hytönen  
  Melko vanhaa 54E1-kiskoa, mutta ehkä se vielä johonkin sivuraiteeseen kelpaa. Ei tuosta nyt aivan ylettömästi tonneja ole mennyt.
kuva 03.04.2016 00:44 Jouni Hytönen  
  Tällä matkalla tuli ensin matkustettua Kaliningradista Sovetskiin paikallisella D1-junalla, yövyttyä Sovetskissa ja käveltyä seuraavana päivänä rajan yli Liettuan puolelle ja Pagegiaihin, josta lähti tämä juna Klaipedaan.
kuva 03.04.2016 00:37 Jouni Hytönen  
  Se onkin kyllä kummallista, miksi Dv12-vetureiden päämoottoreita ei uusittu saneerauksessa. Luulisi, että alentunut kulutus ym. muut hyvät ominaisuudet tienaisivat moottorin lisähinnan nopeasti takaisin. Olisiko uusimisesta seurannut ongelmia moniajossa vanhalla päämoottorilla varustettujen vetureiden kanssa?
kuva 03.04.2016 00:11 Jouni Hytönen  
  Ehkä tämä maaottelu päättyy radio-ohjatun ja saneeratun Dv12:n voittoon. :)