Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
Kuvasarja: Kempeleen junaonnettomuus |
25.06.2014 01:24 | Jouni Hytönen | ||
| Eikä ole kuin neljä kilometriä linnuntietä paikkaan, jossa kartassa lukee Iinatti. Täällä on sentään 10 km: http://www.tasoristeys.fi/risteyshaku?crossingId=2936 | ||||
|
25.06.2014 01:19 | Jouni Hytönen | ||
| Louen kaarteet? | ||||
|
25.06.2014 00:30 | Jouni Hytönen | ||
| Tuossa vasemmallahan on ilmeisesti tänäkin päivänä yksi kohtalaisen pitkälle raunioitunut puukorinen matkustajavaunu. | ||||
|
24.06.2014 23:43 | Jouni Hytönen | ||
| Jahas, taisin nähdä yhden tuollaisen svart skogssnigelin sientä popsimassa Ängelsbergin ruukin pihalla sunnuntaina. Oli kyllä silmiinpistävän iso etana. | ||||
|
24.06.2014 20:53 | Jouni Hytönen | ||
| Vrt. https://vaunut.org/kuva/91367 | ||||
|
24.06.2014 16:26 | Jouni Hytönen | ||
| Aika pahasti on tämäkin jo ehtinyt hapantua. Vai alkaako tässä vain ikää kertyä, kun muistan vaunun siinä asussa, mihin se saatettiin tuolloin 90-luvun alussa? :) Yli 20 vuoden ulkosäilytys tekee tehtävänsä. :( | ||||
|
24.06.2014 16:22 | Jouni Hytönen | ||
| Vanha keskustelu, mutta lienee jopa aika harvinaista, että Sr2-veturin telit olisivat peräisin samasta veturista kuin kori. | ||||
|
24.06.2014 16:19 | Jouni Hytönen | ||
| Käsittääkseni tässä kohdalla on suurin piirtein samassa linjassa neljä paikannusmerkkiä 190, Kuusankosken ja Savon radan merkit hieman ulkona kuvasta oikealla. En tiedä täsmällistä selitystä, mutta juurikin näistä aineksista se rakentuu. Risteysasemilla maastossa on vain yhden mittauksen mukaisia merkkejä, ettei kuljettajalle samalla hetkellä näkyvät merkit ole keskenään ristiriitaisia. | ||||
|
24.06.2014 12:45 | Jouni Hytönen | ||
| Vielä 90-luvulla näki usein joulukuusia Jyväskylään Äänekosken suunnasta saapuvien tavarajunien vetureiden käyntisilloilla, mutta lienee tämäkin yksityiskohta jo siirtynyt historian lehdille. | ||||
|
24.06.2014 12:42 | Jouni Hytönen | ||
| Onkohan tuo Tnk 5 991 tai 992? | ||||
|
Kuvasarja: Kempeleen junaonnettomuus |
24.06.2014 12:39 | Jouni Hytönen | ||
| Onko Ylivieskan ja Oulun välillä ollut myös Iinatin tasoristeys? Oulusta hiukan Kontiomäen suuntaan on senniminen tasoristeys: http://www.tasoristeys.fi/risteyshaku?crossingId=4726 (nimi tosin elänyt vuosien saatossa). | ||||
|
|
24.06.2014 12:37 | Jouni Hytönen | ||
| Ehkä on parempi, etten arvaile tämän erikoistilanteen perusteita. | ||||
|
|
24.06.2014 00:44 | Jouni Hytönen | ||
| Nythän tuossa paikantamismerkki 190 kertoo, että liikutaan kilometrien laskusuuntaan (valkea kolmio oikeassa alanurkassa). Ilman lisäkilpeä ymmärtääkseni kuljettaja odottaa, että seuraava merkki on 189. Savon ja Kuusankosken suuntaan lähdettäessä näin ei ole ja siitä kerrotaan lisäkilvillä. Risteysasemien paikantamismerkit on asetettu maastoon vain yhden kilometrimittauksen mukaisesti - tässä tapauksessa läpimenevän Riihimäki-Kouvola-Luumäki-(Kontiomäki) pituusmittauksen mukaisesti. Kuljettaja ei voi nähdä Kouvolassa tämän mittauksen kanssa ristiriitaisia merkkejä, jollaisia olisivat nyt tässä tapauksessa Savon ja Kuusankosken ratojen pituusmittauksen mukaiset merkit, jos sellaisia olisi maastossa. Tässä kuvassa lisäkilven teksti näkyy vähän huonosti, mutta seuraava paikannusmerkki Savon ja Kuusankosken suuntiin lähdettäessä on 193. | ||||
|
23.06.2014 22:02 | Jouni Hytönen | ||
| Täältä http://maltsev.net/depo/ löytyisi tieto, että tämä veturi olisi ollut viimeksi Tulan varikolla (ТЧ-22 МЖД). Lokakuun rautateiden ТЧ-2 olisi Hovrino ja siellä on ollut myös tätä veturisarjaa. | ||||
|
|
23.06.2014 21:57 | Jouni Hytönen | ||
| Kuvassa näkyy vain uusia paikannusmerkkejä, jotka eivät ole sama asia kuin perinteiset kilometripylväät. Molemmat jäävät maastoon, molemmilla on omat tehtävänsä. | ||||
|
21.06.2014 11:42 | Jouni Hytönen | ||
| Erona tuohon vuoden 2009 tilanteeseen on Västerdalsbananille rakennetut ERTMS taso 3:n turvalaitteet. | ||||
|
21.06.2014 02:32 | Jouni Hytönen | ||
| Junakokoonpano: B1 4922 (1963), BS5 4744 (1961) AB3 4874 (1962), BC2 3514 (1943) ja BC2 3492 (1942). | ||||
|
|
21.06.2014 02:11 | Jouni Hytönen | ||
| Klo 2.00 lähdettiin konttorilta hakemaan veturia. Se kytkettiin valmiiksi jarrujenkoetusautomaatilla testattuun junarunkoon ja 2.46 lähdettiin matkaan. Ohjelmaan kuului myös molempien ajopöytien sekä radio-ohjauslaitteen jarrutestaus. Olisiko tuossa ollut sitten tunti tai puolitoista valmisteluaikaa, koska aikataulunmukainen lähtöaika oli 3.10. Perillä 4.35 ja takaisin lähdettiin 7.10, Borlängessä n. 9.10. Merkki oikean puskimen päällä on loppuopastinlevy. Eipä tullut kysyttyä, mikä on tuo kuikula vetokoukun yläpuolella eli onko siinä todella kamera. Ilman parempaa tietoa olisin veikannut kaksinajokaapelin pistorasiaa. Td-vetureilla voi ajaa parivedossa myös Rd-sähköveturin kanssa (mielenkiintoista!), olisiko tuo kuitenkin kaksinajokaapelin pistorasia, joka on soviteltu Rd-veturin kanssa yhteensopivaan paikkaan? | ||||
|
21.06.2014 00:33 | Jouni Hytönen | ||
| Nyt näillä X61-junilla on alettu liikennöidä Västeråsin ja Ludvikan välillä. Yksiköitä on kolme eli 031, 033 ja 034. Kaksi ilmeisesti liikkuu ja yksi on varalla. Västeråsin ja Fagersta N:n välillä liikkuu edelleen myös Reginoita. Aikatauluista voi laskea, että neljä eri junayksikköä tarvitaan Västeråsin ja Ludvikan välisessä arkipäiväliikenteessä (taulu 55). Viikonloppuna riittää kolme junarunkoa kahden tunnin vuorovälillä ajettavaan Tukholma-Västerås-Ludvika-liikenteeseen. | ||||
|
20.06.2014 23:48 | Jouni Hytönen | ||
| Ja jos alle ei sattunut aivan suorapyöräinen resiina, matkantekoa säestää myös pieni, mutta jatkuva niu-niu-niu-niu-ääni. :) | ||||
|
20.06.2014 20:43 | Jouni Hytönen | ||
| Hyvää juhannusta Blg:sta! | ||||
|
19.06.2014 14:13 | Jouni Hytönen | ||
| Olisiko aggregaatti vaunun toisessa päässä, toisella puolella? | ||||
|
19.06.2014 08:34 | Jouni Hytönen | ||
| No ei tässä kuvassa kyllä ole mitään merkitystä mielestäni sillä, mitä kalustoa radalla sattuu tässä maisemassa kulkemaan. Minulle kelpaisi vaikka sepelinpuhdistuskone. :) | ||||
|
18.06.2014 23:39 | Jouni Hytönen | ||
| Yhden kirjaimen korjaus, mutta suuri merkitys: Kankaalla, ei Kaukaalla. | ||||
|
18.06.2014 23:29 | Jouni Hytönen | ||
| Jääköhän tämä viimeiseksi vaunuksi ennen kesälomia vai ehtiikö vielä yksi tulla kahden viikon kuluttua? | ||||
|
18.06.2014 14:39 | Jouni Hytönen | ||
| Onkos jollakulla sisäpiirin tietoa, mikä merkitys on tuolla tussilla piirretyllä tähdellä vaunun numeron jälkeen? Muistan ajan, kun noita ilmestyi pikkuhiljaa yhä useampaan ja useampaan vaunuun joskus 90-luvun alussa. Vai onko tuo ollut vain jonkin yksittäisen henkilön päähänpisto? | ||||
|
18.06.2014 14:36 | Jouni Hytönen | ||
| Jaa tuolla on jo yksi ikkuna kokonaan rikki. :( | ||||
|
Kuvasarja: Haapamäen museovarikon kalustoa |
18.06.2014 14:35 | Jouni Hytönen | ||
| Ruotsalainen verrokki HMVY:lle: http://mfgdj.se/ (Museiföreningen Gefle-Dala Jernväg, Falun) Voi toki eri puolilla maata olla muitakin, mutta käydessäni tuolla viime sunnuntaina tunsin oloni hyvinkin kotoisaksi. :) | ||||
|
17.06.2014 19:53 | Jouni Hytönen | ||
| Kuinkas tuo nyt taas menikään, oliko asemien ja pysäkkien nimilyhenne lihavoitu ja alempiarvoisemmat paikat normaalifontilla? | ||||
|
17.06.2014 19:43 | Jouni Hytönen | ||
| Eikös tämä rapsutusprojekti käynnistynyt jo huomattavan kauan sitten? Ehkä 4209 ja 4215 olivat ns. lupaavampia aihioita ja tämä sai jäädä odottamaan? Tallissa sisällä vaunun kunto ei toki ainakaan heikkene. Vuonna 1989 Haapamäelle siirrettiin omin konein Rautatiemuseolle varattu lättärunko 4114+11637+4120, tiedä sitten kuka ja millä perusteilla juuri nämä vaunut valitsi. | ||||
|
17.06.2014 12:55 | Jouni Hytönen | ||
| Rautatiealue laajenee vanhojen liikennepaikkojen tai historiallisten aluevarauksien vuoksi paikoitellen hyvinkin kauas radasta. Täytyisi olla melko perehtynyt kiinteistöjaotukseen tai kiinteistöjen merkitsemiseen maastoon voidakseen aina absoluuttisesti tietää, ettei huomaamattaan oleskelisi tällaisella "lisävarausalueella". Ja kohtalaisen absurdilta saattaisi monessa paikassa näyttää, jos nämä alueet merkittäisiin maastoon kieltotauluilla. | ||||
|
17.06.2014 10:24 | Jouni Hytönen | ||
| Hyvä tuntemukseni rajoittuu Taalainmaan läänin alueelle. Mora-Märbäck lienee tällainen Kihniön tyyppinen rata, graafisessa aikataulussa ei näy junaliikennettä, vaan vaihtotyövarauksia Blybergiin saakka. Tällä Västerdalsbananilla kulkee tämä Rush Railin juna Vansbroon asti ja Green Cargon juna Rågsvedeniin asti. Rågsvedenistä eteenpäin ei kulje tietääkseni mitään. Inlandsbananillakin on päivittäistä henkilö- ja tavaraliikennettä. En tiedä, kuinka usein Orsasta ajetaan Furudalin suuntaan. Moran Lomsmyrenin puutavaraterminaalilla käydään lähes päivittäin, mutta sieltä eteenpäin Vikaan eivät ole viime aikoina kuulemma päässeet edes museojunat. Falunin ja Grycksbon välillä ei ole kuin museoliikennettä. | ||||
|
|
17.06.2014 10:10 | Jouni Hytönen | ||
| Tällaista on suunnitteilla tälle radalle: http://www.svt.se/nyheter/regionalt/gavledala/vasterdalsbanan-kan-raddas | ||||
|
|
17.06.2014 10:07 | Jouni Hytönen | ||
| Kyllä täällä riittäisi vaikka mitä nähtävää. | ||||
|
16.06.2014 22:48 | Jouni Hytönen | ||
| Matkusta vaikka Lviviin Ukrainaan, siellä oli ainakin kesälllä 2004 vielä runsaasti alkuperäisen oloisia DR1A-runkoja. Valko-Venäjä on hyvä valinta myös, mutta sinne tarvitsee viisumin. Liettuan rungot ovat modernisoituja. Venäjällä ei aivan Suomen lähialueilla ole käytössä DR1A-junayksiköitä. | ||||
|
|
16.06.2014 16:35 | Jouni Hytönen | ||
| Virossa oli veturivetoisten junien vaunuja, joihin oli vaihdettu jälkikäteen vanhoja suomalaisten IC-vaunujen penkkejä. Näitä vaunuja käytettiin esimerkiksi Tallinna-Pietari-junassa. Näitä penkkejä oli ilmeisesti myös jossakin DR1A-junarungossa. En ole matkustanut juuri niillä rungoilla, mutta käsittääkseni kyse oli joko rungosta, jolla oli nimi "Susanna" tai "Johanna" tai jopa molemmista. | ||||
|
16.06.2014 12:39 | Jouni Hytönen | ||
| Ilmeisesti tuon vuoden 1975 saneerauksen yhteydessä on tähän ja muihinkin 40-luvun BC2-vaunuihin vaihdettu myös uudemman näköiset seinäpellit. Alkuperäisessä asussa tämä vaunu näyttäisi huomattavasti museaalisemmalta. | ||||
|
16.06.2014 12:34 | Jouni Hytönen | ||
| Vaan jo kuukausi tuon kommenttini jälkeen lehdessä oli uutinen, että Atlas Copco sulkee Grängesbergin tehtaan ja siirtää toiminnan Örebroon. Ikävä isku jo muutenkin alamaissa olevalle paikkakunnalle, n. 100 työpaikan poistuminen on iso asia isommillakin paikkakunnilla. | ||||
|
16.06.2014 12:25 | Jouni Hytönen | ||
| S 80:ssä taitaa vieläpä olla takarunko suljettuna Jyväskylästä Tampereelle eli tämä etumainen yksikkö saa matkustajia sisäänsä vasta paluusuunnassa Tampereella. | ||||
|
16.06.2014 12:23 | Jouni Hytönen | ||
| Tätä junaa ei taida olla kukaan vielä aikaisemmin kuvannut. :) | ||||
|
|
16.06.2014 12:09 | Jouni Hytönen | ||
| Eivät todellakaan. :) Näissä DR1A-junayksiköissä oli alunperin melkeinpä puupenkit, niissä oli vain hyvin ohut pehmustus sekä kernipinta. Tämä on DR1A-kalustossa penkkien ehdotonta huipputasoa. | ||||
|
16.06.2014 12:06 | Jouni Hytönen | ||
| Tågåkeriet i Bergslagen ajaa jostakin Inlandsbananin varresta raakapuuta Insjönin sataman sahalle ja tässä junassa oli ainakin sunnuntaina 8.6. TMZ 109. Saattoi olla melko hieno äänimaailma tarjolla Rättvikin ja Tällbergin välillä. Juna tuli yllätyksenä ollessani sattumalta Rättvikin asemalla. | ||||
|
16.06.2014 12:00 | Jouni Hytönen | ||
| Nyt 1026 on palannut Borlängeen eli ilmeisesti näiden Rc1-veturien aika ei ole vielä ohi. | ||||
|
16.06.2014 11:57 | Jouni Hytönen | ||
| Kyllä sittenkin oli. Myöhään lauantai-iltana lähti Morasta hiihtosesonkiaikana tällainen erikoisjuna, en kyllä tiedä, millaisella kalustolla. Junalla oli esimerkiksi Borlängessä vain muutaman minuutin tekninen pysähdys eikä se näkynyt normaaleissa yleisöaikatauluissa. Jotain jäi siis Taalainmaan junaliikennekirjosta näkemättä. | ||||
|
16.06.2014 00:25 | Jouni Hytönen | ||
| Dm7-tekstin alle vielä B.12.81 Tku. | ||||
|
16.06.2014 00:14 | Jouni Hytönen | ||
| Tai mainitut raiteet ovat liian hyväkuntoisia uusittaviksi eli ei haluta heittää rahaa roskiin. | ||||
|
16.06.2014 00:12 | Jouni Hytönen | ||
| Joskus muistan kuulleeni sellaisenkin kommentin, että Viron kautta olisi muita maita helpompaa saada kalustoa entisten Neuvostoliiton maiden ns. Moskovan kalustorekisteriin. Noilla mainituilla vaunuilla ei ole välttämättä sen kummempaa suhdetta Viroon. | ||||
|
15.06.2014 23:52 | Jouni Hytönen | ||
| Kyllä, rungon numero on 222 ja vaunun 4. Ohjaamo on rakennettu jälkikäteen 1990-luvun lopulla. DR1A-junarungot ovat perustilassa kuusivaunuisia, vaunut 1 ja 3 ovat vetovaunuja ja 2, 4, 6 ja 8 välivaunuja. Matkustajamäärien vähentyessä kaikissa kolmessa Baltian maassa modernisoitiin kuusivaunuisista junayksiköistä kolmivaunuisia rakentamalla kahdesta välivaunusta ohjausvaunuja. | ||||
|
15.06.2014 10:36 | Jouni Hytönen | ||
| Kiskoilla ovat 4020, (4114), 4117, (4120), 4135, 4136, (4140), 4142, 4162, 4163, 4185, 4187, 4200, 4204, 4207, 4209, 4211, (4215) ja 4216. Suluissa olevat eivät ole ajokuntoisia. Unohdinko jonkin, kun muistelin, että säästyneitä oli 20 kpl? Saa korjata, jos muistan ajokuntoisuudet väärin. 4215 taisi olla kohta valmistumassa ajokuntoiseksi? | ||||
|
13.06.2014 14:44 | Jouni Hytönen | ||
| Vähän on erinäköinen kuin vuonna 2002, jolloin tuolla kävin ensimmäistä kertaa. VALGA-teksti ei ollut keskellä tuota tilaa, koska muutamia vuosia aikaisemmin oli vierestä poistettu kyrillinen versio, josta näkyivät jäljet vielä selvästi. Nyt ei enää näy. | ||||
|
13.06.2014 14:30 | Jouni Hytönen | ||
| Vähän eroavat näkymät menneiden aikojen kaivostoiminnasta, jota voi käydä katsomassa vaikka Falunin kaivoksessa. | ||||