![]() |
01.05.2023 09:46 | Jouni Hytönen | ||
Hillosensalmella on lyhyet vaihteet, voi poistaa kysymysmerkit. | ||||
![]() |
27.04.2023 14:07 | Jouni Hytönen | ||
Täällä olen käynyt joskus ysärillä kuvaamassa Dr13-vetoista junaa. Olisikohan jo aika käydä uudelleen. :D | ||||
![]() |
27.04.2023 14:05 | Jouni Hytönen | ||
Jaa tämä on se veturi. Sitä jokusen kerran vuodessa näki Jyväskylän tallilla muinoin, olisiko ollut sitten jotain isompia ulkoistettuja huoltoja? | ||||
![]() |
25.04.2023 16:07 | Jouni Hytönen | ||
Tämä on varmaan valtavan iso verrattuna Dv12:aan. Jos olisivat vierekkäisillä raiteilla, näkyisi paremmin. | ||||
![]() |
24.04.2023 08:15 | Jouni Hytönen | ||
Lappeenrannassa pääsi yllättämään Sr2-vetoinen tavarajuna pari päivää sitten. Ei ole täälläkään vielä ihan arkipäivää. Kolmosia kyllä näkyy. | ||||
![]() |
20.04.2023 09:30 | Jouni Hytönen | ||
Kyllähän tämä ilmiö on jo vaikkapa Kaakkois-Suomessa nähtävissä. Puuta syöviä nieluja on ja on jo pitkään ollut niin paljon, että luonnontilaisia metsiä on melko vähän jäljellä. Repoveden kansallispuiston kokoisia alueita ei vaan oikein ole enää jäljellä. Miehikkälän ja Lappeenrannan rajamaastossa on muuten hyvin erämaista ja asumatonta, mutta puut on hakattu moneen kertaan. | ||||
![]() |
19.04.2023 17:28 | Jouni Hytönen | ||
Nivalan ja Pyhäsalmen vastaaville voi vaikka majoittua kuvausretkillä. | ||||
![]() |
19.04.2023 17:22 | Jouni Hytönen | ||
Vanhat kuormausraiteet ovat K30-kiskotuksella, parasta ennen -päivämäärä vahvasti ohitettu. | ||||
![]() |
19.04.2023 17:20 | Jouni Hytönen | ||
Äänekosken suunnan radalla häämöttävä lähin tasoristeys, Hulppio on suunnitelmakartoissa merkitty poistuvaksi, mutta vielä se näyttää tuolla olevan. | ||||
![]() |
14.04.2023 15:21 | Jouni Hytönen | ||
Oliko kaavio siis tämä vuoden 1963 versio? https://vaunut.org/kuva/63488 Keskivaihteethan hävitettiin jo aikaisemmin ja lopulta syksyllä 1989 uusittiin/yksinkertaistettiin eteläpään vaihdekujat ja kesällä 1990 vastaavasti pohjoispää. | ||||
![]() |
14.04.2023 13:40 | Jouni Hytönen | ||
Vuoden 1989 puolella vaunujen käyttö oli muotoutunut siihen asentoon, että täyspuisia runkoja nähtiin vain perjantaista sunnuntaihin. Muina päivinä H 512/511:ssä oli EFi+Eit. | ||||
![]() |
14.04.2023 11:14 | Jouni Hytönen | ||
Liikkuuhan sillä tontilla puuta edelleen, se vaan tulee eri suunnista kuin aikaisemmin. | ||||
![]() |
13.04.2023 15:51 | Jouni Hytönen | ||
Aikakone kuvailemaani ajanhetkeen 17.6.1988: https://vaunut.org/kuva/116135 | ||||
![]() |
13.04.2023 15:47 | Jouni Hytönen | ||
Kuinka tuollainen juna siirtyi lähtöraiteelle? Jos vetovaunu lähti tästä kääntöpöydältä vasemmalle hakemaan liitteen mukaansa, se oli ainakin aluksi väärässä päässä Tampereelle lähtemistä ajatellen. Pitikö liite viedä asemalle ja kiertää sitten toiseen päähän? Vai pystyikö talliraiteiston läpi ajamaan siten, että pääsi kytkeytymään suoraan kiinni liitteen oikeaan päähän? Haapamäen talliraiteisto on tänä päivänä niin tukossa kaikesta kalustosta, että on vaikea kuvitella, kuinka tyhjä sama paikka oli vielä Höyryveturipuiston avajaisten aikaan kesällä 1988. Tai että joskus (myöhemminkin) on voitu ajaa höyryveturilla ja A91-vaunulla melko pitkäkin matka vapaasti edestakaisin. | ||||
![]() |
06.04.2023 09:10 | Jouni Hytönen | ||
Tämä on minultakin mennyt täysin ohi. Hieno aikakonenäkymä, värit ovat kuin tänä kesänä samaan paikkaan menisi. Itse kun ei ole koskaan nähnyt höyryveturia normaaliliikenteessä, tämä ei sinänsä herätä mitään erityisempiä nostalgisia väristyksiä. Onkohan joku seuraillut tuon ajan vaunukiertoja? | ||||
![]() |
05.04.2023 10:23 | Jouni Hytönen | ||
Tämä ripeyden tavoittelu sai aikana ennen ovijarruja myös lieveilmiöitä. Olen itsekin ollut matkustajana autossa, jonka kuljettaja ei olisi viitsinyt pysähtyä kokonaan pysäkeillä, vaan avasi ovet vauhdissa. Osa hyppäsi ulos vauhdissa, osa ei. Mielestäni tämä oli varsin riskialtista toimintaa. Hyppäät ulos liikkuvasta autosta ja liukastut saman tien, kun jalka osuu pysäkille. Auto ja sen mukana todellinen vastuullinen tapauksesta jatkaa matkaansa. Jäät miettimään, miten matka jatkuu tästä eteenpäin. Vastaavasti auton lähtiessä pysäkiltä ovet sulkeutuivat toisinaan vasta, kun auto oli jo liikkeellä. |
||||
![]() |
04.04.2023 10:37 | Jouni Hytönen | ||
Bussissa helposti käy sen täyttyessä niin, että seisojia on vain etu- ja keskiovien välisellä alueella. Keskiovien takana oleva alue on seisomiseen ikävämpi, koska käytävä muuttuu ahtaammaksi ja lattiakin saattaa hiljalleen kohota kohti takaosaa. Vilkkaina juhlaöinä (esim. uudenvuodenyö ja vappuyö) sai usein kuulutella tiivistämään. Jossain vanhassa korkealattiaisessa nivelessä periaatteessa koko auton mitta oli yhtä hyvää seisomatilaa, koska käytävä oli koko auton pituuden samalla korkeudella. Kuormitus alkaa humoristisesti ikkunalastista (kaikilla ikkunapaikoilla istuu joku, noin 20 henkeä), sitten tulee istumalasti (istumapaikat täynnä, noin 40-50 henkeä), edelleen seisomalasti (seisojia 20-30 kpl) ja lopulta tuulilasilasti, jossa joutuu pyytämään viimeisiä siirtymään taaksepäin, että näkee oikean peilin. :) | ||||
![]() |
03.04.2023 15:24 | Jouni Hytönen | ||
En tiedä, näkyykö ylös/alas-suuntatieto tänä päivänä aikatauluissa vielä jollain tavalla. Kilometrien kasvusuuntaan kyllä toki ajetaan edelleen Helsingistä poispäin kaikkiin suuntiin ja kilometrit kasvavat muuten edelleen samalla tavalla kuin radat ovat muinoin rakennettu eli esim. Hyvinkäältä Hankoon ja Toijalasta Turkuun. Bussialalla epäilisin 1-suunnan olevan vaikkapa Helsingistä lähtevillä seutulinjoilla Helsingistä poispäin ja 2-suunnan takaisin kuten aina ennenkin. | ||||
Kuvasarja: Junabongausta oikoradalla 1.4.2023 |
02.04.2023 13:52 | Jouni Hytönen | ||
Eikä tarvitse harmitella, ettei näkynyt mitään erikoista. Menee pari vuotta ja vaivihkaa katoaa jotain tässä kuvasarjassa näkyvää. Aina kannattaa kuvata arkipäivää tässä ja nyt, niin ei tarvitse sitten niin juosta viimeisten perässä niin paljon. :) | ||||
![]() |
31.03.2023 11:42 | Jouni Hytönen | ||
Luulen, että tässä palavat kyllä ajovalot/puskinlyhdyt, mutta ne ovat melkoisen kelmeät. :) | ||||
![]() |
29.03.2023 12:40 | Jouni Hytönen | ||
"Vuonna 2021 käyttämiemme biopolttoaineiden osuus oli jo liki 67 %. Keväästä 2022 alkaen Rauhalahden voimalaitos käyttää polttoaineena pelkästään uusiutuvaa puupolttoainetta ja tavoitteena on, että Keljonlahdella sama muutos saadaan aikaiseksi vuoteen 2026 mennessä." https://www.alva.fi/alva/yhtio/energiantuotanto/ | ||||
![]() |
29.03.2023 12:38 | Jouni Hytönen | ||
"Alkuperäisen suunnitelman mukaan Keljonlahden voimalaitoksen kattilassa oli tarkoitus polttaa 70-prosenttisesti puuta. Voimalan koekäyttöjen alettua selvisi, että tavoitteeseen pääseminen vaatii 10-15 miljoonan euron lisäinvestoinnit. Ne tehdään viiden vuoden kuluessa, normaalien vuosihuoltojen yhteydessä." https://yle.fi/a/3-5610326 | ||||
![]() |
29.03.2023 12:35 | Jouni Hytönen | ||
Muistaakseni voimalassa oli joskus tarkoitus polttaa hakkuutähteitä ja niitä oli tarkoitus tuoda sinne junalla pohjoisesta. Kävikö sitten jopa niin, ettei kattila soveltunutkaan niiden polttamiseen. Välillä Keljonlahteen tuli jopa hiiltä Venäjältä ja sitä purettiin Vok-vaunuista hitaasti kaivinkoneella yläkautta. Keljonlahden purkuvuoroa odottavia vaunuja alkoi seistä ympäri lähi- ja vähän kauempiakin seutuja. | ||||
![]() |
28.03.2023 14:04 | Jouni Hytönen | ||
Olisikohan Tampere-Toijala-akselilla Riihimäki-Tampere-henkilöjunassa ollut Sm4 voinut sattua samaan näkymään Dr13-vetoisen junan kanssa? Nyt kyllä muisti pätkii, riittikö Sm4-yksiköitä vielä alussa noin kauas. | ||||
![]() |
26.03.2023 22:36 | Jouni Hytönen | ||
Tapiolan metroasema on kyllä varsin turhauttava esimerkki siitä, kuinka metrossa huonossa tapauksessa kuluu varsin paljon aikaa pelkästään laituritasolle pääsemiseen, varsinainen matka on sitten vielä erikseen. Vanha bussitunneli maan päällä ei ollut erityisen esteettinen, mutta sieltä lähtenyt 104 tai 109 oli hyvinkin Hanasaaressa menossa siinä ajassa kuin nykyään tarvitaan laituritasolle kiertelyyn. | ||||
![]() |
23.03.2023 14:08 | Jouni Hytönen | ||
Olikohan myslijogurtti 3,50 €. | ||||
![]() |
23.03.2023 09:44 | Jouni Hytönen | ||
Eikös tämä ole ainoa säästynyt kiitojunan vaunu eli muut tämän rungon vaunut on romutettu jo kauan sitten. Ja tämän ainoankin kunto on lohduton. Jos ihan fantasiamaailmassa ilman resurssirajoitteita haaveilisi, Hr11-vetoinen kiitojunarunko, jossa siis olisi toimiva Hr11 1950 veturina ja mukana tämä vaunu kunnostettuna sekä kaksi replikavaunua, olisi ollut vaikka rautateiden 150-vuotisjuhlissa 2012 melko hieno näky. :) | ||||
![]() |
19.03.2023 20:14 | Jouni Hytönen | ||
3013, 3017 ja 3054 liikkuivat ensimmäisinä punavalkoisina Sr1-vetureina alkuajat ilman mustaa tuulilasinympärystä. | ||||
Kuvasarja: MRY:n syysretki vuonna 1988 |
16.03.2023 15:30 | Jouni Hytönen | ||
Juurikorpi-Hamina on edelleen valtion rataverkolta näkemättä, tuolla syysretkellä en ollut vielä mukana. Kymi-Karhula toki myös, enkä ole Vesijärvenkään asemalla kiskoitse käynyt. | ||||
![]() |
16.03.2023 15:26 | Jouni Hytönen | ||
Tässä kuvassa Kouvolan oikoraide näkyy vasemmassa reunassa. | ||||
![]() |
16.03.2023 15:11 | Jouni Hytönen | ||
Tämä ei oikeastaan ole Kouvolan oikoraide tai ainakaan se, mitä sillä tänä päivänä tarkoitetaan. Oikoraidetta pitkin Luumäen suunnasta tuleva tavaraliikenne pääsee jatkamaan matkaa etelään kohti Juurikorpea käymättä Kouvolan ratapihalla. Kuvan raidetta pitkin Kouvolan tavararatapihoilta lähtevä ja sinne etelästä saapuva tavaraliikenne pääsee Kouvola-Luumäki-pääradan ylitse häiritsemättä sen liikennettä. | ||||
![]() |
16.03.2023 14:58 | Jouni Hytönen | ||
Periaatteessa kyllä kiinnostaa, mutta nykyisessä elämäntilanteessa ei ihan joka viikolla ehdi rymyämään pitkin metsiä. Olen tyytynyt vuosina 1996 ja 2003 ottamiini kuviin. :) | ||||
![]() |
13.03.2023 16:54 | Jouni Hytönen | ||
Terässillan aikaan kulkuaukko oli vielä aavistuksen tätä ahtaampi. :) | ||||
![]() |
13.03.2023 16:52 | Jouni Hytönen | ||
Onpa hyvinkin. Parillinen junannumero kohti Helsinkiä, toisessa päässä pengertä maisemat olisivat vähän erilaiset. Sähköratapylväät ovat radan eteläpuolella. | ||||
![]() |
06.03.2023 21:23 | Jouni Hytönen | ||
Veikkaisin, että tämäkin nauttii Pendolinojen alkuaikojen kohtalosta eli jokainen pienikin ongelma pääsee lehtien palstoille. | ||||
![]() |
06.03.2023 13:58 | Jouni Hytönen | ||
ERA:n sivuilta voi hakea viimeisimmän VKM-listauksen: https://www.era.europa.eu/domains/registers/vkm_en | ||||
Kuvasarja: Rautaesirippu raollaan |
04.03.2023 09:53 | Jouni Hytönen | ||
Soklin oikeudet eivät ole enää Yaran omistuksessa, vaan Suomen valtion omistamalla Suomen Malminjalostus Oy:llä. | ||||
![]() |
20.02.2023 10:54 | Jouni Hytönen | ||
Kun kuvaa rauhassa ja ajoissa arkipäiväisiä näkymiä, ei tarvitse sitten viimeisinä vuosina juosta niin paljon. :) Ja jotkut muutokset tapahtuvat ilman isompaa melua, kuten nyt vaikka Eil-kaluston jäänti pois suurimmasta osasta ruuhka-ajan veturivetoisia junia. | ||||
![]() |
19.02.2023 22:54 | Jouni Hytönen | ||
Pitkä kolmonen. 1111 on jäljellä Haapamäellä ja sen tenderin kunnostus ehti edetä pitkälle ennen kuin päätettiin vaihtaa kunnostettava veturi 1136:ksi. Niinpä 1136:lla on mukanaan 1111:n tenderi. Sorsapoikue 2222 on puolestaan romutettu jo kauan sitten, mutta jäi yhdeksi viimeisistä käytössä olleista Dr12-vetureista. Viimeinen ajo oli 26.11.1990 Jyväskylän Pv3:na. 3333 pysyy liikkeellä vielä pitkään. | ||||
![]() |
19.02.2023 22:47 | Jouni Hytönen | ||
Taaempi on 3109. | ||||
![]() |
16.02.2023 12:46 | Jouni Hytönen | ||
Kesällä 2011 matkustin Vr1 665 -vetoisella junalla Savonlinnasta Pieksämäelle (hyvä niin, kun tietää radan nykytilan...) ja silloin tuli mieleen, että 105 km Savonlinnasta Pieksämäelle oli 40 km/h taivaltavalle Vr1:lle ehkä aavistuksen turhan pitkä matka. Noin 50 km Varkauteen on varmaan aika optimi. Mutta tarjosi tuo yhteys puuttuvan palan matkaketjuun Lappeenrannasta Tampereelle Savonlinnan ja Pieksämäen kautta. Pieksämäellä tosin oli yövyttävä Savonsolmussa (hyvä niin, kun tietää rakennuksen nykytilan...). | ||||
![]() |
16.02.2023 12:38 | Jouni Hytönen | ||
Haapamäen Höyryveturipuiston alkumetreillä oli mietinnässä Vr3 753:n valitseminen Jyväskylän Kiskoliikennekerhon ja Pirkanmaan Rautatieharrastajien kerhon yhteiseksi nimikoksi kunnostettavaksi ajokuntoon. Siinä on kuitenkin jostain syystä pari kytkintankoa vääntynyt, en muista oliko muitakin syitä valita myöhemmin Tk3-veturi, ensin 1111 ja lopulta 1136. Vr3:n suurin sallittu nopeus on melko alhainen 45 km/t. Lyhyillä matkoilla se ei toki haittaa. Ja voisi epäillä, ettei tämä ole ihan höyryvetureiden pieniruokaisimmasta päästä myöskään. Rautatiemuseolle on Hyvinkäällä varattuna Vr3 755 ja Kuopiossa muistomerkkiveturina 752. | ||||
![]() |
16.02.2023 12:30 | Jouni Hytönen | ||
Varayksiköt 9016 ja 9017 ovat Transition omissa väreissä. | ||||
![]() |
16.02.2023 00:33 | Jouni Hytönen | ||
Täytyypä selvitellä, miten ne saataisiin pois näkymästä väärällä tavalla. Kotkassa syy on sama kuin Turussa. | ||||
![]() |
16.02.2023 00:31 | Jouni Hytönen | ||
Transitiolla on muutama varayksikkö, jotka kiertävät tarpeen mukaan ympäri maata paikkaamassa kaluston huolloista ja korjauksista johtuvia vajeita. Norrtågin liikennettä tämä on tällä kertaa ajamassa. Kalustoyhtiö Transitio omistaa suuren määrän Reginoita, esimerkiksi kaikki Norrtåg-, Upptåget-, X-tåget-, Värmlandstrafik- ja Tåg i Bergslagen -liikenteessä käytettävät. Västtrafikilla on omia yksiköitä Göteborgin seudulla. | ||||
![]() |
15.02.2023 14:18 | Jouni Hytönen | ||
Viittasin vain yöjuniin. :) | ||||
![]() |
15.02.2023 11:28 | Jouni Hytönen | ||
En tiedä, miten tuollaisissa työyhteisöissä alkoholikulttuuri on kehittynyt tähän päivään mennessä, mutta muualla ainakin alkoholia kuluu vähemmän. Vaan ei ole kauankaan, kun vielä lehdissäkin mietittiin, miksi esimerkiksi yliopistojen opiskelijakulttuuriin jaa tapahtumiin kytkeytyy niin vahvasti olettamus käyttää alkoholia, runsaastikin. | ||||
![]() |
15.02.2023 11:15 | Jouni Hytönen | ||
Huoltohallintie on yksityisraiteella, tasoristeyksen poistaminen valtion rataverkon rekisteristä näyttäytyy väärin tasoristeyksen poistumisena kokonaan. | ||||
![]() |
15.02.2023 11:09 | Jouni Hytönen | ||
Yhtään täysin sinistä/siniperäistä junaa tai kokonaan yksikerroksista junaa ei enää ole. Kolarin sesonkijunaparissa 263/262 on myös Edg-vaunu ja Rovaniemen sesonkijunassa 267/264 Edg:n lisäksi jopa Edm-vaunuja. Kaikki ravintolat ovat Rx-vaunuja. Täysin sinistä junaa saa kyllä oikeastaan hakea keväältä 2015, kun Rkt- ja EFit-vaunuja vielä käytettiin yöjunissa. | ||||
![]() |
15.02.2023 11:05 | Jouni Hytönen | ||
Laskeskelin matkahausta, että lauantain ja sunnuntain välisenä yönä tällä viikolla liikkuisi 22 kpl CEmt-vaunuja. Onkohan liikennekelpoisten määrää pudotettu 30:stä alaspäin? Hiihtoloman kuumimpina sesonkihetkinä ajattelisi maksimimäärän vaunuja olevan liikenteessä. Kun 30 kpl oli liikennekelpoisina, 27 kpl saattoi olla sidottuna juniin. Samalla logiikalla voisi olla 25 kpl liikennekelpoisina, joista 22 kpl sidottuna juniin. | ||||
![]() |
15.02.2023 11:01 | Jouni Hytönen | ||
Yöjunissa on nykyään kahdeksan kappaletta Rx-vaunuja, onkohan tämän lisäksi enää muita Rk-vaunuja liikennekelpoisina? |