Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
21.04.2015 14:22 | Jouni Hytönen | ||
| Varmaankin se uusi puolipuomilaitos tulee esiintymään nimellä Pahkakummuntie ja sijainnilla 1063+930. Käyttöönoton yhteydessä päivittyvät myös rekisteritiedot. Nyt tämä tasoristeys on vielä nimellä Veitsiluoto, tie 9643. | ||||
|
|
21.04.2015 14:19 | Jouni Hytönen | ||
| Tuossa dokumentissa tasoristeyksen sijainti lienee mitattu paikoilleen ja vanha rekisteritieto on ollut arvio. Rekisteritietoa ei voi varoituslaitteellisessa tasoristeyksessä korjata ennen kuin myös tunnistekilvet korjataan oikeiksi. | ||||
|
|
21.04.2015 14:03 | Jouni Hytönen | ||
| 1064+0000, saattaa olla arvioitukin sijainti. | ||||
|
21.04.2015 07:13 | Jouni Hytönen | ||
| Nyt vasta katsoin koko sarjan läpi ja ymmärsin kokonaisuuden. :) Tämä on varmasti ollut hieno matka, erityispisteet siitä, että askeleet on onnistuttu asettelemaan siten, ettei kiskokyydin ketju tainnut katketa kertaakaan Helsingin ja Tukholman välillä. :) Tulee melkein mieleen oma Trans-Mongolian reissu, jossa meille yritettiin kaupitella halpoja lentolippuja Irkutskista Ulan Batoriin. Ehdotus hylätty monestakin syystä - yhtenäinen junamatka Viipurista Hongkongiin olisi katkennut, Mongolian lentoyhtiö MIAT on yksi maailman pahamaineisimmista ja kolmas syy olisi ollut matkan parhaiden junamaisemien menettäminen. Sitä emme tosin vielä siinä vaiheessa tienneet. | ||||
|
21.04.2015 07:03 | Jouni Hytönen | ||
| Olikohan TGOJ Trafik vielä tuohon aikaan kuitenkin toiminnassa, joskin Green Cargon omistuksessa. Kuljettajat ilmeisesti arvostivat kuitenkin Ma-vetureita, noilla voimanpesillä sai junan perille. | ||||
|
21.04.2015 06:56 | Jouni Hytönen | ||
| On noita laituripolkurajoituksia toki muuallakin. | ||||
|
20.04.2015 10:54 | Jouni Hytönen | ||
| Aivan tämän viimeisen kevään aikana tuo Rauman huoltokierto ei tainnut enää toimia kirjassa kuvatulla tavalla. Rauman liikenteessä pyöri huomattavan kauan samat vaunut, joita ei esimerkiksi Jyväskylässä näkynyt kuin erittäin harvoin. Tällaisia vaunuja olivat ainakin 4149, 4162 ja 4163. Rauman vaunut olivat myös ulkoisesti erittäin likaisia loppuaikoina. Liitevaunun sijasta taidettiin viikonloppuisin ajaa kolmella vetovaunulla. | ||||
|
20.04.2015 09:39 | Jouni Hytönen | ||
| Mielenkiintoista! 18.3., kun katselin Moskovan junan saapumista Tallinnaan, oli siinä jo mukana kaksi venäläistä vaunua. Aikaisemminhan koko runko on ollut virolaisista vaunuista koostuva. Onkohan Viroon hankittu edes yhtään Tverin vaunutehtaan uudempaa standardivaunua? Ehkä neuvostoajalta periytyvät vaunut ovat jo tiensä päässä? Perinteisesti Virosta, Latviasta, Liettuasta ja Kaliningradista Moskovaan ja Pietariin ajettavat junat on hoidettu lähtöpään kalustolla. | ||||
|
19.04.2015 13:21 | Jouni Hytönen | ||
| Koskahan Flirtejä numerosta 42 alkaen alkaa tulla? Jotenkin tuntuu, että ensi talvena ei vielä päästä poistamaan jäljelläolevia Sm1-runkoja, päinvastoin kalusto saattaa olla hetken aikaa hyvinkin tiukalla. | ||||
|
19.04.2015 11:55 | Jouni Hytönen | ||
| Nämä menivät Ovakolle Imatralle, tiedä sitten oliko maksetussa romuraudan hinnassa eroa. | ||||
|
18.04.2015 12:34 | Jouni Hytönen | ||
| Päästäisiinkö noilla jo yhteensä 20 liikkuvaan Ex-vaunuun? Vielä 30 olisi sitten jemelissä. | ||||
|
|
18.04.2015 11:38 | Jouni Hytönen | ||
| Ex-vaunuja kuvittelisi olevan läjäpäin ylimääräisiä tällä hetkellä. Niitä ei näy juuri missään paitsi vararungoissa ja vaunuja on kuitenkin 50 kpl. | ||||
|
18.04.2015 11:36 | Jouni Hytönen | ||
| Onkohan tuo ensimmäinen vaunu Ex vai Expt? Ilmeisesti Ex, koska Expt-vaunut vaikuttavat näistä rungoista kaikonneen. | ||||
|
18.04.2015 11:34 | Jouni Hytönen | ||
| Hieno valo, tästä voisi vaikka laskea tenderin kyljen niitit. Joka pylväässä taitaa olla ketju paikoillaan. | ||||
|
18.04.2015 11:10 | Jouni Hytönen | ||
| Jotenkin tuo monessakin yhteydessä käytetty voimasavu-käsite tuntuu vieraalta. Ylenpalttinen savutushan kertoo, ettei kaikkea polttoainetta ehditä polttaa tai sitten jostain teknisestä viasta, vaikka juurikin turbo-ongelmista. Hitaasti täydellä teholla liikkuvan dieselvetoisen junan nostamat värittömät lämpöväreilypatsaat kertovat, että kaikki toimii täydellisesti, tykkään. | ||||
|
|
18.04.2015 11:01 | Jouni Hytönen | ||
| Onkohan urbaanilegenda vai tositarina se, että alun perin männänrenkaat olisivat MGO:ssa kaapineet öljyn sylinterien seinämistä kampikammioon ja moottoreita leikkasi jopa kiinni. Männänrenkaat olisi tämän tarinan mukaan sitten käännetty, jolla voiteluongelmat poistuivat, mutta sinertävä savu lisääntyi. | ||||
|
18.04.2015 10:57 | Jouni Hytönen | ||
| Ei näistäkään ulkopuolelta silmämääräisesti katsottuna ole purettu mitään pois. | ||||
|
|
17.04.2015 19:07 | Jouni Hytönen | ||
| Entisellä Eikt 23603:lla ei aivan ehtinyt tulla 50 vuotta palvelusta täyteen. Nämä Rbkt:t nyt ainakin lähtevät täysin palvelleina kierrätykseen. | ||||
|
17.04.2015 16:31 | Jouni Hytönen | ||
| Kuvanmukaisessa tilanteessa on toki pelastuksena, että ilmanlaatumittauksia ei tuohon aikaan tehty. Kun ei tiedä, ei tarvitse olla huolissaan. Jonkinmoinen ero olisi varmaan löydettävissä tuon ajan ja tämän päivän Kouvolan välillä etenkin tyyninä talvipäivinä, jolloin savu on jäänyt maanpinnan tuntumaan pyörimään. | ||||
|
|
17.04.2015 16:27 | Jouni Hytönen | ||
| Kivihiilisavu on edelleen läsnä esimerkiksi Pietarissa. Savu tarttuu vaatteisiin talvella ja on töissäkin helppo todeta, kuka on käynyt hiljattain Pietarissa. :) Vastaavasti nenä erottaa tämän pienen kivihiilisavun aromin jopa suomalaisista rakennuksista, joissa käy paljon venäläisiä, minulla tuoreimpana kokemuksena kauppakeskus Capri ja sieltä löytyvä Angry Birds -puisto Rauhassa. Kyllä varmasti kivihiilisavustakin saa mukavan annoksen pienhiukkasia. | ||||
|
Kuvasarja: Kriisiveturit 1980-luvulla lievestuoreella |
17.04.2015 09:10 | Jouni Hytönen | ||
| Lokakuussa 1989 kävimme Haapamäeltä käsin purkamassa romutettaviksi lähtevistä vetureista varaosia ja tuolloin en muista, että olisimme sillä kertaa saaneet lupaa ottaa kuvia. | ||||
|
|
17.04.2015 09:08 | Jouni Hytönen | ||
| Kuinkahan monta höyrypäivystäjää ratapihalla on enimmillään liikkunut yhtä aikaa? Päälle tietysti kaikki läpikulkevat junat ja asemalta liikkeelle kiihdyttävät junat. | ||||
|
17.04.2015 08:52 | Jouni Hytönen | ||
| Ja 799, ei 759. | ||||
|
17.04.2015 08:49 | Jouni Hytönen | ||
| Säätila sopii hyvin tunnelmaan. | ||||
|
16.04.2015 22:23 | Jouni Hytönen | ||
| Haapamäeltä Mäntyluotoon ajetaan ma-la Sr12:lla, mutta takaisin palaa Sv12. Tuossa lienee kirjoitusvirhe. Takaisin palaa myös yksi juna enemmän kuin Poriin päin. Olisiko niin, että Poriin päin on ajettu kuormajuna parivedolla ja takaisin kaksi eri tyhjää junaa yhdellä Vv16:lla? | ||||
|
|
16.04.2015 22:17 | Jouni Hytönen | ||
| Melko vähäeleiseltä kuulostaa myös Tka, joka käy Virroilta Yltiällä ja palaa takaisin. Onkohan se tehnyt väliliikennepaikoilla vaihtotöitä ja kenties jopa kerännyt lähteviä vaunuja Virroille johonkin junaan otettaviksi? | ||||
|
16.04.2015 22:06 | Jouni Hytönen | ||
| Vanha kuva, mutta oma ymmärrys asiasta on välissä kasvanut. Jos näillä on vedetty tavarajunia Borlängen ja Moran välillä, on Tällbergin molemmilla puolilla olevissa nousuissa ollut varmasti hienoja näytelmiä tarjolla. Kaksi kertaa olin sattumalta Rättvikissä vuosi sitten, kun Tågabin TMZ ohitti Rättvikin raakapuujunassa ja lähti selättämään Tällbergin nousua. Olisi ollut videokameralle töitä, jos olisi tiennyt etukäteen TMZ:n olevan tulossa. | ||||
|
15.04.2015 21:20 | Jouni Hytönen | ||
| Nykyisin asemarakennusta lähin raide kulkee melkein oven edestä. | ||||
|
|
15.04.2015 21:18 | Jouni Hytönen | ||
| Ainakin vuoteen 2001 saakka, tarkka purkuajankohta ei ole minulla tiedossa. https://vaunut.org/kuva/5243 | ||||
|
14.04.2015 23:45 | Jouni Hytönen | ||
| Ruotsissa kaksi- ja kolmivaunuiset Regina-junayksiköt vaikuttivat erittäin toimivilta ja mukavilta. Suomessa lähin niitä vastaava kalusto on Sm4-junat, mutta Reginoita liikkuu käytännössä kaikkialla Ruotsissa toisin kuin Sm4-junia Suomessa. | ||||
|
14.04.2015 20:52 | Jouni Hytönen | ||
| On romutettu jo vuosia sitten. | ||||
|
14.04.2015 17:47 | Jouni Hytönen | ||
| Äh, kurkistaahan tuolta oikealtakin Sr1. Olisiko siis saapunut siirtojunana 10271. | ||||
|
|
14.04.2015 17:46 | Jouni Hytönen | ||
| Olisikohan tämä mieluummin IC 5 Joensuuhun, siinä ainakin taisi tänään liikkua vararunko. Eikös veturin pitäisi olla toisess päässä, jos tämä olisi IC 707? | ||||
|
14.04.2015 15:46 | Jouni Hytönen | ||
| Nyt pätkivät muistikuvat lapsuudesta - tässä kohdalla saattoi kyseessä tosiaan olla enää pelkkä löyhähdys, vaikka vesi oli kaikkea muuta kuin juomakelpoista. Vähän lähempänä Äänekoskea, Pörrinsalmen sillalla kantatiellä 69 tyrmäävä löyhkä oli aina läsnä - 24 tuntia vuorokaudessa ja 365 päivää vuodessa. | ||||
|
|
14.04.2015 15:43 | Jouni Hytönen | ||
| Kuusan entinen asema ja pidempään maastossa säilynyt sivuraide sijaitsivat kuvaajan selän takana olevan kaarteen toisella puolella. | ||||
|
|
14.04.2015 12:12 | Jouni Hytönen | ||
| Lättäaikainen Kuusan laituri oli tuossa missä se tässä kuvassa näkyy. Minusta laituri purettiin pois lättäliikenteen loputtua ja myöhemmin alkaneita Suolahden laivajunia ja museoliikennettä varten rakennettiin laituri eri puolelle rataa. | ||||
|
13.04.2015 16:17 | Jouni Hytönen | ||
| Haapamäen pitkäaikainen vakio 202 on saanut uuden kodin Lappeenrannasta. | ||||
|
13.04.2015 09:44 | Jouni Hytönen | ||
| Ei kai niitä ole enää muita kuin 23821, 23828 ja 23829? | ||||
|
|
13.04.2015 09:39 | Jouni Hytönen | ||
| 23821 sinnittelee edelleen liikenteessä, vaikka jopa vuoden 1986 valmistussarjasta on 23835 mennyt jo kierrätykseen. Ilmeisesti yksilöiden väliset kuntoerot ovat suuria. | ||||
|
13.04.2015 09:00 | Jouni Hytönen | ||
| Kokemukseni ovat etupäässä Pietarista. | ||||
|
|
13.04.2015 08:59 | Jouni Hytönen | ||
| Ei tämä lämmitysasia ole vuoteen 2015 tultaessa miksikään muuttunut. Edelleen lämpötilaa säädellään suuressa määrässä rakennuksia ikkunoita avaamalla. Termostaatit lienevät joko korkeampaa teknologiaa tai sitten virtausta ei voi katkaista yksittäisessä patterissa suuremman kokonaisuuden häiriintymättä. :) | ||||
|
13.04.2015 08:57 | Jouni Hytönen | ||
| Tänä päivänä kuva-alan alaosassa on yksi ainoa vaihde. Sataman raiteistot tulevat kuvaan ylhäältä keskeltä, siellä lienee vielä useampia alueella, jossa ei tässä kuvassa ollut lainkaan raiteita. | ||||
|
13.04.2015 08:50 | Jouni Hytönen | ||
| Lähes koko toukokuu on perinteisesti aikaa, jolloin ei kulje yksikään Kolarin juna. Yksi junapari kulkee taas kesäkuun alusta eteenpäin kolme kertaa viikossa. | ||||
|
|
13.04.2015 00:40 | Jouni Hytönen | ||
| Muistan kuulleeni lamppuasiasta tällaisenkin version: - Miksi palaneella lampullakin on hinta? - Sen voi kätevästi vaihtaa ehjään jossakin julkisissa tiloissa. :) Ehkä tämä oli väritetty versio Jonin tarinasta. | ||||
|
13.04.2015 00:35 | Jouni Hytönen | ||
| Rty 29971 meni tämän jälkeen hylkyyn. Tilalle muutettiin toisesta Rt-vaunusta Rty 29972. | ||||
|
13.04.2015 00:32 | Jouni Hytönen | ||
| Tuontyyppiset ratapölkyt taitavat olla jo rataverkolta täysin hävinneet? Niitä näkee kyllä armeijan "hämähäkkeinä" eli kolme yhteen nippuun hitsattuina panssariesteinä. | ||||
|
Kuvasarja: Resiinointia Mierontiellä |
13.04.2015 00:24 | Jouni Hytönen | ||
| Tuohon aikaan on varmaan Pesiökylä-Taivalkoski ollut vielä suhteellisen avointa rataa? Tällaisella puskaradalla ei taida päästä ihan tuohon vauhtiin? Pumppu on toki raskaampi ylämäissä, vaikka viilettää myös alamäissäkin sitten iloisemmin. | ||||
|
Kuvasarja: Resiinointia Mierontiellä |
12.04.2015 18:01 | Jouni Hytönen | ||
| Itse asiassa tuossahan Simo kommentoikin, että tällä matkalla ei ahnehdittu. Niinisalosta on Ruosniemeen noin 55 km muistinvaraisesti. Jakaisin itsekin tuon kyllä kahtia. Pumppuresiinalla pääsee avoradalla tuollaisiin 40 km ja takaisin -suorituksiin. Eli 25-30 km lienee tällaisella radalla sopiva päivämatka, vaikka lienee tarvittaessa myös mahdollista ajaa kesäpäivän aikana koko matka Niinisalosta Ruosniemeen tai päinvastoin. | ||||
|
Kuvasarja: Resiinointia Mierontiellä |
12.04.2015 17:56 | Jouni Hytönen | ||
| Pumppuresiinalla olen taivaltanut 82 km, 70 km ja 72 km. Tuloksena joka kerralla lähes kuolema. :) Kolmipyöräresiinalla vain Aitonevalta Vaskuulle ja takaisin, olisiko matkaa yhteensä n. 30 km? En ahnehtisi enempää kuin 40-50 km etenkään tällaisella puskaradalla. | ||||
|
12.04.2015 17:51 | Jouni Hytönen | ||
| Tuona päivänä ajettiin sähköistyksen tavarajunakoeajo. T 3491:een oli kerätty 96 akselia raakapuuta ja vetureina olivat 3037 ja 3089, joista viimeksimainitulle Jyväskylä koitui kohtaloksi kolme ja puoli vuotta myöhemmin. | ||||
|
12.04.2015 17:36 | Jouni Hytönen | ||
| Tuohon aikaan oli jo ehditty nostaa kädet pystyyn ykkösluokan matkustajamäärän kanssa. Kahdella Cx:llä ei kovin pitkään Jyväskylään ajettu. | ||||